vanhat uutiset

Vuosikokous muutti säännöt

Lahdessa pidetty vuosikokous muutti Opetusalan Seniorijärjestön säännöt. Uudistettujen sääntöjen mukaan OSJ:hin kuluu vain yhdistysjäseniä, ei enää sekä henkilöjäseniä että yhdistysjäseniä, kuten aiemmissa säännöissä sanottiin.

Muutos tarkoittaa sitä, että jokainen OSJ:n jäsen on ensin paikallisyhdistyksen jäsen. Paikallisyhdistykset ovat sitten valtakunnallisen järjestön jäseniä. Uusia sääntöjä aletaan soveltaa heti vuosikokouksen jälkeen.

Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Liisa Fräki, Erkki Kukkonen ja Jouni Palonen. Varajäseniksi valittiin Arja Sore, Osmo Naakka ja Matti Pitkänen.
11.4.2011

Koulutuspäivillä puhuttiin sääntömuutoksesta

OSJ:n valtakunnallisilla koulutuspäivillä maaliskuun puolivälissä puhuttiin laajasti vuosikokoukseen tulevasta sääntömuutoksesta ja muistakin ajankohtaisista järjestöasioista, kuten taloudesta, keskitetystä jäsenmaksun keräämisestä ja hallituspaikkajaosta.

Vierailevina esiintyjinä olivat vanhuspsykiatri Pirjo Juhela, joka puhui ikääntyvän henkisestä hyvinvoinnista, ja tutkimusprofessori Salme Ahlström, jonka esitelmä käsitteli ikääntyvien alkoholinkäyttöä.

Koulutuspäivillä kuultiin myös Euroopan unionin eläkelinjauksia. Pienryhmissä pureuduttiin paikallisyhdistysten toiminnan kehittämiseen.

Alussa koulutuspäivien osanottajat näkivät taikuri Matti Sirénin taikatemppuja, ja välillä yhteislaulua veti Anja Hinkkanen Helsingin senioriopettajista.
10.1.2011

Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa VENK ry:n puheenjohtajana

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin yksimielisesti jatkamaan Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta.

VENK ry:hyn kuuluu seitsemän lähinnä ammattialapohjaista eläkeläisjärjestöä. Jäseniä on kaikkiaan runsaat 30 000.

VENK ry tekee aloitteita ja esityksiä sekä pitää yhteyttä eläkkeistä ja sosiaalipolitiikasta päättäviin tahoihin. VENK ry järjestää myös koulutustilaisuuksia ja seminaareja.

VENK ry on ottanut kantaa esimerkiksi ikälain säätämiseen, eläketulon verotukseen, työeläkeindeksin rakenteeseen ja vanhusneuvostojen lakisääteistämiseen.

Opetusalan Seniorijärjestö on VENKin suurin jäsenryhmä. VENK ry:n vuosikokous pidettiin 10.3.2011 Akavatalossa.
10.3.2011

Jäsenille korjattu jäsenmaksu

Kaikille virheellisen jäsenmaksulomakkeen saaneille lähetetään korjattu maksulomake. Se on perillä jäsenillä viikolla 2.

Korjatun jäsenmaksun eräpäivä on 26.1.2011.

Jäsenmaksun voi maksaa aiemmin lähetetyllä lomakkeella, jos muuttaa summaksi 25 euroa. Tai sitten jäsenmaksun voi maksaa uudella, korjatulla lomakkeella.

Jos jäsen on maksanut jäsenmaksun jo niin, että summana on 52 euroa, pyydämme ottamaan yhteyttä toimistoon joko sähköpostitse (seniorit (at) oaj.fi) tai puhelimitse puh. 020 748 9678 tai 020 748 9736. Palautamme ylimääräisen osan 27 euroa. Toimisto on avoinna klo 9 – 15.

Pahoittelemme virhettä.
10.1.2011

Jäsenmaksu on 25 euroa

Osalle jäsenistämme on lähenyt jäsenmaksulomake, jossa jäsenmaksun suuruus on lomakeosassa virheellinen. Oikea vuoden 2011 jäsenmaksu mainitaan tekstiosassa: 25 euroa. Jäsenmaksun voi maksaa tällä virheelliselläkin lomakkeella, kunhan muuttaa summaksi oikean 25 euroa.
7.1.2011

Jäsenkysely ja jäsenmaksu postitetaan tammikuussa eri kuorissa

Jäsenkysely ja järjestön jäsenmaksu 2011 postitetaan jäsenille tammikuussa 2011 kahdessa eri kuoressa. Yhdessä kuoressa postitetaan jäsenmaksu, toisessa jäsenkysely. Kirjeet tulevat jäsenille suurin piirtein samaan aikaan. Tällainen ratkaisu jouduttiin tekemään, koska teknisesti yhteinen kirje ei aiemmista tiedoista poiketen ollutkaan mahdollinen.

Jäsenkysely on kirje, jossa jäsenelle ehdotetaan paikallisyhdistystä. Ehdotettu paikallisyhdistys määräytyy asuinkunnan mukaan, ellei jäsen ole ilmoittanut toimistoon toisin.

Jos hyväksyy ehdotetun muutoksen, ei tarvitse tehdä mitään. Jos haluaa kuulua johonkin toiseen paikallisyhdistykseen kuin ehdotettuun, tulee jäsenkyselyyn täyttää puuttuvat kohdat ja postittaa kysely toimistoon. OSJ maksaa valmiiksi postimaksun.

Sen jälkeen kun sääntömuutos on tehty, henkilöjäsenet kuuluvat OSJ:hin paikallisyhdistysten kautta. Jos jäsen ei halua kuulua paikallisyhdistykseen ja sitä kautta OSJ:hin, tulee jäsenen palauttaa jäsenkysely ja ilmoittaa siinä erostaan.

OSJ:n jäsenmaksun eräpäivä on tammikuun lopulla. Jäsenyyden säilyminen edellyttää jäsenmaksun maksamista.

Kalentereiden postitus siirtyy viikolle 48

Marraskuun viikolla 48 jokainen jäsenemme saa vuoden 2011 OAJ-kalenterin kotiosoitteeseensa. Kalenteri on uusi jäsenetumme. Alun perin postituksen oli määrä tapahtua viikolla 46, mutta postitus viivästyy toimittajasta johtuvasta syystä.

Kalenteri postitetaan Opettaja-lehden mukana. Opettaja-lehti on muovitettu ja sisältää lehden lisäksi kalenterin. Viikolla 48 Opettaja-lehden ilmestymispäivä on 3.12.2010.

Kun siis saatte viikolla 48 Opettaja-lehden, avatkaa muovit ja ottakaa kalenteri talteen. Tässä postituksessa ei tule Opettaja-lehden mukana Senioriopettaja-lehteä. Senioriopettaja ilmestyy oman aikataulunsa mukaisesti 5.11. ja 17.12.2010.
11.11.2010

VENKin seminaarissa asiaa ikääntymisestä

Valtakunnallisen eläkeläisjärjestöt VENK ry:n seminaarissa kuultiin lokakuussa alustuksia ikääntymisen vaiheista, ikälain valmistelusta ja eläkkeiden rahoitusjärjestelmistä. Helsingin vanhusneuvoston jäsen Jarkko Eskola esitteli ikääntymisen kolmivaiheisena jatkumona: Go-Go-, Slow-Go- ja No-Go-vaiheena. Hän myös korosti ikäihmisten merkitystä yhteiskunnallisena voimavarana.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Virpi Vuorinen kertoi ikälain valmistelusta ja OSJ:n toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen eläkkeiden rahoitusjärjestelmistä.

Yleisönä oli kaikkien VEN K ry:n jäsenjärjestöjen edustajia.
1.11.2010

Ministeri Risikko vieraili koulutuspäivillä

Peruspalveluministeri Paula Risikko esitteli OSJ:n koulutuspäivillä, mitä ikääntyviä koskevia hankkeita on ministeriössä vireillä. Yksi tärkeimmistä on iäkkäitä ihmisiä koskevan lainsäädännön vahvistaminen.

Koulutusristeilyllä myös kuultiin OAJ:n uuden puheenjohtajan Olli Luukkaisen tervehdys ja nähtiin näyttelijä Timo Närhinsalo vierailemassa Marskina.

Järjestön omissa alustuksissa käsiteltiin järjestörakenteen muutosta, edunvalvontaa, matkojen järjestämistä. Toisen koulutuspäivän päätteeksi oli neljä työpajaa, jotka käsittelivät yhdistyksen taloudenhoitoa, kotisivuja, paikallista edunvalvontaa sekä puheenjohtajan ja sihteerin työtä. Koulutuspäiville osallistui liki 160 yhdistysten aktiivia eri puolilta Suomea.
2.10.2010

Akavan seniorikysely valmistui

Akavan jäsenjärjestöihinsä lähettämä kysely kertoo, että senioreita on akavalaisessa toimintaympäristössä paljon, noin 50 000.

Kyselyssä kartoitettiin, millaista senioritoimintaa akavalaisissa järjestöissä on. Suurimmassa osassa järjestöjä jäsenyys jatkuu entisessä ammattijärjestössä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Tämän osalta siis opetusalan seniorit poikkeavat valtavirrasta: eläkkeellä olevat kuuluvat omaan järjestöön.

Vastanneista järjestöistä vajaalla puolella oli omaa senioritoimintaa. Osassa järjestöjä on parhaillaan pohdittavana, miten senioritoimintaa kehitettäisiin. Järjestön senioritoiminta tarkoitti usein kokouksia, kursseja, keskustelutilaisuuksia, matkoja tai virkistyspäiviä.

Jäsenmaksujen suuruudet ja seniorijäsenten vaikutusmahdollisuudet vaihtelivat suuresti.
24.9.2010

Aluevastaavat ja hallitus seminaarissa

Aluevastaavat ja hallitus suunnittelivat syksyn toimintaa elo–syyskuun vaihteessa yhteisessä seminaarissa. Seminaarin aikana keskusteltiin syksyn edunvalvonnasta ja vuoden 2011 eduskuntavaaleista.

Seminaarissa tarkasteltiin myös järjestörakenteen muutoksen aikataulua, työvaihteita ja etenemistä. Jokaiselle jäsenelle lähetettävä jäsenkysely on mahdollista lähettää aikaisintaan alkuvuodesta 2011.
6.9.2010

Teboil korottaa alennusta

Teboil korottaa OSJ:n jäsenkortilla saatavan bensiini- ja dieselöljyalennuksen 2,2 senttiin/litra 1.9.- 30.11.2010 väliseksi ajaksi. Sopimuksen mukainen alennus on 1,7 senttiä/litra. Voiteluaineista jäsenkortilla saa alennusta 10% (ei yli 10 litran astioista).

Polttoainealennuksen saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia.
27.8.2010

Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa puheenjohtajana

Opetusalan Seniorijärjestön vuosikokouksessa puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin yksimielisesti uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi.

Hallitukseen valittiin yksimielisesti Harri Aartelo Lappeenrannasta, Tuomo Sukuvaara Rovaniemeltä ja Maija-Liisa Thuneberg Vantaalta. Varajäseniksi valittiin samoin yksimielisesti Eeva Liisa Salmijärvi Petäjävedeltä, Maija Latomäki Torniosta ja Kari Jääskeläinen Seinäjoelta.

Kokouksessa äänestettiin talousarviota käsiteltäessä. Äänestyksessä voitti hallituksen esitys tilata kaikille jäsenille ensi vuonna OAJ-kalenteri.

Muutoin vuosikokous käsitteli sääntömääräiset asiat. Jäsenmaksu säilyy vuonna 2011 samana kuin vuonna 2010.
19.4.2010

Vantaalla juhlittiin 35-vuotiasta järjestöä

Senioriopettajapäivien yhteydessä vietettiin järjestön 35-vuotisjuhlaa 17.–18.4.2010 Vantaalla.

Päivien avajaisissa kuultiin orkesterimusiikkia ja naulattiin uusi lippu. Lauantaina oli mahdollisuus tutustua Heurekaan ja nauttia juhlaillallinen.

