Vinoa viestintää eläkkeistä

Eläketurvakeskus julkaisi tammikuussa selvityksensä eläkkeiden kehittymisestä. OSJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi huomauttaa, että pitkällä aikavälillä palkat ovat nousseet huomattavasti nopeammin kuin eläkkeet.

Eläketurvakeskuksen (ETK:n) julkaisemien laskelmien mukaan suomalaisten eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on kohentunut vuoden 1995 jälkeen.

Keskimääräinen kokonaiseläke nousi kahden vuosikymmenen aikana, 1995 - 2015, yli kolmanneksen – noin 1 200 eurosta reiluun 1 600 euroon. Käytettävissä olevat tulot ja kulutus ovat nousseet lähes puolella.

OSJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ei niele lukuja sellaisenaan ja ihmettelee selvityksen yksipuolista uutisointia.   

–Eläkkeiden kehityksestä luodaan tarkoituksella väärää mielikuvaa. Keskieläkkeen nousu johtuu siitä, että tutkimusvälillä ryhmän kokoonpano on muuttunut toiseksi. Uudet eläkeläiset saavat aiempaa parempia eläkkeitä, ja samalla huomattava määrä pientä eläkettä saavia on poistunut joukosta.                                                                                                                                                       

ETK:n luvut kertovat siis vain keskimääräisestä tilanteesta.

–Ryhmänä voidaan kyllä todeta, että eläkkeet ovat kehittyneet, mutta yksilön kannalta tilanne on aivan toinen. Esimerkiksi jos akavalainen jäi eläkkeelle vuonna 1995, hänen eläkkeensä on noussut vain puolet keskieläkkeen kehityksestä.

Eläketurvakeskus toteaa, että eläkkeiden keskitaso pitää pintansa myös verrattuna palkansaajien tuloihin. Keskieläkkeen taso suhteessa keskiansioihin on ollut koko tutkimusjakson noin 50 prosenttia.

Kangasniemi huomauttaa, että yksilön näkökulmasta palkat ovat vuosina 1995–2015 nousseet huomattavasti enemmän kuin eläkkeet.

Yksilön kannalta saa parhaan kuvan vertailemalla ansiotasoindeksin muutosta työeläkeindeksin muutokseen. Vuosina 1995–2015 ansiotasoindeksi nousi  92,1 prosenttia, mutta työeläkeindeksi vain 47,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että eläkeläisten toimeentulo suhteessa yleisen elintason nousuun on heikentynyt.

– Pohjimmiltaan on kysymys siitä, kenelle yleisen hyvinvoinnin kasvun katsotaan kuuluvan, Kangasniemi pohtii.

ETK:n selvityksen mukaan suomalaiset eläkeläiset nauttivat hieman parempaa toimeentuloa kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Selvitys osoittaa myös, että naisten ja miesten eläkkeiden ero on kaventunut. Naisten eläkkeet ovat keskimäärin edelleen selvästi miesten eläkkeitä pienempiä, mutta erityisesti työeläkkeiden taso on noussut miehiä nopeammin.

Kokonaiskuvassa näkyy myös, että eläkeikäisten keskimääräinen nettovarallisuus on selvästi työikäisiä suurempaa, ja ero on viime vuosina kasvanut eläkeläisten hyväksi.

Kangasniemi kaipaa työeläkkeen määrittelemiseen täsmällisyyttä ja tasapuolista informaatiota.

–Työeläke ja sen kehitys halutaan nähdä sosiaalisena etuutena, johon ei juurikaan vaikuta työelämässä saavutettu suhteellinen elintaso.

Kangasniemi korostaa, että OSJ puolustaa työeläkkeen kehittymistä ansiosidonnaisena etuutena.

Teksti: Kirsti Lehtinen



« Takaisin

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.