Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

Kivi elää yhä
04.04.2018 09:22

Monet suomalaiset kertovat, että Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teos pakkoluetettiin koulussa väärään aikaan ja väärällä tavalla. Itselläni ei tällaista kokemusta ollut. Päinvastoin. Oma äidinkielenopettajani Eino Salmenperä Porin Tyttölyseossa osasi avata tien Kiven kieleen ja veljesten maailmaan. Hän kertoi myös, että hänen haaveensa oli eläkepäivinä (jotka silloin jo olivat lähellä) lukea Seitsemän veljestä ainakin kerran vuodessa kaikessa rauhassa. Koulutyttönä en sitä silloin ymmärtänyt, mutta nyt eläkeläisenä ymmärrän hyvin!

Miten lie omien oppilaitteni laita? Katsotutin aikoinaan lukiolaisille Turun Kaupunginteatterin Kalle Holmbergin ohjaamaa esitystä, jonka teatterille oli sovittanut Ralf Långbacka. Siinä esiintyivät 1970-luvun vaihteen suomalaiset teatterin suuret starat, ja tuo tulkinta on saanut legendaarisen maineen, joka muistetaan vielä vuosikymmenien jälkeenkin. Juha Muje Eerona, Esko Salminen Juhanina, Vesa-Matti Loiri Tuomaksena, Heikki Kinnunen Aapona… Kai Chydeniuksen säveltämät laulut jäivät elämään omaa elämäänsä.

Mielessä oli yksi elämäni huikeimmista teatteriesityksistä, kun lähdin yhdistyksemme järjestämälle teatterimatkalle Turkuun katsomaan Turun Kaupunginteatterin tämän päivän veljeksiä. Pärjäisikö uusi tulkinta? Löytyisikö Kiven tekstistä vielä uusia näkökulmia? Ja kyllä pärjäsi ja kyllä löytyi!

Ensinnäkin esitys oli kiitettävällä tavalla säilyttänyt Kiven kielen. On uskomatonta ja ihmetyttävää, miten Kivi 150 vuotta sitten loi kieltä, joka yhä kiehtoo, yhä elää ja on lähes ylittämätöntä. Turun veljeksistä eivät nyt erottuneet ylivertaiset roolisuoritukset, mutta veljekset muodostivat yhtenäisen joukon, eivät kuitenkaan tasapaksua.

Näytelmä nosti esiin nuorten sopeutumattomuuden syitä, mutta tarjosi samalla armollisesti yksilön kehittymisen mahdollisuuden. Lukemaan oppimisen riemullinen näytelmällinen ratkaisu oli mielestäni yksi tulkinnan parhaista kohdista. Kivi kuvaa hyvin, miten lukemaan oppimisesta lähtee koulutus ja kirjallinen sivistys.

Aleksis Kiven teksti elää yhä tuoreena ja elinvoimaisena. Kiven kohtaloa ja hänen varhaista kuolemaansa pohdittaessa ei voi sivuuttaa 150 vuotta sitten koettuja nälkävuosia. Vain muutaman sukupolven päässä ovat historian dramaattiset kato- ja nälkävuodet. Niistä huolimatta luotiin suomalaisen kirjallisuuden perusta.

 

Marja-Terttu Halpio-Huttunen

OSJ:n hallituksen jäsen

Porin Seudun Senioriopettajien hallituksen jäsen


( Päivitetty: 04.04.2018 09:25 )




<< Takaisin



Kommentti

Kirjoittaja

Sähköposti

Kotisivut

Roskapostisuojaus: Paljonko on neljä plus seitsemän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)



Kommentit

Täällä Nurmijärvellä Kivi elää ! Joka kesä jossain muodossa Taaborin vuorella. Tervetuloa !

- Arja Jääskeläinen <arjajii@gmail.com > - 4.4.2018 10:02





Kommentoi


 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.