Sunnuntain ohjelmaan kuuluivat kiertoajelu, jumalanpalvelus ja pääjuhla. Juhlapuhujana oli Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto. Kulttuuripitoisessa pääjuhlassa esiintyivät myös Jorma Hynninen säestäjänään Ilkka Paananen, Seela Sella, Trio Delicato ja Vantaan Tanssiopiston nuoret miehet.
19.4.2010

Ikääntyvien vaadittava arvostusta

Vappu Taipale kannustaa ikäihmisiä ottamaan itselleen kuuluvan arvostuksen. Lisäksi hän kannustaa kaikenlaiseen aktiiviseen toimintaan, joka auttaa pitämään huolta omasta toimintakyvystä.

Vappu Taipale kaipaa ikäihmisiä päättäjiksi, etenkin kunnallispolitiikkaan. Kunnissa tehdään paljon ikäihmisiä koskevia suuria päätöksiä.

Taipale puhui Akavatalossa maalikuussa ennen VENK ry:n vuosikokousta. VENKin vuosikokoukseen osallistui yli 20 OSJ:n edustajaa.
22.3.2010

Koulutusristeilyllä pitkä paluumatka

Yhdistysten ja kerhojen koulutusristeilylle osallistui maaliskuun alussa ennätysmäärä yhdistyksien ja kerhojen aktiiveja ympäri Suomea.

Ulkopuolisina luennoitsijoina olivat emeritusprofessori Simo Koskinen, joka esitteli hyvän ikääntymisen ulottuvuuksia, ja Eläketurvakeskuksen johtaja Hannu Uusitalo, joka kertoi eläkepolitiikan ajankohtaisista asioista.

Järjestön omissa alustuksissa käsiteltiin järjestörakennetta, taloutta ja edunvalvontaa.

Talven jäätilanne mutkisti risteilyn kotimatkaa. Ahtojäihin juuttuneet matkustajalaivat estivät tavanomaisen reitin käytön, ja uuden reitin hakeminen myöhästytti paluuta yli kahdeksalla tunnilla.
9.3.2010

Akavan seniorit koolla

Akavan koolle kutsuma senioriverkosto kokoontui ensimmäisen kerran 26.1.2010. Paikalla oli edustajia 14 akavalaisesta järjestöstä.

Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen esitteli Akavan strategiaa ja järjestöjen edustajat kertoivat, millaista senioritoimintaa eri jäsenjärjestöillä on. Puheenvuoroissa kartoitettiin myös sitä, millaista toimintaa senioriverkostolta odotetaan.

Samalla valittiin nelihenkinen työryhmä valmistelemaan seuraavaa syksyllä pidettävää kokousta. OSJ:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo lupautui työryhmän puheenjohtajaksi.
2.2.2010

VENK:in edustajat tapasivat kansanedustajia

VENK:in hallitus kutsui eduskuntaryhmien edustajia tapaamiseen eduskunnassa. Kansanedustaja Raija Vahasalo järjesti kokoushuoneen. Paikalle saapuivat viiden puolueen edustajat: Raija Vahasalo (kok), Aila Paloniemi (kesk), Ilkka Kantola (sd), Leena Rauhala (kd) ja Pietari Jääskeläinen (ps).

VENK toi keskustelussa esille neljä ikäihmisten kannalta keskeistä kysymystä: vanhuspalvelujen turvaamisen, omaishoidon epäkohtien korjaamisen, vanhusneuvostojen lakisääteistämisen ja eläkeindeksin rakenteen epäkohdat.

Keskustelussa kansanedustaja Aila Paloniemi totesi, että vanhuspalvelulaki on myönteinen asia ja siitä ollaan laajasta samaa mieltä yli puoluerajojen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä geriatriaan ja lääkehuoltoon. Raija Vahasalo toi esiin Tanskan mallin, jossa laitoshoito on purettu ja siirrytty avohoitoon. Hän piti tärkeänä myös kuntoutuksen lisäämistä vanhusten hoidossa. Leena Rauhalan mielestä palvelujärjestelmä on liiaksi markkinavetoinen. Vanhushoitoon on saatava subjektiivinen oikeus ja laatu täytyy turvata. Ilkka Kantolan mielestä palveluja tulee katsoa kokonaisuutena eikä kiinnittää huomiota pelkästään tulonsiirtoihin.

Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että omaishoidon tukien maksaminen tulee siirtää Kelalle ja että tarvitaan yhtenäiset kriteerit. Lomitus on pantava kuntoon kehittämällä erilaisia lomitusmalleja. Pietari Jääskeläinen totesi, että omaishoito on nyt ajettu kunnissa alas. Se kaipaa lisäpanostusta.

Työeläkeindeksin rakenteen korjaamisesta Aila Paloniemi totesi, että suurten puolueiden johtajat eivät lämpene muutokselle. Kantola otti esiin 30/70 vaihtoehdon. Rauhala ja Jääskeläinen olivat korjaamisen kannalla ostovoiman säilyttämiseksi.

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry jätti eduskuntaryhmille esillä olleita asioita koskevan kirjelmän. Lataa › se tästä.

VENKiä edustivat puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo, Aulis Laakso, Tenho Ilvonen, Oili Hirvonen, Matti Koivisto, Harri Aartelo ja Kalevi Niemenmaa.
25.12.2009

Erillisellä maksulla palveluita OAJ:stä

Opetusalan Seniorijärjestön OSJ:n jäsenillä on mahdollisuus saada vuoden 2010 alusta lukien erillistä maksua vastaan tietty määrä OAJ:n palveluita. Jatkuu ›
25.12.2009

Elinaikakerroin alkaa vaikuttaa 2010

Elinaikakerroin alkaa vaikuttaa uusiin eläkkeisiin ensimmäistä kertaa vuonna 2010, ja se koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä. Elinaikakerrointa ei sovelleta ennen vuotta 2010 myönnettyihin työeläkkeisiin ja osa-aikaeläkkeisiin. Jatkuu ›
8.12.2009

Työeläkeindeksit päätetty vuodelle 2010

Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Kansaneläkkeitä puolestaan tarkistetaan kansaneläkeindeksillä, joka seuraa kuluttajahintojen muutoksia.

Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen osuus 20 %. Joissakin tapauksissa on vielä käytössä siirtymävaiheen indeksi ns. puoliväli-indeksi, jossa sekä hintatason että ansiotason osuus on 50 %.

Indeksit 2010:

• Työeläkeindeksi 20/80 on 0,26 %
• Puoliväli-indeksi 50/50 on 1,76 %
• Kansaneläkkeitä ei koroteta eikä lasketa

6.11.2009

Syksyn koulutuspäivä Akavatalossa

Lokakuun alussa pidettiin Akavatalossa OSJ ry:n koulutuspäivä, johon osallistui yli 75 puheenjohtajaa, sihteeriä tai varapuheenjohtajaa eri puolelta Suomea.

Koulutuspäivän aloitti Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Juha Knuuti, joka esitteli eri maiden työeläkeindeksejä. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailuissa indeksien tason keskikastiin.

Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo piti katsauksen edunvalvonnasta ja järjestöasioista. Rekisteröityjen yhdistysten syntymisen takaraja on toukokuun loppu 2010. Toiminnanjohtaja Kirsti Lehtinen puolestaan kertoi, mikä muuttuu, kun järjestön nimi vaihtui.

Iltapäivällä osanottajat keskustelivat ryhmissä jaettujen tekstien pohjalta ja luonnostelivat mielipidekirjoituksia.
10.10.2009

Ministeri Risikko haluaa vanhustenhuoltolain

Syyskuun alussa julkaistu viiden lääninhallituksen raportti vanhustenhoidon kurjasta tilasta ei yllättänyt peruspalveluministeri Paula Risikkoa. Takavuosina annetut laatusuositukset eivät ole toimineet halutulla tavalla.

Vanhusten tilanteeseen on ministerin mukaan reagoitava. Nyt tarvitaan hänen mielestään vanhustenhuoltolakia. Nykyisin vanhustenhoitoa koskevat säädökset on ripoteltu sinne tänne.

Yksin lainsäädäntö ei kuitenkaan riitä. Ministeri Risikko kaipaa lisää yhteistyötä kuntien, läänien ja ministeriön kanssa. Myös valtion valvontaa lisätään. Ensi vuoden alusta alkaen vanhustenhoidon valvonta siirtyy sosiaali- ja terveysalan valvontavirastolle Valviralle. Tämän ministeri toivoo parantavan laatua.

Ministeri Risikko kommentoi tuoreeltaan raportin tuloksia eläkeläisjärjestöjen yhteistyöseminaarissa eduskuntatalossa 8.9.2009.
15.9.2009

Teboil korottaa jäsenkorttialennusta loppuvuodeksi

Teboil korottaa liittomme jäsenkortilla saatavan bensiini- ja dieselöljyalennuksen 2,2 senttiin/litra 1.9.2009–31.12.2009 väliseksi ajaksi. Sopimuksen mukainen alennus on 1,7 senttiä/litra. Jäsenkortilla saa myös voiteluaineista alennusta 10 prosenttia (ei yli 10 litran astioista).

Lisäksi Teboil on kuluneen kesän aikana päivittänyt automaattiasemiensa ohjelmistot siten, että jäsenkorttialennuksen saa huoltamoiden automaateista ja automaattiasemilta myös maksettaessa sellaisilla maksukorteilla, joissa on K-Plussa-ominaisuus. Nyt jäsenkorttiasiakas voi itse valita joko jäsenedun tai Plussa-pisteet.

Teboil Expess automaattiasemat ovat edelleen nettohinnoiteltuja eikä niillä myönnetä alennuksia.
19.8.2009

Hallitus järjestäytyi

Liiton järjestövaliokunnan ja myös nimeltään uudistuneen Senioriopettaja-lehden toimitusneuvoston kokoonpanot muuttuivat hallituksen kokouksessa 19.5.2009. Järjestövaliokunnassa Kaarina Eskola ja Jaakko Hölsö tekivät tilaa Lyyli Juntuselle ja Erkki Kukkoselle. Kaarina Eskola antaa panoksensa jatkossa lehden toimitusneuvostossa vanhojen jäsenten lisäksi.
20.5.2009

Liitosta tuli Opetusalan Seniorijärjestö OSJ

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n vuosikokouksessa 25.4.2009 Naantalissa liiton nimi vaihtui. Uuden valtakunnallisen opetusalan eläkeläisiä edustavan järjestön nimeksi tuli Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry, Undervisningssektorns Seniororganisation rf.

Hallitus toi nimenmuutoksen vuosikokouksen käsittelyyn, koska 14 paikallisyhdistystä oli esittänyt hallitukselle nimen muuttamista. Äänestyksessä Opetusalan Seniorijärjestö ry sai 165 ääntä ja Veteraaniopettajat 37 ääntä. Sääntömuutokseen tarvittiin 2/3:n enemmistö.

Järjestön nimenmuutos johtuu jäsenkunnan nuortumisesta ja monipuolistumisesta. Nimen muuttaminen uudistaa myös valtakunnallisen järjestön visuaalista ilmettä. Järjestölle valmistetaan uusi logo ja uudenlaiset kirjepohjat.

Vuosikokous päätti myös korottaa jäsenmaksua. Äänestyksen jälkeen vuoden 2010 jäsenmaksuksi päätettiin 25 euroa.
27.4.2009

Naantalin veteraaniopettajapäivät etenivät teemoittain

Senioriopettajapäivät järjesti tänä vuonna Lounaisrannikon Senioriopettajat ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Jarkko Kanerva kertoi tervetuliaissanoissaan, miten juhlapäiviä kuljettavat teemat syntyivät. Naantali on tuhannen saaren kaupunki, jota ympäröi meri. Lauantain teemaksi valikoitui siis Itämeri. Sunnuntain teemaksi valittiin historia, sillä Naantali on harvoja suomalaisia keskiaikaisia kaupunkeja.

Avajaisten puheen piti kouluneuvos Voitto Ranne. Hän korosti meren merkitystä kulttuurille laajasti ymmärrettynä. Avajaisissa kuultiin myös Rannikon Laulumiesten ja Laivaston Soittokunnan musiikkia sekä nähtiin Raision Pyry-Brothersin pilke silmäkulmassa tekemä voimisteluesitys. Iltajuhla pidettiin Wanhalla Kaivohuoneella. Musiikki- ja tanssiesityksistä astasivat Opex-orkesteri solistinaan Reijo Ahola ja Fregolina-tanssiryhmä.

