Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

<  1  2  3  4  5  6  7  8  >
Hyvinvoiva karstunen
10.09.2015 12:34

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yhdessä harrastaminen lisää hyvää oloa. Esimerkkinä on usein mainittu kuorolaulu ja moni muu aivan tavallinen yhdessäolon muoto.

Omasta elinpiiristämme kuitenkin tiedämme, että spontaanit kyläilyt, yhteydenpito sukulaisiin ja naapureihin ovat vähentyneet. Syynä ovat pitkät matkat, kiireinen työ, lasten tai vanhempien harrastukset ja monet muut seikat.

Samalla sosiaaliset turvaverkot ovat harventuneet. Esimerkiksi liikuntarajoitteinen ikäihminen voi tuntea itsensä tosi yksinäiseksi tai kotona lastaan hoitava isä / äiti tai on autoton.

Media vilisee kontaktimahdollisuuksia ja kehotuksia liittyä sinne ja tuonne ryhmään, mutta on osoitettu, ettei inhimillistä kanssakäymistä ole helppo korvata. Toisen ihmisen kaipuu ei täyty eikä hyvinvoinnin tunne lisäänny teknisen välineen kautta ainakaan kaikilla. Mikä neuvoksi, mistä lisää luontevaa toisten ihmisten tapaamista?

Kotikunnassani, noin 4 300 asukkaan Karstulassa, käynnistyi vuosi sitten ohjelma Hyvinvoiva karstunen. Teeman ympärille on vuodessa kunnan, paikallisten järjestöjen ja aktiivisten kuntalaisten yhteistyöllä polkaistu monenlaista yhdessäoloa ja tekemistä.

Keskelle kirkonkylää yhteispalvelupisteen yhteyteen entiseen Kelan huoneistoon kunnostettiin Heikin Tupa. Tila saatiin yksityishenkilön testamenttilahjoituksella kunnan omistukseen. Siitä remontoitiin keittiön ja muutaman oleskelutilan sisältävä kodikas paikka, johon kaikenikäiset ihmiset voivat tulla.

Heikin Tuvassa on järjestöjen toimintaa, mm. MLL:n Karstulan osaston perhekahvila, Saarijärven–Karstulan Diabetesyhdistyksen neuvontaa ja Muistiyhdistyksen päivätoimintaa. Lisäksi Karstulan seurakunta järjestää avoimia nuorteniltoja. Pienillekin harrastusryhmille on tilaa, esimerkiksi nukkekotiaskartelijat kokoontuvat Heikin Tuvalla.   

Heikin Tuvalta saa myös matalan kynnyksen terveydenhuoltopalveluita: säännöllisesti ilman ajanvarausta on tavattavissa terveydenhoitaja tai ajanvarauksella ikääntyvien vastuuhenkilö.

Heikin Tuvalla alkaa kokoontua oma parlamentti, kansalaisopiston ajankohtaisten asioiden keskustelupiiri. Siellä pidettiin elokuussa myös monikulttuurinen ilta järjestöille ja Karstulassa asuville maahanmuuttajille. 

Mahdollisuudet tuntuvat siis olevan rajattomat. Yhdessä touhuten ja keksien ilo ja hyöty moninkertaistuvat.

Teemaan liittyvää Hyvinvointipäivää vietettiin 5.9. Tekemistä ja kokemista riitti kaikenikäisille. Järjestöt esittelivät toimintaansa messutyyppisesti Liikuntahallissa ja mukana oli myös OSJ!

Parasta on se, että Hyvinvoiva karstunen -ohjelma on pysyvää toimintaa, ei määräaikainen hanke. Rahoittajana toimii Karstulan kunta. Heikin Tuvassa on hyvinvointivastaavan toimisto. Hyvinvointivastaava toimii keskushenkilönä, on aina paikalla ja ohjaa palvelujen kysyjiä tarvittaessa oikean ihmisen pakeille vaikkapa viereiseen kunnantalo Himmeliin. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on myöntänyt elokuussa Hyvinvoiva karstunen  -ohjelmalle hyvinvointitekotunnustuksen.  

Jos kiinnostuit, voit käydä Karstulan kunnan kotisivuilla lukemassa lisää.
 

