Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

Omaishoitaja ansaitsee tukea
05.03.2018 08:46

Aikoinaan, kun siirryin työelämästä seniorikansalaiseksi, unelmani oli viettää eläkepäiviä puolisoni kanssa villinä ja vapaana. Näin suunnittelin.Elämä ei kuitenkaan aina mene suunnitelmien mukaan. Muutaman viikon vapaanaolon jälkeen olinkin omaishoitaja. Elämän pelikortit oli jaettu täysin uudelleen, ja näillä oli jatkettava.

Alkujärkytyksestä ja surusta selvittyäni päätin, että jatkamme yhdessä elämäämme niin tavallisesti kuin se sairastuneen läheisen kanssa on mahdollista. Tätä periaatetta pyrin noudattamaan koko ajan, vaikka vastuu toisesta ja jatkuva hoiva ja huolehtiminen olivat mukana niin kotipiirissä kuin  matkoillakin. Mutta tiedän, että lähestulkoonkaan kaikki omaishoitajat eivät ole näin onnellisessa tilanteessa.

Moni omaishoitaja on yksin sairastuneen omaisensa tai läheisensä kanssa. Samoin monelle omaishoitotilanne tulee vähitellen osaksi perheen elämää. Usein kuluu pitkä aika, ennen kuin perhe tunnistaa oman tilanteensa omaishoidoksi. Tilanne on edennyt pikkuhiljaa, omaan arkeen on totuttu. Omaishoidon perusta, läheinen ihmissuhde, vaikeuttaa tilanteen havaitsemista ja ymmärtämistä. Läheisestä huolehtiminen koetaan kuuluuvan perheen vastuulle. 

Omaishoitaja tarvitsee tukea ja omaishoitoperheelle suunnattuja palveluja. Nyt en tarkoita yksinomaan taloudellista omaishoidontukea, vaan riittävää tukiverkostoa ja molemmille kohdistettuja yhteiskunnan tukitoimia.

Monta kertaa käy niin, että kun sairaus tulee kotiin, ystävät vähenevät. Onneksi viime aikoina omaishoitoa on yhteiskunnan taholta alettu tukea enemmän, mutta paljon on vielä tekemättä. Monessa kunnassa tukitoimet vieläkin ovat riittämättömät.

Itse koin, että olisin kaivannut enemmän henkistä tukea ja vapaa-aikaa omaishoidosta. Tuntui todella kivalta, kun joku joskus kysyi minulta: ”Mitä sinulle kuuluu, miten sinä jaksat?”

Eräs omaishoitaja on runossaan Uudelle polulle kuvannut omaishoitajan näin:

                      Omaishoitajako.

                      Kuka hän on?

                      Mitä hän tekee?

                      Hän nostaa, kantaa, pesee,

                      pukee, syöttää, juottaa.

                      Touhuaa päivät, valvoo yöt.

                      Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa.

                      Hän väsyy, tiuskii, komentaa.

                      Mutta ennen kaikkea, hän rakastaa.

                      Hän on ihminen.

Tämän kaiken allekirjoitan.

 

Marja Paavonkallio

OSJ:n hallituksen jäsen ja Joensuun seudun senioriopettajien puheenjohtaja

 


( Päivitetty: 05.03.2018 08:49 )




<< Takaisin



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on seitsemän miinus kolme?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

Kiitos Marja, että jaat näin henkilökohtaisen asian meidän kanssamme. Tilanne voi tulla eteen itse kullekin hyvinkin yllättäen tai sitten pikku hiljaa hivuttaen. Isoja muutoksia siihen, mitä ehkä näiltä vuosilta odotamme ja mitä olemme kuvitelleet.

- Eija Aromaa <earomaa@gmail.com> - 5.3.2018 10:55





Kommentoi


 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.