Sunnuntaiaamuna vieraat pääsivät tutustumaan Kultarannan puutarhaan. Kiertoajelun jälkeen oli jumalanpalvelus Naantalin kauniissa luostarikirkossa. Jumalanpalveluksessa saarnasi arkkipiispa Jukka Paarma.

Sunnuntain pääjuhlassa juhlapuheen piti Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen, joka syntyperäisenä naantalilaisena ja historioitsijana esitteli Naantalin historian vaiheet: luostari-, kylpylä- ja teollistumiskauden. Pääjuhlan musiikista vastasivat lauluyhtye naantalilainen naiskuoro Helianthus, kanteleryhmä Aino-tytöt ja Aura Brass Band. Yleisölle esiintyivät myös Naantalin Nuket ja Naantalin teatteri.

Ennen virallisia lopetuksia eteen pyydettiin Veteraaniopettajien pitkäaikainen sihteeri ja hallituksen jäsen Iris Paakkunainen, joka kutsuttiin valtakunnallisen järjestön kunniajäseneksi.
27.4.2009

Sirkka-Liisa Tarjamo jatkaa VENK ry:n puheenjohtajana

Veteraaniopettajat ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo valittiin yksimielisesti Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n puheenjohtajaksi alkavalle kaksivuotiskaudelle.

VENK ry:hyn kuuluu seitsemän lähinnä ammattialapohjaista eläkeläisjärjestöä. Jäseniä on kaikkiaan noin 33 000.

VENK ry on ajanut esimerkiksi eläkkeiden tarkistamista kaksi kertaa vuodessa, valtakunnallisen eläkeläis- ja vanhusasiamiehen viran perustamista ja vanhustenhuoltolain säätämistä. Se tekee aloitteita ja esityksiä sekä pitää yhteyttä päättäviin tahoihin.

Veteraaniopettajat ry on VENKin suurin jäsenryhmä. VENK ry:n vuosikokous pidettiin 5.3.2009 Akavatalossa. Mukana vuosikokouksessa oli yli 20 Veteraaniopettajien jäsentä.
6.3.2009

Nimenmuutos puhutti koulutuspäivillä

Yhdistysten ja kerhojen koulutuspäivillä maaliskuussa pohdittiin niin Suomen taloudellista tilannetta kuin liiton tämän vuoden talousnäkymiä.

Kansantalouden kehitysnäkymistä päivillä oli kertomassa ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT:stä). Vuoden 2008–2010 ennusteessa Palkansaajien tutkimuslaitos lähtee siitä, että viennin ja investointien ongelmat vievät tilannetta alaspäin.

Talouden taantuma puree myös Veteraaniopettajien talouteen. Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo esitteli koulutusyleisölle vuoden 2008 tilinpäätöksen luvut ja kertoi, että hallituksen mielestä jäsenmaksua olisi tämän kevään vuosikokouksessa korotettava.

Vuosikokouksen päätettäväksi tulee myös nimenmuutos. 14 yhdistystä esitti helmikuussa hallitukselle, että nimi muutetaan Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:ksi.

Varapuheenjohtaja Harri Aartelo loi omassa puheenvuorossaan katsauksen siihen, miten liitto on hoitanut edunvalvontaa. Liitto on tehnyt yhteistyötä eri tahojen kanssa, erityisesti toisten eläkeläisjärjestöjen kanssa VENK ry:ssä. Olennainen osa yhteistyöstä suuntautuu myös OAJ:n ja Akavan suuntaan.

Koulutuspäivillä kuultiin myös kirjailija Sirpa Kähkösen esitelmä historiallisten romaaniensa syntytavasta, päätoimittaja Pekka Varismäen katsaus Veteraaniopettaja-lehdestä ja Maija-Liisa Thunebergin alustus vanhusneuvostoista.

Luentojen välissä Anja Hinkkanen soitti haitaria ja johti yhteislaulua. Toisena koulutuspäivänä oli myös mahdollisuus harjoitella tansseja Riitta Laattalan opastuksella.
6.3.2009

Hallitus hahmotteli vuoden 2009 toimintaa

Hallituksen ja aluevastaavien seminaarissa tammikuussa hahmoteltiin vuoden 2009 toiminnan painopisteitä. Yksi selkeä painopiste on järjestörakenteen kuntoon saaminen.

Tammikuussa rekisteröityjä yhdistyksiä on jo kaikkiaan jo 55, ja nyt alkaa loppukirin aika. Edustuksellinen vuosikokous on mahdollinen sen jälkeen, kun paikallistasolla on vain rekisteröityjä yhdistyksiä.

Edunvalvonnan tavoitteet säilyvät vuonna 2009 pääpiirteissään samoina kuin vuonna 2008. Edelleen ajetaan työeläkeindeksin korjaamista siten, että se vastaa yleistä ostovoiman kehittymistä. Myös eläkkeiden indeksitarkistuksen tekeminen kaksi kertaa vuodessa on yhä ajankohtainen tavoite.

Listalla säilyvät niin ikään vanhustenhuoltolain säätäminen, lahja- ja perintöverouudistus ja Kelan sairausvakuutuskorvausten saaminen ajantasaisiksi. Vanhusasianvaltuutetun virka tarvitaan ikäihmisten oikeuksien edistämiseen.

Seminaari hahmotteli Veteraaniopettaja-lehden tulevaisuutta ja liiton järjestämää koulutusta. Vilkasta keskustelu käytiin myös liiton taloudesta.
4.2.2009

Uudet jäsenmaksulomakkeet

Veteraaniopettajat ry:n vuoden 2009 jäsenmaksuissa (eräpäivä 16.2.2009) on ilmennyt vääriä viitenumeroita. Tämän vuoksi jäsenillemme on postitettu tiistaina 3.2.2009 uusi jäsenmaksulomake, jossa eräpäivänä on 20.2.2009.
3.2.2009

Työeläkkeiden indeksit päätetty vuodelle 2009

Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Kansaneläkkeitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa kuluttajahintojen muutoksia. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen osuus 20 %. Joissakin tapauksissa on vielä käytössä TEL-puoliväli-indeksi, jossa sekä hintatason että ansiotason osuus on 50 %. Indeksit 2009 ovat:

• Työeläkeindeksi 20/80 on 4,95 %
• Puoliväli-indeksi 50/50 on 5,54 %
• Kansaneläkeindeksi on 4,6 %

11.11.2008

VENK ry:n seminaarissa ajankohtaisia alustuksia

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n seminaarissa lokakuun puolivälissä kuultiin ajankohtaisia alustuksia kansantalouden kehitysnäkymistä, eläkeläisten toimeentulosta ja ikäihmisten palveluiden näkymistä. Paikalla oli edustajia kaikista VENK ry:n kahdeksasta jäsenryhmästä, yhteensä liki 50 henkeä.

Ennustepäällikkö Eero Lehto Palkansaajien tutkimuslaitoksesta (PT) esitteli tuoreimmat kansantalouden ennusteet. PT:n alkusyksyisiä ennusteita on jouduttu tarkentamaan finanssikriisin vuoksi. Esimerkiksi bruttokansantuotteen kasvua on jouduttu alentamaan prosenttiyksikön verran. Tarkennettu arvio bkt:lle on 0,7 %. Myös viennin kasvua ja investointien määrää on jouduttu tarkistamaan. Eero Lehto totesi myös, että yksityinen kulutus on suuri kysymysmerkki.

Eläkeläispariskunnan ansiotaso on vuonna 2008 muita ryhmiä alhaisempi. Syynä on elintarvikkeiden kallistuminen. Vuonna 2009 inflaation oletetaan hidastuvan 2,5 prosenttiin. Työttömyyden taas ennustetaan nousevan lähelle 7:ää prosenttia.

Eläketurvakeskuksen ekonomisti Juha Rantala esitteli monipuolisen tutkimusmateriaalin pohjalta sitä, miten eläkkeensaajien toimeentulo on kehittynyt suhteessa muihin väestöryhmiin. Laman jälkeen eläkeläisten asema on heikentynyt suhteessa palkansaajiin.

Juha Rantalan totesi yhteenvetona, että tuloerot ovat kasvaneet laman jälkeen kaikissa väestöryhmissä. Myös pienituloisimpien eläkeläisten köyhyysriski on kasvanut. Köyhyysriski koskettaa erityisesti yli 75-vuotiaita, yksin eläviä naisia. Lisäksi nuorena, alle 55-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvän eläkeläismiehen köyhyysriski on suuri. Ylipäänsä yksin asuvien köyhyysriski on suurempi kuin kaksin asuvien.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Hanna Nyfors esitteli, millaisia suunnitelmia STM:llä on ikäihmisten palveluiden parantamiseksi. Lainsäädännössä on monia suuria muutoksia meneillään, esimerkiksi terveydenhoitolakiesitys on lausuntovaiheessa.

1.6.2008 tuli voimaan sosiaali- ja terveyshuollon palvelusetelilaki, jonka toivotaan lisäävän kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. 1.1.2009 tulee lakisääteiseksi 75 vuotta täyttäneiden palvelutarpeen arviointi. Aiemmin palvelutarpeen arviointi koski 80 vuotta täyttäneitä. Suunnitelmissa on myös matalan kynnyksen neuvontapalveluverkoston rakentaminen ikäihmisille.

Hanna Nyfors avasi myös ministeriön antamia ikäihmisten palvelujen laatusuosituksia. Laatusuosituksissa on ohjeita palvelurakenteen kehittämiseksi, neuvoja ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja suosituksia henkilöstön määrästä sekä asumis- sekä hoitoympäristöistä. Päälinjoina ovat ennalta ehkäisy, varhainen puuttuminen ja pitkäaikaishoivan uudistaminen niin, että laitosvaltaisesta hoidosta siirrytään muihin hoitomuotoihin.

Ministeriössä pohditaan parhaillaan myös sitä, riittävätkö laatusuositukset. Jos laatusuosituksilla ei päästä toivottuun lopputulokseen, tarvitaan normitusta eli lainsäädäntöä.
27.10.2008

Akavalaiset eläkeläiset tapasivat

Veteraaniopettajat kutsui akavalaiset eläkeläiset yhteistyötapaamiseen lokakuun puolivälissä. Paikalla oli edustajia esimerkiksi Helsingin insinöörien senioreista, Agronomiliitosta, Ekonomiliitosta ja Kuntien teknisten keskusliitosta.

Tapaamisen aluksi johtaja Markku Lemmetty Akavasta kertoi Sata-komitean työstä. Eläkkeet eivät varsinaisesti kuulu Sata-komitean työsarkaan, mutta ne vilahtelevat mukana, kun mietitään perusturvauudistusta. Varsinaisesti työeläkejärjestelmän uudistamista valmistelee Rantalan työryhmä (entinen Puron työryhmä).

Akavalaisia kiinnostaa Sata-komitean työssä Markku Lemmetyn mukaan ennen kaikkea työttömyysturva ja syyperusteinen sosiaaliturva, koska akavalaiset ovat perusturvauudistuksen maksumiehiä.

Sata-komitean työssä on kolme kiireellistä painopistettä: perusturvan parantaminen, työn kannattavuuden parantaminen ja budjettiloukkujen purkaminen. Akavaa kiinnostaa näiden painopisteiden sisällä esimerkiksi sairauspäivärahan ja opintotuen yhteensovittaminen, vuorotteluvapaan vakinaistaminen ja käsittelyaikojen lyhentäminen. Olennaista perusturvan osalta on myös se, kuka perusturvaa hoitaa ja miten se rahoitetaan. Markku Lemmetty näytti myös kaavion akavalaisten työllistymisasteesta. Hänen mukaansa akavalaisia syyllistetään turhaan. Esimerkiksi 55–59-vuotiaista akavalaisista on töissä 85 prosenttia. Yli 60-vuotiaidenkin osalta akavalaisten työllisyysaste on suurempi kuin muiden ryhmien, yli 55 prosenttia.

Lähivuosina uudistuksia

Markku Lemmetty esitteli myös muita ajankohtaisia eläkeläisiä kiinnostavia asioita. Hallitus on tehnyt hiljattain päätöksen, että esittää taloustilanteen takia yksityisen sektorin eläkeyhtiöiden vakavaraisuusrajan väliaikaista laskemista. Näin eläkeyhtiöt eivät joutuisi myymään osakkeitaan pilkkahintaan. Työmarkkinaosapuolet ovat sitoutuneet tähän vakavaraisuusasteen väliaikaiseen laskemiseen.

Vuoden 2009 alusta lukien myös eläkeyhtiöiden valvonnassa tapahtuu muutoksia. Silloin Rahoitustarkastus ja Vakuutusvalvontavirasto yhdistetään uudeksi Finanssivalvontavirastoksi.

Eläkemaksujen osalta on tehty päätös, että palkansaajien osuus nousee 0,2 prosenttia ja työnantajien säilyy ennallaan. Keväällä 2009 on luvassa uudet neuvottelut eläkemaksuista. Taloustilanne on sellainen, ettei pitkäaikaisia päätöksiä voida tehdä.

Eläkepuolen asioista on puhuttanut elinaikakerroin, etenkin työkyvyttömien osalta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että elinaikakerrointa käytettäisiin vain työssäoloajan osalta, mutta ei työkyvyttömyysajan osalta. Rantalan työryhmä pohtii asiaa.
14.10.2008

Koulutuspäivillä tentattiin kansanedustajia

Yhdistysten ja kerhojen koulutuspäivillä oli syyskuun lopussa ohjelmassa eläkepoliittinen paneeli, johon osallistui kansanedustajia suurimmista puolueista. Mukana olivat kansanedustajat Sirpa Asko-Seljavaara (kok), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Jukka Gustafsson (sd.) ja Erkki Virtanen (vas.). Keskustan kansanedustaja Juha Rehula joutui perumaan osallistumisensa viime hetkellä.

Kansanedustajilta kysyttiin heidän suhtautumistaan taitettuun indeksiin, eläketulovähennyksen laajentamiseen ja vanhustenhuoltolakiin. Välillä kansanedustajien kannanotot muuttuivat keskinäiseksi nokitteluksi siitä, mitä eri hallitukset ovat vuosien varrella tehneet eläkkeellä olevien aseman parantamiseksi. Kaikkiaan mielipiteet jakautuivat opposition ja hallituspuolueiden edustajien kesken niin, että oppositio kannatti indeksijärjestelmän muuttamista, hallituspuolueiden edustajat empivät.

Kansanedustajilta kysyttiin myös mielipidettä vanhusasianvaltuutetun viran perustamisesta. Osa edustajista kannatti, osa epäili, parantaisiko valtakunnallisen vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen lopulta ikäihmisten asemaa.

Myös ikäihmisten liikkuminen ilmaiseksi joukkoliikennevälineissä jakoi mielipiteitä hallituspuolueiden ja opposition edustajien kesken.

Alustuksia ajankohtaisista kysymyksistä

Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo kokosi omassa alustuksessaan Veteraaniopettajien edunvalvonnan ajankohtaisia kysymyksiä. Edunvalvonnassa Veteraaniopettajat eivät toimi yksin vaan Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n kautta.

Syksyllä esillä ovat esimerkiksi kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen laajentaminen, aloite vanhustenhuoltolain säätämisestä ja esitys vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä.

Varapuheenjohtaja Harri Aartelo esitteli koulutuspäivillä työeläkkeiden lyhyen historian 1960-luvulta alkaen. Menneet vuodet osoittavat, että eläkkeiden korottamisessa on otettu askeleita niin eteen- kuin taaksepäinkin. Aartelon mukaan ainoastaan ansiotasoindeksiin siirtyminen turvaisi eläkkeiden ostovoiman. Kaikki muut indeksikorotukset johtavat siihen, että eläkkeet jäävät palkoista.

Koulutuspäivillä kuultiin myös toiminnanjohtaja Kirsti Lehtisen alustus järjestörakenteen muutostarpeesta, hallituksen jäsen Jaakko Hölsön esitys vaaliohjesäännöstä ja hallituksen jäsen Erkki Kukkosen tietoisku yhdistyslaista.

Vierailevana luennoitsijana oli lisäksi SUL:n eläkkeellä oleva valmennuspäällikkö Into Turvannen, joka puhui ikäihmisen kuntoilun kulmakivistä.

Koulutuspäiville osallistui lähes 160 henkeä eri puolilta Suomea.
12.10.2008

Toimintasuunnitelman toteutumista seurattiin

Veteraaniopettajien hallitus ja aluevastaavat tarkastelivat elokuussa toimintasuunnitelman toteutumista.

Edunvalvonnassa on edelleen tärkeää pitää esillä työeläkeindeksin korjaamista ja esitystämme, että eläkkeitä tulisi korottaa kaksi kertaa vuodessa. Eläkkeiden korottaminen työeläkeindeksillä on eläkeläisen palkankorotus ja siihen pitää saada korjaus.

Asiaa on hoidettu esimerkiksi VENK ry:n sosiaali- ja terveysministeriöön sekä kansanedustajille lähettämien ehdotusten avulla. Myös lehtikirjoituksia on saatu läpi eri puolilla Suomea.

Muita ajankohtaisia edunvalvonta-asioita ovat vanhustenhuoltolain säätäminen, vanhusasianvaltuutetun viran perustaminen sekä vanhusneuvostojen perustaminen niihin kuntiin, joissa sitä ei vielä ole. Vanhusneuvostoista halutaan myös lakisääteisiä, koska nykyisin niiden perustaminen on kunnan tahdosta kiinni. Lisäksi niillä on vain neuvoaantava rooli.

Seminaarissa keskusteltiin myös Sata-komitean työstä ja verouudistuksesta, joka puhuu vain palkkaverotuksen alentamisesta, ei eläkkeiden verotuksen alentamisesta. Järjestöasioista esillä olivat esimerkiksi järjestörakenteen muutos, vaaliohjesääntö ja liiton talous.
31.8.2008

Veteraaniopettajien nettisivut uudistuivat

Veteraaniopettajat ry:n nettisivut uudistuivat. Sivut elävät toki jatkuvasti, mutta nyt ne saivat kokonaan uuden ilmeen. Mikäli huomaat vikoja tai virheitä, voit ilmoittaa niistä osoitteeseen hanna-maria.tarjamo (at) anice.fi.
18.7.2008

Veteraaniopettajapäivillä paljon osallistujia

Tampereen veteraaniopettajien järjestämille veteraaniopettajapäiville osallistui lähes 400 jäsentä.

Kaksipäiväiset juhlat alkoivat avajaisilla, joissa kuultiin Joonas Rantasen pianomusiikkia ja nähtiin Sorin Sirkuksen notkeat nuoret. Myöhemmin lauantaina oli vuorossa Tampereen kaupungin vastaanotto kauniissa Raatihuoneessa.

Lauantain iltajuhla pidettiin Suomalaisella Klubilla, missä oli tarjolla hyvää ruokaa ja musiikkia.

Sunnuntaiaamuna oli ohjelmassa kiertoajelu ja jumalanpalvelus. Sampolassa pidetyssä pääjuhlassa juhlapuheen piti valtioneuvos Riitta Uosukainen. Tasokkaista musiikkiesityksistä vastasivat Puškin-trio, Tampereen musiikkiluokkien nuorisokuoro Sympaatti johtajanaan Pekka Nikula ja Elina Laaksi säestäjänään Eeva-Liisa Erkkilä.

Pääjuhlassa lähetettiin myös seppelpartio Kalevankankaan sankariristille. Pääjuhla päättyi seisten laulettuun Pirkanmaan maakuntalauluun. Sampolan aulassa oli nähtävillä tamperelaisten taiteilijaveteraaniopettajien töitä.
22.4.2008

Liiton nimi säilyi täpärästi

Veteraaniopettajien vuosikokouksessa äänestettiin liiton nimestä. Äänestyksestä tuli tiukka. Liiton nimi säilyy Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:nä.

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry, Undervisningssektorns Seniororganisation rf sai äänestyksessä 156 ääntä, ja entinen nimi keräsi 94 ääntä. Nimen muuttamiseen olisi tarvittu 2/3:n enemmistö.

Hallituksen jäsenistä äänestettiin

Veteraaniopettajien hallitukseen valittiin äänestyksen jälkeen kolme edustajaa. Kaarina Eskola jatkaa ammatillisten edustajana, ja uusina hallituksen jäseninä aloittavat Jouni Palonen Tampereelta ja Erkki Kukkonen Kuopiosta. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää kolme vuotta.

Varajäseniksi valittiin Arja Sore Lahdesta (Jouni Palosen varajäsen), Osmo Naakka Iisalmesta (Erkki Kukkosen varajäsen), Terttu Mertanen Hämeenlinnasta (Kaarina Eskolan varajäsen). Lisäksi Anna-Lisa Ahrenbergille myönnettiin ero varajäsenyydestä, ja hänen tilalleen vuoden 2009 vuosikokoukseen asti valittiin Kaj Rastas (Pyhäselkä).

Vuosikokoukseen osallistui 259 jäsentä.
22.4.2008

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt rekisteröityi

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry rekisteröityi maaliskuussa Akavatalossa.

VENKin edunvalvonnan tavoitteet ovat puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamon mukaan pitkälti samoja kuin Veteraaniopettajien. VENK ry vaatii muutoksia eläkkeiden tason tarkistuksiin. Eläkkeitä tulisi nostaa eläkeindeksin mukaisella korotuksella kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa.

Nykyisin indeksiä tarkistetaan vain kerran vuodessa, ja tammikuun indeksitarkistuksen perusteena ovat tilastot, jotka on laskettu vuoden ajalta edellisen vuoden syyskuun loppuun saakka. Elinkustannusten nousu mainitun syyskuun jälkeen hyvitetään eläkeläisille vasta yhden vuoden ja kolmen kuukauden jälkeen. Tänä aikana ansiotaso ja elinkustannukset voivat kuitenkin nousta merkittävästi.

Esimerkiksi tammikuussa 2008 indeksikorotus oli 2,39 prosenttia. Vuoden aikana (tammikuu 2007–tammikuu 2008) elinkustannukset nousivat 3,8 prosenttia ja palkat loka–joulukuussa 2007 5,2 prosenttia.

Eläkeläisten on selvittävä 2,39 prosentin korotuksella koko tuleva vuosi; he saavat hyvityksen kustannusten noususta vasta tammikuussa 2009. Korotukset tulevat Suomen kaltaisen kalliin hintatason maassa kohtuuttoman myöhään.

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:hyn kuuluu yhteensä yli 33 000 jäsentä kahdeksasta eri eläkeläisjärjestöstä: Kunnallisten eläkeläisten liitto KELO ry:stä, Oikeutta Eläkeläisille ry:stä, Päällystöliitto EVP-yhdistys ry:stä, Suomen Ruskaliitto ry:stä, Tieveteraanit ry:stä, Työkyvyttömyys- ja Varhaiseläkeläisten Liitto TYVEL ry:stä, Veteraaniopettajat ry:stä ja VR-Yhtymä ja sen tytäryhtiöiden Eläkeläisten Liitto VREL ry:stä.
22.3.2008

Koulutuspäivillä puhuttiin vaaliohjesäännöstä

Veteraaniopettajien liiton vaaliohjesääntöä on lähdetty kentän toiveesta uudistamaan. Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo esitteli ensimmäisen luonnoksen kerhojen ja yhdistysten koulutuspäivillä maaliskuun alussa. Koulutuspäiville osallistui yli 150 kerhojen ja yhdistysten jäsentä.

Sirkka-Liisa Tarjamo kertoi, että ehdotuksen mukaan Suomi jaettaisiin alueisiin, joiden hallituspaikat määräytyisivät alueiden jäsenmäärän mukaan. Näin Veteraaniopettajien hallitukseen saataisiin 12 jäsentä ja 12 varajäsentä. Kukin alue tekisi ehdotuksen oman alueensa edustajasta.

Omat vaalialueensa muodostaisivat Lappi (yksi varsinainen jäsen, yksi varajäsen), Pohjois-Pohjanmaa–Kainuu (1 paikka, 1 varapaikka), Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala (1 paikka, 1 varapaikka), Etelä-Karjala–Kymenlaakso–Etelä-Savo (1 paikka, 1 varapaikka), Keski-Suomi (1 paikka, 1 varapaikka), Pohjanmaa (1 paikka, 1 varapaikka), Pirkanmaa (1 paikka, 1 varapaikka), Päijät-Häme ja Kanta-Häme (1 paikka, 1 varapaikka), Satakunta–Varsinais-Suomi ( 1 paikka, 2 varapaikkaa), Uusimaa ja Itä-Uusimaa (2 paikkaa, 2 varapaikkaa) ja ruotsinkieliset (1 kiintiöpaikka).

Sirkka-Liisa Tarjamo muistutti kuitenkin, että uudistus on vasta luonnosvaiheessa. «Ehdotus tulee aikaisintaan vuonna 2009 vuosikokouksen päätettäväksi.»

(Kuvassa eturivissä vasemmalta hallituksen jäsenet Tuomo Sukuvaara, Seppo Määttä, Kirsti Lehtinen (liiton toiminnanjohtaja), Harri Aartelo ja Päivikki Tirkkonen.)
10.3.2008

Työeläkeindeksin määräytymistapaa pitää muuttaa

Varapuheenjohtaja Harri Aartelo alusti koulutuspäivillä eläkkeiden tasosta.

Eläkkeitä korotetaan työeläkeindeksillä kerran vuodessa tammikuun alussa. Työeläkeindeksin korotusprosentti määräytyy kuitenkin jo edellisenä vuonna syyskuun lopulla. Näin eläkeläisiltä jäävät saamatta loka–joulukuun korotukset.

Indeksikorotus oli tänä vuonna tammikuussa 2,39 prosenttia. Samaan aikaan tammikuun inflaatio oli 3,8 prosenttia. Eläkeläisten on siis selvittävä tällä 2,39 prosentin korotuksella koko tuleva vuosi.

Eläkkeiden jälkeenjäänti johtuu työeläkeindeksin laskentatavasta, ns. taitetusta indeksistä, joka ottaa palkkojen nousun huomioon vain 20 prosentin verran. Jos palattaisiin käyttämään tasaindeksiä eläkkeiden noston perustana, tilanne olisi jo parempi, sillä silloin palkkojen nousu otettaisiin huomioon 50 prosentin verran.

Tasaindeksi maksaisi 145 miljoonaa euroa. Eläkerahastojen varallisuus on nykyisin jo 158 miljardia euroa eli yhtä paljon kuin Venäjän öljyrahastot. Jokainen voi laskea, miten häviävän pieni osa tästä postista on 145 miljoonaa.
10.3.2008

Kuntokorttien voittajat arvottu

Kuntokortteja palautettiin tänä vuonna toimistoon 75 kappaletta. Palkinnoksi arvottiin kolme isoa pyyhettä. Onnetar suosi tällä kertaa Sinikka Heikkilää Niinijoelta, Auli Hookanaa Maksniemeltä ja Liisa Vuohelaista Varkaudesta. Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea voittajille!
25.2.2008

Hallitus kokosi vuoden 2008 tavoitteita

Veteraaniopettajien hallitus ja aluevastaavat hahmottelivat vuoden 2008 edunvalvonnan tavoitteita tammikuun lopun suunnitteluseminaarissa.

Veteraaniopettajien yleistavoitteena on vaikuttaminen eläkeläisiä koskeviin päätöksiin ja ikäihmisten arvostuksen nostaminen. Seminaarissa korostettiin, että indeksikorotukset tulisi tehdä kaksi kertaa vuodessa nykyisen yhden kerran asemesta. Lisäksi työeläkeindeksiä tulisi korjata niin, että eläkkeiden korotukset vastaavat yleistä ostovoiman kehitystä.

Vanhustenhuoltolakia kaivataan

Uudeksi edunvalvonnan tavoitteeksi kirjattiin vanhustenhuoltolain säätäminen. Tällä hetkellä ikääntyneillä on heikompi asema kuin muilla kansalaisilla sosiaalilainsäädännössä. Vanhustenhuoltolaissa vanhusten oikeudet tulisi määritellä subjektiivisiksi oikeuksiksi. Näin käytäntö alkaisi muuttua ja ikääntyvät saisivat tarvitsemansa palvelut.

Vuonna 2008 pyritään vaikuttamaan myös siihen, että perintövero ja lahjavero poistettaisiin rintaperillisiltä eli leskeltä ja lapsilta. Lisäksi Kelan maksamat sairauskorvausperusteet tulisi saada ajantasaisiksi ja eläketulovähennystä tulisi laajentaa nykyisestä.
4.2.2008

Liitolla uusi toiminnanjohtaja

Veteraaniopettajat ry:n hallitus valitsi kokouksessaan 13.11.2007 toiminnanjohtajaksi vuoden alusta FM, lehtori Kirsti Lehtisen Helsingistä.
19.11.2007

Verotusta, kuluttajahintaindeksiä ja sosiaaliturvan uudistamista

Kuudentena marraskuuta pidettiin Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan VENKin seminaari Akavatalon valopihassa. Tilaisuuteen oli saapunut kuutisenkymmentä edustajaa lähes kaikista jäsenjärjestöistä.

Verotukseen muutoksia

Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamon avauspuheenvuoron jälkeen kuultiin Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomistin, valtiotieteen tohtori Jaana Kurjenojan esitys eläkeläisten verotuksen muutoksista. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen myötä korjaantuu 13-38000 € ansaitsevien taulukkovääristymä palkansaajiin verrattuna. Ihan täydellinen oikaisu ei kuitenkaan ole. Kurjenoja tähdensi, että eläkeläisten ostovoima kasvaa nykyään verotuksen kautta. Perintöverotaulukkojen muutos on varsin merkittävä ensi vuoden alusta.

Sosiaaliturvaa uudistetaan SATA-komiteassa

Johtaja Markku Lemmetty AKAVAsta toi tilaisuuteen näkökulman Sosiaaliturvan uudistamiskomitean työstä. Väestöennusteen mukaan Suomen kansa ikääntyy ennakoitua nopeammin ja se tuo uusia haasteita komitean laajalle työlle. Maahanmuuttoa pitää muuttaa pakolaispoliitikasta aktiivisen työvoiman suuntaan.

Nykyisellä tavalla rahastoituna ovat maan eläkevarat hallinnassa. Maksuja nostetaan tasaisesti ja tilannetta seuraten.

SATA-komitean työn painopisteet ovat perusturvan uudistamisessa ja pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon turvaamisessa. Hoitotukien, omaishoidontuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittaminen ovat työn alla. Sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut sekä ansioturvan ja työttömyysturvan kehittäminen kuuluvat myös laajaan toimeksiantoon.

Komitean ensimmäiset esitykset valmistellaan eduskunnalle syysistuntokaudelle 2008. Silloin on esillä mm. vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen ja sovitellun päivärahan uudistaminen.

Johtaja Markku Lemmetty totesi uudistuksen olevan vaikeaa työsopimusten liittokierrosten takia, koska sosiaaliturvan "vääntömomentti" puuttuu.

Elinkustannusindeksistä kuluttajahintaindeksiin

Tilastokeskuksen aktuaari Juhani Pekkarinen on työskennellyt vuosikymmeniä indeksien parissa. Hän esitti vuoden 1951 elinkustannusindeksin kehittymisen nykyisin käytössä olevaksi kuluttajahintaindeksiksi. Indeksiin vaikuttavat tuotteet ovat muuttuneet ajan myötä. Ennen olivat mm. hauki ja ahven ruokakoriin vaikuttavia tuotteita, nykyään lohi ja siika.

Kuluttajahintaindeksin tiedot kerätään kuukausittain. Haastattelijoita on 44 ja kohdeliikkeitä 3500. He keräävät 497 hyödykkeen hintatiedot, joten hintatietoja tulee n. 60 000 joka kuukausi. Tilastokeskuksen, KELAN ja Suomen Pankin tiedot otetaan mukaan. Tiedot tulostetaan ja ajetaan tietokantaan ja edellisen kuukauden kuluttajahintaindeksi julkaistaan 14. päivänä kello 9.00.

Indeksin laskemiseen on asetettu painokertoimet eri hyödykeryhmille. Asumisen kerroin on 21,3, liikenteen 14,6, elintarvikkeiden 13,3, kulttuurin ja vapaa-ajan 12,0 , muiden tarvikkeiden ja palveluiden 7,3, ravintola- ja hotellipalveluiden 6,4, kalustuksen ja kodinkoneiden 5,5, alkoholin ja tupakan 5,3, vaatetuksen 5,0, terveyden 4,8, viestinnän 3,5 ja koulutuksen 0,5. Koulutus on niin paljon valtion tukemaa, että sen painoarvo on näin pieni.
7.11.2007

Työeläkkeiden indeksit päätetty vuodelle 2008

Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan kalenterivuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Kansaneläkkeitä tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä, joka seuraa kuluttajahintojen muutoksia. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen osuus 20 %. Joissakin tapauksissa on vielä käytössä TEL-puoliväli-indeksi, jossa sekä hintatason että ansiotason muutoksen osuus on 50 %.

Indeksit 2008 ovat:

• Työeläkeindeksi 20/80 on +2,39 %
• Puoliväli-indeksi 50/50 on +2,25 %
• Kansaneläkeindeksi on +2,50 %

7.11.2007

Veteraaniopettajat hakee toiminnanjohtajaa

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry on eläkkeellä olevien opetusalalla toimineiden valtakunnallinen liitto, jossa on jäseniä 17 500. Liittoon kuuluu 81 paikallista yhdistystä ja kerhoa ympäri maata. www.veteraaniopettajat.fi Toimisto sijaitsee OAJ:n tiloissa Akavatalossa Helsingissä. Haemme liittoomme toiminnanjohtajaa. Toimi on aluksi määräaikainen.

Jos sinulla on korkeakoulututkinto ja järjestökokemusta, olet aloitekykyinen ja aktiivinen, ota yhteyttä. Toivomme, että olet valmis matkustamaan kentällä ja järjestämään koulutustilaisuuksia sekä huolehtimaan tiedottamisesta. Pidämme tärkeänä myös hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa sekä ruotsin- ja englanninkielen taitoa.

Tiedusteluihin vastaa puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo puh. 050 5766981.

Hakemus, CV ja palkkatoivomus lähetetään osoitteeseen Veteraaniopettajat ry, PL 20, Rautatieläisenkatu 6, 00521 Helsinki tai sirkka-liisa.tarjamo (at) kolumbus.fi 15.10.2007 mennessä.
9.9.2007

Uusi neuvos

Tasavallan presidentti on myöntänyt järjestöneuvoksen arvonimen luokanopettaja, pääluottamusmies Harri Aartelolle Lappeenrannasta. Onnittelut!
27.7.2007

Pohjoismaiset veteraaniopettajapäivät Färsaarilla

Tänä vuonna eläkkeellä olevat opettajat eri pohjoismaista kokoontuivat Färsaarilla Tórshavenissa 2.-6.7. Träffit pidettiin jo 30. kerran. Paikalle oli saapunut runsas sata eläkeläisopettajaa. Suomesta mukana oli yhdeksän hengen ryhmä. Majoituttiin Tórshavenin teknillisen oppilaitoksen oppilasasuntolassa. Tutustuttiin bussi- ja laivamatkoilla Färsaarten mielenkiintoiseen luontoon ja nähtävyyksiin.

Pohjoismaiset veteraaniopettajapäivät 2008 pidetään Norjassa, Bergenissä 12.-16.6.2008.

(Kuvassa Suomalaisryhmä Gjógvissä)
27.7.2007

VENKin työvaliokunta ministeri Hyssälän puheilla

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä otti vastaan 8.6.2007 Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan edustajat. Keskustelussa todettiin, että Vanhasen II:n hallituksen ohjelmaan on kirjattu monia eläkeläisjärjestöjen kauan ajamia asioita.

VENK toi esille työeläkeindeksin korjaamisen siten, että se paremmin vastaisi yleistä ostovoiman kehitystä. Esitettiin myös, että kansaneläkettä korottava indeksi tulee yhdenmukaistaa työeläkeindeksin kanssa.

VENK esitti kirjeessään sosiaali- ja terveysministeriölle suunnitelman laatimista pienten eläkkeiden korottamiseksi vähintään Ruotsin nettomääräisen eläkkeen tasolle. Pienien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa voidaan parantaa myös korottamalla eläkkeensaajien asumistuen määrää nostamalla korvausprosentti nykyisestä 85 prosentista 95 prosenttiin. Vuokrataso on noussut vuodesta 2003 jo 8,6 %.

Työeläkkeen mukaiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä nykyisin 63-vuotiaana. Kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke alkaa vasta 65-vuotiaana. VENK esitti, että kansaneläkelain mukainen vanhuuseläke voisi alkaa myös 63-vuotiaana.

Tapaamisen aikana keskusteltiin myös eläkeläisten verotuksen epäkohdista ja vanhusten oikeudesta kunnolliseen hoivaan.

Ministeri Hyssälä piti tärkeänä, että eläkeläisjärjestöt ovat liikkeellä edunvalvonta-asioissa. Hallitusohjelman mukaisesti asetetaan komitea valmistelemaan sosiaalilainsäädännön kokonaisuudistusta. Sen työssä otetaan pohdinnan alle myös esille tuomamme asiat.

(Kuvassa vasemmalta VENKin varapuheenjohtaja Onni Hiltunen, puheenjohtaja Sirkka-liisa Tarjamo, ministeri Liisa Hyssälä ja VENKin hallituksen jäsen Elsa Stenroos. Raimo Toveri otti kuvan.)

***

Valtioneuvosto asetti komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta (SATA) 14.6.2007. Komitean puheenjohtajaksi nimettiin valtiotieteen tohtori Markku Lehto ja varapuheenjohtajaksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä.
27.7.2007

Kuusamon vuosikokouksessa 229 aktiivia

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidettiin veteraaniopettajapäivien yhteydessä Kuusamossa 21.4.2004. Kokoukseen ilmoittautui 229 jäsentä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pauli Jaakkola Kuusamosta, sihteereinä toimivat Anne Kärki, Maija-Liisa Thuneberg ja Tauno Määttä.

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n puheenjohtajaksi valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi yksimielisesti opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamo Vantaalta. Hallituksen jäsenistä olivat erovuorossa Harri Aartelo Lappeenrannasta, Tuomo Sukuvaara Rovaniemeltä ja Maija-Liisa Thuneberg Vantaalta. Heidät valittiin yksimielisesti uudelleen. Henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Aartelon varajäseneksi Eeva-Liisa Salmijärvi Petäjävedeltä, Sukuvaaran varajäseneksi Maija Latomäki Torniostaja ja Thunebrergin varajäseneksi Seija Kivelä Seinäjoelta.

Kokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2006, talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle 2007. Sääntöjen mukaan tässä kokouksessa päätettiin myös seuraavan vuoden 2008 jäsenmaksusta. Jäsenmaksu nostettiin 16 euroon vuodessa. Tarkoituksena on palkata ensi vuonna liitolle toiminnanjohtaja.

Vuosikokous hyväksyi myös kannanoton ›.
26.4.2007

VENK: Eläkeväestön tarpeet hallitusohjelmaan

VENKin kirje puoluehallituksille: Puolueet ovat laatineet vaaliohjelmansa ja tuovat nyt kantojaan tiedoksi äänestäjille erilaisissa vaalitilaisuuksissa. Hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmaa laadittaessa puolueiden kannattaa ottaa vakavasti huomioon myös lisääntyvän eläkeläisväestön tarpeet. Jatkuu ›
19.3.2007

Yhdistysten kuulumisia liiton sivuille

Liiton sivujen Yhdistykset-osioon voi nyt lähettää uutisia paikallisyhdistysten ja -kerhojen toiminnasta. Lähetä uutiset osoitteeseen hanna-maria.tarjamo (at) anice.fi.
16.3.2007

Työeläkeindeksi nousee 2,21 %

Kaikkia maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Tarkistuksen määrään vaikuttavat kuluttajahintojen ja palkkojen muutokset. Työeläkeindeksissä hintatason muutoksen osuus on 80 % ja ansiotason muutoksen osuus 20 %. Työeläkkeet nousevat siis tammikuun 2007 alussa 2,21 %.
7.12.2006

Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta VENK muuttui

Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnasta erosi kesäkuussa kuusi järjestöä: Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska Pensinärsförbundet rf. Tieto asiasta tuli VENKin sihteerin kirjeellä. Eronneet järjestöt perustivat uuden EETU ry nimisen yhdistyksen yhteistyöelimekseen. VENKiin jääneet kahdeksan järjestöä perustivat heinäkuun 7. päivänä työryhmän valmistelemaan VENKin toiminnan jatkamista. Jatkamisesta päätettiin 5.9.2006 ja annettiin oheinen tiedote.

Tiedote 5.9.2006: VENK jatkaa toimintaansa

Valtakunnallisesta Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunnasta (VENK) erosi kuusi valtakunnallista eläkeläisjärjestöä kesäkuussa 2006. Neuvottelukuntaan jäi kahdeksan jäsenjärjestöä, jotka ovat 5.9.2006 päättäneet jatkaa yhteistyötään ja Valtakunnallisten Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunnan toimintaa. VENKin jäsenjärjestöt ovat: Kunnallisten Eläkeläisten Liitto KELO ry, Oikeutta Eläkeläisille ry, Suomen Ruskaliitto ry, Päällystöliitton evp-yhdistys ry, Tieveteraanit ry, Työkyvyttömyys- ja Varhaiseläkeläisten Liitto ry, Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry, VR-Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Eläkeläisten Liitto VREL ry. Järjestöjen jäsenmäärä on 36 500.

Tavoitteena on perustaa lähitulevaisuudessa rekisteröity valtakunnallinen yhdistys.

VENKin jäsenjärjestöt ovat poliittisesti sitoutumattomia ja suurin osa ammattialapohjaisia valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä. Neuvottelukunta kuuntelee jäsenkenttäänsä, osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkii toiminnallaan parantamaan eläkeläisten yhteiskunnallista arvostusta, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistämään turvallista vanhuutta.

Suomen talouskasvu on ollut hyvää jo vuosikymmenen ajan ja kasvu jatkuu ennusteiden mukaan edelleen. Valtiovallalla olisi ollut varaa korjata eläkeläisten verotukseen liittyvät epäkohdat ja eläkeindeksi sekä korottaa enemmän vähimmäiseläkkeiden tasoa. Näin ei ole tapahtunut eikä talousarvioesitys vuodelle 2007 näytä parantavan tilannetta. Neuvottelukunta edellyttää, että eduskunta korjaa edellä mainitut epäkohdat.

Valtakunnallinen Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta valitsi puheenjohtajakseen Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n puheenjohtajan, opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamon ja varapuheenjohtajaksi Onni Hiltusen Oikeutta Eläkeläisille ry:stä.

(Kuvassa VENKin sihteeri Maija-Liisa Thuneberg, puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo, työvaliokunnan jäsenet Raimo Toveri ja Elsa Stenroos sekä varapuheenjohtaja Onni Hitunen.)
26.9.2006

VENKin kirje eduskuntaryhmille 21.9.2006

Valtakunnallisesta eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnasta (VENK) erosi kuusi valtakunnallista eläkeläisjärjestöä kesäkuussa 2006. Neuvottelukuntaan jäi kahdeksan jäsenjärjestöä, jotka ovat 5.9.2006 päättäneet jatkaa yhteistyötään ja Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan toimintaa. VENK:n jäsenjärjestöt ovat: Kunnallisten Eläkeläisten Liitto KELO ry, Oikeutta Eläkeläisille ry, Suomen Ruskaliitto ry, Päällystöliitton evp-yhdistys ry, Tieveteraanit ry, Työkyvyttömyys- ja Varhaiseläkeläisten Liitto ry, Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry, VR-Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Eläkeläisten Liitto VREL ry. Järjestöjen jäsenmäärä on 36 500. Puheenjohtajana toimii Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n puheenjohtaja, opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamo ja varapuheenjohtajana Oikeutta Eläkeläisille ry:n puheenjohtaja Onni Hiltunen. Tavoitteena on perustaa lähitulevaisuudessa rekisteröity valtakunnallinen yhdistys.

VENK:n jäsenjärjestöt ovat poliittisesti sitoutumattomia ja suurin osa ammattialapohjaisia valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä. Neuvottelukunta kuuntelee jäsenkenttäänsä, osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pyrkii toiminnallaan parantamaan eläkeläisten yhteiskunnallista arvostusta, taloudellisia ja sosiaalisia etuja sekä edistämään turvallista vanhuutta.

Suomen talouskasvu on ollut hyvää jo vuosikymmenen ajan ja kasvu jatkuu ennusteiden mukaan edelleen. Eläkeläisten ostovoiman kehitys on jäänyt jälkeen verrattaessa yleiseen ostovoiman kehitykseen. Valtiovallalla on nyt varaa korjata tämä epäkohta, koska talous ja verokertymä kasvavat odotettua enemmän.

Yhtenä syynä eläkeläisten ostovoiman jälkeenjääneisyyteen on kireämpi verotus 13 000 euron - 33 000 euron vuotuisesta eläketulosta kuin vastaavasta palkkatulosta. Ero on viime vuosina kasvanut, kun palkansaajien verohuojennuksia on toteutettu ansiotulovähennystä nostamalla.
- Esitämme, että eläkkeiden verotusta korjataan niin, että eläketulosta ei missään tilanteessa jouduta maksamaan korkeampaa veroa kuin palkkatulosta.

Taitetun indeksin seurauksena eläketulo jää jatkuvasti jälkeen palkkatulojen kehityksestä.
- Indeksiä tulee korjata niin, että se ottaa tasapuolisesti huomioon ansiotason ja elinkustannusten kehityksen.

Vähimmäiseläketurvaa on korjattu erillisillä päätöksillä kansaneläkkeen tasokorotuksista. Se on positiivista, mutta ei vielä riittävää.
- Esitämme, että Sosiaali- ja terveysministeriössä laaditaan suunnitelma pienten eläkkeiden korottamiseksi niin, että saavutetaan hyväksyttävä taso. Tavoitteena voisi olla Ruotsin täysimääräinen takuueläke.

Eläkkeellä olevia kansalaisia on Suomessa 1 300 000. He ovat kansalaisryhmä, jotka eivät pysty vaikuttamaan omia eläkeasioitaan koskevaan valmisteluun. Tähän asti nämä asiat on valmisteltu ja sovittu ns. kolmikantaneuvotteluissa työmarkkinajärjestöjen kanssa.
- Esitämme, että eläkeläisjärjestöt otetaan mukaan jo eläkkeellä olevien eläkeratkaisuja koskevaan valmistelutyöhön.

Kunnioittavasti

Valtakunnallinen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta VENK

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja
Maija-Liisa Thuneberg, sihteeri

Vuosikokous linjasi tämän ja ensi vuoden toimintaa

Sääntöjen mukaan ylintä päätösvaltaa Veteraaniopettajat ry:ssä käyttää liiton kokous, joka on pidettävä tammi-huhtikuussa. Kokous pidetään yleensä veteraaniopettajapäivien yhteydessä. Tänä vuonna kokoukseen ilmoittautui 258 jäsentä. Puheenjohtajaksi valittiin Eino Laaksonen ja sihteereiksi kutsuttiin Maija-Liisa Thuneberg ja Hilkka Mäkelä.

Hallituksen jäsenistä kolme oli erovuorossa. Hallitukseen valittiin Ulla Bäck, varalle Anna-Lisa Ahrenberg. Äänestyksen jälkeen valittiin Lyyli Juntunen Oulusta 144 äänellä ja Jaakko Hölsö Kokkolasta 76 äänellä. Henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Juntusen varajäseneksi Iris Paakkunainen Helsingistä ja Hölsön varajäseneksi Jaakko Hulkkonen Lappeenrannasta. Kokous hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2005 ja talousarvion vuodelle 2006 sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2006.

Hallitus esitti vuoden 2007 jäsenmaksuksi 15 euroa. Suunnitelmissa oli toiminnanjohtajan palkkaaminen liiton jäsenmäärän kasvaessa nopeasti, mikä vaatii toiminnan kehittämistä ja laajentamista. Kokous päätti jäsenmaksuksi 12 euroa vuonna 2007. Hallitus esitti liiton nimenmuuttamista. Uudeksi nimeksi ehdotettiin Opetusalan Seniorijärjestö OSJ. Tätä nimeä kannatettiin malliskuun koulutuspäivillä runsaasti, 97 vastaajaa 127:stä oli sen kannalla. Vuosikokous kuitenkin palautti asian hallitukselle valmisteluun.

Lisäksi vahvistettiin sääntöjen muutos, jonka mukaan Veteraaniopettajat ry on liitto, jossa on sekä henkilöjäseniä että yhteisöjäseniä.
13.4.2006

401 veteraaniopettajaa kokoontui Ouluun

Veteraaniopettajat kokoontuivat 8.-9.4.2006 keväisessä Oulussa perinteisille Veteraaniopettajapäiville. Avajaisjuhlassa lauantaina oli kuin sattumasta koolla 401 veteraaniopettajaa Oulun kaupungin täyttäessä samana päivänä 401 vuotta. Päivien tapahtumissa oli mukana reilusti yli 500 veteraaniopettajaa, sillä talkooväkeä ja järjestäjiäkin oli yli 60 henkilöä. Tapahtuman järjestelyistä vastasi Oulun Veteraaniopettajakerho.

Päivien ohjelma oli monipuolinen ja myöskin hyvin kulttuuripitoinen. Järjestäjät tarjosivat vierailleen Oulun ja lähikuntien lasten ja nuorten esittämänä tämän päivän koulujen osaamista. Mukana oli niin musiikkia kuin draamaakin. Virkeille veteraaniopettajille piti oululainen FM Markus H. Korhonen hauskan ja monipuolisen luennon tutustuttaen vieraat Ouluun koulukaupunkina. Veteraaniopettajapäivien osanottajille tarjottiin myös mahdollisuus osallistua viimeistä kertaa esittävään virsidraamaan "Lapsen ehdoilla" Oulun Tuomiokirkossa.

Yhteisen illanvieton ja kurssikokousten ohella ohjelmassa oli myös runsaasti aikaa vapaamuotoiseen yhdessäoloon ja tuttavien tapaamiseen. Sunnuntaiaamun ohjelmassa oli kiertoajelu keväisessä Oulussa

Pääjuhlasta sunnuntaina lähetettiin perinteiseen tapaan seppelpartio seppeleineen kunnioittamaan sodissamme kaatuneiden opettajien muistoa.

Professori Jukka Sarjala kiitti juhlapuheessaan 9.4. 2006 tänä vuonna juhlitun J.V. Snellmanin sivistystä ja koulutusta koskevia kannanottoja ja kaipasi nykyiseen tietoyhteiskuntaan lisää älyllisyyttä ja henkisyyttä. Lue koko puhe ›.

Päivien aikana pidettiin myös Veteraaniopettajat - Veteranlärare ry:n vuosikokous ja jäjestön hallitus saikin uusia jäseniä.

Seuraavat Senioriopettajapäivät pidetään Kuusamossa 21.-22.4.2007.

(Kuvat Pauli Vepsäläinen)

***

Oulussa veteraaniopettajapäivien yhteydessä 8.4.2004 pidetty vuosikokous hyväksyi kannanoton › lehdistölle toimitettavaksi.
13.4.2006

Kannanotto: Työeläkeindeksin seurattava ostovoiman kehitystä

Oulussa veteraaniopettajapäivien yhteydessä 8.4.2004 pidetty vuosikokous hyväksyi kannanoton lehdistölle toimitettavaksi. Jatkuu ›
13.4.2006

Mitä ensi vuosi tuo tullessaan?

Tulossa on monia muutoksia lainsäädännössä, jotka koskevat myös meitä. Olen kerännyt tähän tietoiskut keskeisimmistä.

Kansaneläke Vuoden 2006 valtion budjettia valmisteltaessa on syntynyt käsite "köyhyyspaketti". Tämän paketin eläkeläisille tuomat etuudet ovat rahallisesti hyvin vähäiset. Kansaneläkkeeseen tulee 5 euron tasokorotus syyskuun alusta 2006. Samoin toimeentulotuen seitsemän prosentin omavastuuosuus poistuu.

Palvelutarpeen arviointi Taustana ratkaisulle on valtioneuvoston periaatepäätös ja sosiaalialan kehittämishanke 2003-2007. Tavoitteena on palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen. Laki tulee voimaan 1.3.2006. Sen mukaan palvelutarpeen arviointiin ovat oikeutettuja 80 vuotta täyttäneet henkilöt ja Kelan erityishoitotukea saavat. Kun sosiaaliviranomaisiin on otettu yhteys, tulee palvelutarve arvioida seitsemän arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Yhteyttä voi ottaa henkilö itse, omainen tai vaikkapa naapuri. Kysymys on tällöin sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista kuten kotipalvelu, omaishoidon tuki, palveluasuminen tai vanhainkotihoito. Palvelut ovat kuitenkin määrärahasidonnaisia. Arviointiin on oikeus, mutta palvelun saaminen on kunnan rahoista kiinni.

Omaishoidon tuki Valtion vuoden 2006 budjetin yhteydessä syntyi lakia omaishoidon tuesta. Uudella lailla korvataan nykyisen sosiaalihuoltolain säännökset ja asetus omaishoidon tuesta. Alin omaishoitopalkkio nousisi 300 euroon kuukaudessa nykyisen 233,56 euron sijasta. Sellaisessa tapauksessa, että läheinen jää pois töistä esimerkiksi saattohoitotilanteessa, palkkio on 600 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion indeksitarkistuksesta on tarkoitus säätää laissa. Uuden lain mukaan myös hoitajalla on oikeus palveluihin. Hoitosopimus on edelleen voimassa toistaiseksi ja tuki on edelleen määrärahasidonnainen.

Verotus Eläkeläisten verotus ei muutu. Ainoastaan kotitalousvähennyksen määrä kaksinkertaistuu ensi vuonna 1150 eurosta 2300 euroon /henkilö. Tämä antaa kaikille paremmat mahdollisuudet ostaa erilaisia palveluita. Uudistus parantaa ikäihmisten ja vammaisten palvelujen saantia. Palveluja voi nyt ostaa itselleen ja omille tai puolisonsa vanhemmille. Ensi vuonna mahdollisuus laajenee niin, että voi ostaa myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Muutos koskee nimenomaan palveluja. Remonteissa summa pysyy entisenä.

Sairausvakuutuksen rahoituksen uudistus Sairausvakuutuslakia ehdotetaan muutettavaksi vuoden 2006 alusta siten, että sairausvakuutuksen rahoitus jaetaan kahteen osaan: sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittamiseen valtio ja vakuutetut osallistuvat yhtä suurella osuudella. Vuonna 2006 kaikilta vakuutetuilta peritään 1,33 % sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Eläkeläisten osalta maksun suuruus on nykyinen eli 1,5 %.

Työtulovakuutuksen rahoitukseen osallistuvat työnantajat, palkansaajat, yrittäjät ja valtio. Palkansaajilta ja yrittäjiltä ehdotetaan perittäväksi 0,77 %:n suuruista sairausvakuutuksen päivärahamaksua vuonna 2006. Maksu olisi verotuksessa vähennyskelpoinen. Maksut peritään kunnallisverotettavasta tulosta.

Sirkka-Liisa Tarjamo
5.12.2005

Miksi eläkeläisten ostovoiman kehitys ei kiinnosta?

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo puhui 1.12.2004 Seinäjoen seudun veteraaniopettajat ry:n 30-vuotisjuhlassa tulopoliittisen kokonaisratkaisun ja hallituksen veroratkaisujen vaikutuksista eläkeläisten toimeentuloon:

"Suomessa asuu noin 1 300 000 eläkeläistä. Näistä on työeläkeensaajia 1 223 281. Keskimääräinen työeläke on kuukaudessa 1122 €. Tällä viikolla on saatu tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja siihen liittyen valtioneuvoston sitoumus veroratkaisuista, joiden tarkoitus on tukea työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä.

Eläkkeet nousevat ensi vuoden alusta 0,93 %, koska taitettu indeksi on nyt kaikkia koskeva työeläkeindeksi. Ns. puoliväli-indeksi olisi 1,85%. Sitä noudatettiin ennen lamaa ja sen jälkeen alle 65 vuotiaiden eläkeläisten kohdalla.

On tunnettua, että verotus on tietyissä eläketuloryhmissä korkeampi kuin palkansaajan verotus vastaavissa tuloryhmissä, nimittäin vuosituloissa 13 000 - 30 000euroa. Näillä eläkeläisryhmillä ei ole enää eläketulovähennystä. Palkansaajia koskeva ansiotulovähennys ei koske eläkeläisiä.

Viime vuosina valtiovalta on lieventänyt tuloverotusta ja kohdentanut helpotukset suurelta osin ansiotulovähennykseen, jota on nostettu. Eläkeläisjärjestöt ovat yrittäneet vaikuttaa asiassa, mutta sama linja jatkuu tulevien vuosien ratkaisussa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä kasvatetaan vuonna 2005. Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys. Valtion veroasteikoissa tehdään inflaatiotarkistuksia ja marginaaliveroprosenttia alennetaan puolella prosenttiyksiköllä.

Tämä ratkaisu lisää taas eriarvoisuutta eläkeläisten ja palkansaajien välillä, koska ansiotulovähennykset eivät koske eläkeläisiä. Eläkeläisjärjestönä emme voi olla tyytyväisiä tähän ratkaisuun. Rakenteita pitäisi uudistaa. Eläketulovähennys- ja ansiotulovähennysjärjestelmä pitäisi korjata tai suunnata veronkevennykset pelkästään asteikkoihin.

Se, että eläkeläisten toimeentuloa jatkuvasti kiristetään, on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että ikäihmisten tulisi mahdollisimman kauan asua kotona ja tulla toimeen omillaan. "

Uutta tutkittua tietoa eläkeläisten ostovoimasta löytyy Veronmaksajain Keskusliiton internet-sivuilta ›.
5.11.2004

Terveisiä eduskuntaryhmille 19.10.2004

Kahdeksan valtakunnallista eläkeläisjärjestöä kävi tapaamassa eduskuntaryhmien edustajia 19.10.2004 ja jätti heille kirjelmän, jossa kiinnitettiin huomiota kansaneläkkeen tasokorotukseen ja taas kerran ansioeläkkeitä koskevaan indeksiin sekä eläkeläisten verotukseen tietyissä tuloluokissa. Lataa ›
5.11.2004

Per-Olav Ehrnstén kuoli lomamatkalla Bornholmilla 22.7.2004

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen ja taloudenhoitaja Per-Olav Ehrnstén kuoli lomamatkalla Bornholmilla 22.7.2004. Hän oli syntynyt Räisälässä 12.4.1930.

Kunnioitamme hänen elämäntyötään ja valoisaa muistoaan.
17.8.2004

Veteraaniopettaja-lehti uudistuu

Syksystä alkaen Veteraaniopettaja-lehti ilmestyy nelivärisenä ja se postitetaan Opettaja-lehden välissä. Tällöin jokainen jäsenemme saa myös kyseisen Opettaja-lehden. Lehtemme painetaan tästä lähtien Forssan Kirjapainossa kuten Opettajakin.

Ilmestymis- ja aineistopäivät:
Numero 3/2004 ilmestyy 24.9. Aineisto toimitukselle viimeistään 20.8.
Numero 4/2004 ilmestyy 3.12. Aineisto toimitukselle viimeistään 11.11.
14.6.2004

Veroehdotukseen tai veroilmoitukseen

Jotkut verottajat hyväksyvät Veteraaniopettjat ry:n jäsenmaksun vähennyskelpoiseksi verotuksessa, toiset eivät. Kannattaa kuitenkin kokeilla. Perusteluna voi kirjoittaa esimerkiksi seuraavaa:

"Kuulun valtakunnalliseen (ja paikalliseen) veteraaniopettajajärjestöön, joka toimii aktiivisesti veteraaniopettajien edunvalvojana. Järjestöllä on oma lehti, joka sisältyy jäsenmaksuun. Katson, että eläkeläisenäkin minulla on oikeus vähentää edunvalvontaa ajavan järjestön jäsenmaksu.

Veteraaniopettajat ry:n jäsenmaksu oli 9 euroa vuonna 2003. Paikallisen kerhon jäsenmaksu oli X euroa."
14.6.2004

Kirje kansanedustajille 19.5.2004

Viisi valtakunnallista eläkeläisjärjestöä lähestyi 19.5.2004 kansanedustajia kirjeellä. Yhdistykset katsovat, että kansaneläkkeiden indeksikorotusta pitää korjata ja että kunnallisveron ansiotulovähennys pitää ulottaa koskemaan myös työeläkkeitä. Imuroi kannanotto tästä. Lataa ›
21.5.2004

Senioriopettajapäivät ja vuosikokous pidettiin Lappeenrannassa

Veteraaniopettajapäiville Lappeenrantaan kokoontui viikonvaihteessa 3.-4.4.2004 noin 350 opettajaa eri puolilta Suomea. Vuosikokous pidettiin Lappeenrantasalissa 3.4.2004.

Puheenjohtajaksi valittiin uudelleen kolmivuotiskaudeksi opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamo Vantaalta. Hallitukseen valittiin uudelleen erovuorossa olleet Tuomo Sukuvaara Rovaniemeltä ja Maija-Liisa Thuneberg Vantaalta. Uutena hallitukseen valittiin Harri Aartelo Lappeenrannasta.

Normaalien vuosikokousasioiden lisäksi kokous päätti yhdistyksen taloussäännöstä ja hyväksyi kannanoton › lehdistölle toimitettavaksi.

Ensi vuonna Senioriopettajapäivät pidetään Hämeenlinnassa 23.-24. huhtikuuta. Samalla vietetään yhdistyksen 30-vuotisjuhlia.
12.4.2003

TEL-indeksit 1990-luvulla

Veteraaniopettaja-lehdessä numero 4/2003 oli taulukossa virheellinen tieto vuoden 2004 kohdalla. Oikeat luvut ovat:

	Alle 65-vuotiaat	65-vuotiaat
1991	7.69	7.69
1992	5.45	5.45
1993	0.36	0.36
1994	0.00	0.00
1995	1.42	1.42
1996	2.80	1.50
1997	1.76	0.97
1998	1.90	1.65
1999	2.35	1.62
2000	1.87	1.43
2001	4.10	4.03
2002	3.68	2.92
2003	2.39	1.73
2004	2.30	1.30

21.1.2004

Työeläkkeiden pohjaosan korvaus

Oletko saanut ilmoituksen, että Sinun työeläkkeeseesi lisätään 1.10. 2003 alkaen osa Sinulta poistetusta kansaneläkkeen pohjaosasta?

Oikeus korvaukseen on niillä,

• joiden työeläke on alkanut ajalla 1.7.1975 - 31.12.1995.
• työeläkkeeseen yhteensovitettu kansaneläkkeen pohjaosa on poistettu vuosina 1996 - 2000 kokonaan.
• työeläkkeesi on siten pienentynyt
• saat eläkettä 1.1. 2003

Työeläkkeissä, jotka ovat alkaneet 1.1.1996 jälkeen, ei ole yhteensovitusta. Nämä eläkkeet maksetaan täysimääräisinä.

Pohjaosakorvaus hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2002. Korvauksen suuruus on 5 - 50 euroa.

Pohjaosan yhteensovitus on pienentänyt kaikkia niitä eläkkeitä, joissa eläkepäätöksissä on merkintä, että on syntynyt ylitettä. Jos ylite = 0, ei työeläke ole pienentynyt yhteensovituksen vuoksi. Näille ei myöskään tule yllä mainittua pohjaosan korvausta.

Jos et ole saanut vielä ilmoitusta, tee kirjallinen kysely Valtiokonttorille. Pyydä eritelty ja perusteltu vastaus, miksi et ole saanut palautusilmoitusta. Veteraaniopettajien toimistosta Helsingistä saat halutessasi valmiin kyselykaavakemallin tai voit imuroida sellaisen tästä. →

Ota yhteyttä Veteraaniopettajien edunvalvontavaliokunnan jäseniin: Maija-Liisa Thuneberg puh. (09) 823 2485, Sirkka-Liisa Tarjamo puh. (09) 823 2247, Ritva Koivula puh. (03) 212 0585 tai Päivikki Tirkkonen puh. (017) 262 6248. He auttavat Sinua asian selvityksessä.
17.11.2003

Kerhojen haettava avustusta viimeistään 31.10.2003

Kerhon tulee anoa avustusta välittömästi, viimeistään 31.10. Tämän jälkeen tulevia anomuksia ei käsitellä.

Anomukseen tulee liittää:

• vuoden 2002 toimintakertomus ellei sitä ole jo aikaisemmin toimitettu
• kerhon jäsenluettelo toimivista jäsenistä 31.07.2003 tilanteen mukaan

Avustusta jaetaan vain niiden jäsenten osalta, jotka kuuluvat molempiin, sekä valtakunnalliseen yhdistykseen että paikalliskerhoon. Muistakaa ilmoittaa tilinumero ja tilinomistaja nimi. Avustusten jakoperusteet on postitettu kerhokirjeen liitteenä 12.9.2003.
20.9.2003

Veteraaniopettajien jäsenmerkki ja Lisää elämää vuosiin -kirja

Veteraaniopettajat ry hankki viime keväänä jäsenmerkin. Merkkiä voi ostaa kerhoneuvottelupäivillä. Kerhot voivat ottaa myös merkkiä itselleen myyntiin, hinta on 4 euroa.

Muistattehan myös Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n historiasta kirjoitetun kirjan "Lisää elämää vuosiin". Kerhot voivat antaa kirjaa lahjaksi esim. merkkipäivää muistettaessa. Kerhoneuvottelupäivillä kirjaa myydään hintaan 20 €, postitettuna kirja maksaa 25 €. Useampien kirjojen hinnasta postitettuna sovitaan erikseen.
20.9.2003

Kirje kansanedustajille 26.5.2003

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry lähestyi 26.5.2003 kansanedustajia kirjeellä ilmaistakseen kantansa lisätuloarvion verohelpotusten toteuttamiseen. Yhdistyksen mielestä helpotuksen toteuttaminen eläkeläisten kohdalla vasta lopullisessa verotuksessa asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Imuroi kannanotto tästä. Lataa ›
11.6.2003

Katsaus edunvalvontaan 17.4.2003

Veteraaniopettajat ry:n hallituksen toiminnassa edunvalvonta on ollut korostetusti esillä, koska edellisen eduskunnan ja tasavallan hallituksen aikana tehtiin monia merkittäviä eläkepoliittisia ratkaisuja. Laman aikana eläkeläisten etuuksia kavennettiin merkittävästi. Viime vuosina eläkeläisjärjestöt ovat yrittäneet vaikuttaa päättäjiin tavoitteena heikennysten korjaaminen ja uusien estäminen. Lataa ›
28.4.2003

Vuosikokouksessa päätettiin yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta

Veteraaniopettajat ry:n vuosikokous pidettiin Seinäjoella Törnävän Ammattioppilaitoksessa veteraaniopettajapäivien ohjelman lomassa 5.4.2003. Kokouksessa oli läsnä 185 jäsentä.

Veteraaniopettajat ry:n puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tarjamo totesi kokouksen alussa, että yhdistyksen jäsenmäärä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2003 tuli noin 1600 uutta jäsentä yhdistykseen. Tämän vuoden alussa liittyneitä on jo yli 400. Kokonaisjäsenmäärä oli maaliskuun lopulla 15437. Avauspuheessaan puheenjohtaja Tarjamo antoi katsauksen viime vuosien eläkeratkaisuihin.

Kokousta johti Reijo Kuivinen, sihteereinä toimivat Maija-Liisa Thuneberg ja Hilkka Mäkelä, avustavana sihteerinä Eino Mäkelä.

Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat: toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunnitelma ja talousarvio. Päätettiin myös jäsenmaksusta vuodelle 2004. Hallitus esitti jäsenmaksuksi 9 €/vuosi, mikä on sama kuin kuluvana vuonna. Rovaniemeläinen Aira Huttu-Hiltunen esitti jäsenmaksuksi 10 €. Hänen esityksensä voitti äänestyksessä äänin 108-53.

Toimintasuunnitelmaesitykseen tehtiin muutos ja talousarvion yhteydessä hyväksyttiin kaksi pontta. Hallituksen jäsenistä olivat erovuorossa Per-Olav Ehrnsten (varajäsen Anna-Lisa Ahrenberg), Ritva Koivula (Tapani Rauhala) ja Iris Paakkunainen (Jaakko Hulkonen). Heidät valittiin uudelleen. Pentti Sitolahden varajäseneksi valittiin Anna Sirola.

Kokous hyväksyi lopuksi yksimielisesti eläkeasioihin kannanoton ›.
28.4.2003

Jäsenmerkki

Jäsenien toivomuksesta on hankittu jäsenmerkki, joka on muotoiltu yhdistyksen logon V-tunnuksen pohjalta. Merkki on pronssinen, himmeäpintainen pinssi. Sitä on tilattu 2000 kpl. Noin puolet erästä valmistuu vuosikokoukseen mennessä. Jäsenet ja kerhot voivat ostaa merkkiä hintaan 4 euroa/kpl. Sitä on ensikertaa tarjolla vuosikokouksessa Seinäjoella. Kerhojen edustajat voivat ostaa merkkejä myytäväksi jäsenille kerhon tilaisuuksissa.
18.3.2003

Eduskunta leikkasi jälleen eläkkeitä

Eduskunta hyväksyi ystävänpäivänä 14.2.2003 hallituksen esityksen eläkelainsäädännön muuttamisesta. Päätös muutti yksityisen sektorin eläkelainsäädäntöä merkittävästi. Muutoksen yhteydessä tehtiin myös ratkaisuja, jotka koskevat jo eläkkeellä olevia.

Tärkein asia on taitettu indeksi, joka on koskenut 65 vuotiaita eläkeläisiä vuodesta 1996 alkaen. Eduskunnan päätöksen mukaan taitettu indeksi otetaan käyttöön kaikissa maksussa olevissa eläkkeissä 2005 alkaen. Eläkeläisjärjestöt yrittivät vaikuttaa ministeriöön ja kansanedustajiin, jotta indeksi olisi palautettu aikaisemmalle tasolle, mutta siinä ei onnistuttu. Veteraaniopettajat lähetti asiasta viimeisen kirjeensä 2.2.2003 jokaiselle kansanedustajalle.
15.3.2003

Vaikuttaminen hallitusohjelmaan

Seuraavana edunvalvonta-asiana on vaikuttaminen hallitusohjelmaan. Asiaa käsitellään seuraavassa VENKin kokouksessa. Veteraaniopettajien hallitus päätti ottaa esille seuraavat asiat.

• kansaneläkkeen pohjaosan aiheuttaman työeläkevähenteisyyden korvaaminen täysimääräisenä
• taitetun indeksin korjaaminen
• eläkkeiden verotuksen saaminen samalle tasolle ansiotuloverotuksen kanssa
• arvonlisaveron alentaminen elintarvikkeiden ja palveluiden osalta
  15.3.2003

Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus ei loukannut ihmisoikeuksia

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) tehtiin kaksi valitusta, joita EIT ei ottanut käsittelyyn, koska piti niitä perusteettomina. EIT toteaa, että eläke ei sellaisenaan kuulu ihmisoikeussopimuksessa turvattuihin oikeuksiin. Sen mielestä on olennaista, että eläkettä on leikattu eduskunnan säätämän lain perusteella. Ratkaisussa on myös otettu tasapuolisesti huomioon yleinen etu - tässä tapauksessa valtion taloudellinen tilanne ja yksityinen etu. Valittajien eläkkeistä jäi 90 % koskematta. Tämän vuoksi EIT katsoi, että valtio on toiminut sille kuuluvan, varsin laajan harkintavallan puitteissa. Ihmisoikeuksia ei ole loukattu. (Lähde Helsingin Sanomat 14.2.2003.)
15.3.2003

Tuoreimmat uutiset ›