Terttu Möttönen

OSJ:n hallituksen jäsen ja Saarijärven seudun opetusalan seniorit ry:n sihteeri 


( Päivitetty: 22.09.2015 10:10 )

Kommentoi




Kuka on vanhus?
10.08.2015 12:43

Eliniän pidentyminen luo tarpeen määrittää uudelleen sana vanhus. Elämänvaiheet ovat siirtyneet: lapsuus tuntuu nykyisin lyhentyneen, nuoruutta vietetään pitkään, samoin kolmatta ikää.

Parikymppisenä keski-ikäiset tuntuivat ainakin minusta ikälopuilta. Jos taas kysytään nykynuorelta, minkä ikäinen on vanha, vastaukseksi saadaan todennäköisesti varhaiskeski-ikäinen, ehkä 40-vuotias. Kun samaa asiaa tiedustellaan eläkeläiseltä, saadaan vastaukseksi huomattavasti korkeampi ikä.

Ihmisen vanheneminen alkaa viimeistään 30-vuotiaana. Alkuun ei merkkejä huomaa, mutta sitten vähitellen eletty elämä alkaa muistuttaa itsestään. Ihmiset vanhenevat kuitenkin täysin eri tahtiin.  

Vireät eläkkeellä olevat eivät halua tulla kutsutuksi vanhuksiksi. Sinänsä vanhus on käsitteenä hyvä, mutta siihen liitetään paljon negatiivisia mielleyhtymiä ja tunteita: raihnaisuutta, omatoimisuuden vähenemistä ja sairauksia.

Vanha ihminen onkin monen eläkkeellä olevan mielestä osuvampi ilmaus. Se kuvaa ihmisen elämänkokemusta, mutta ei sisällä samanlaisia ennakkoluuloja ja -asetelmia kuin vanhus-sana.

Ehkä siis ilmausten vanha ihminen ja vanhus välinen raja kulkee toimintakykyisyydessä. Vanha ihminen pystyy huolehtimaan itsestään, mutta moni vanhus taas tarvitsee apua arjen askareissa.   

Olennaista on vain muistaa, että lähtökohtana erilaisille ilmauksille pidetään ihmisen omaa kokemusta ja tuntemusta.     

Ikäkäsityksen muuttuminen näkyy myös mediassa. Katselin huvittuneena 1980-luvun eläkeläisille suunnattua mainosta, jonka löysin vanhasta aikakauslehdestä.  Mainoksen antama kuva ikäihmisen elämästä oli synkkä ja ongelmakeskeinen.

Jos vertaa tätä mainosta nykyisiin, huomaa selvän eron. Nykymainokset tarjoavat mahdollisuuksia – eivät ongelmia. Joskus jopa tarjotaan aiempaa parempaa lopputulosta, kuten hymyilevät tekonivelleikkaukseen osallistuneet mainoksessa vakuuttavat.

Kirsti Lehtinen
OSJ:n toiminnanjohtaja


( Päivitetty: 11.08.2015 10:17 )

Kommentit (4)Kommentoi




Kevät on juhlien aikaa
06.05.2015 08:26

Kevään juhlakauden avasi pääsiäinen huhtikuun alussa. Aika kylmää säätä saatiin kokea, mutta laajennetun perheen läsnäolo lämmitti isovanhempien mieltä. Aurinko sentään välillä pilkisteli antaen pientä lupausta kesän lähestymisestä. Ainakin syksyn ja talven pimeys on nyt jo poissa, mikä on tervetullutta. Valon ja valaistuksen tärkeys korostui taas pitkän talvikauden aikaan, kun ei luntakaan riittänyt etelässä kovin pitkään pimeyttä helpottamaan.

OSJ juhlii tänä vuonna 40-vuotista toimintaansa. Huhtikuussa syntymäpäivää vietettiin Helsingin Paasitornin historiallisissa tiloissa juhlaseminaarilla, johon oli kutsuttu vuosikokousedustajat, hallituksen jäsenet ja varajäsenet, kunniajäsenet, tärkeiden yhteistyötahojen edustajat sekä muutamia kymmeniä yhdistysten nimeämiä ylimääräisiä edustajia. Valitettavasti kaikkia 19 000 järjestömme jäsentä ei voitu kutsua. Ohjelma puheineen ja Ylioppilaskunnan laulajien mukavien esitysten kera sujui niin liukkaasti, että jäi ylimääräistä aikaa ennen tilaisuutta seurannutta vuosikokousta. Sain olla mukana juhlien suunnittelussa, ja olimme kovasti panostaneet siihen, että aikataulu pitäisi. Sitten kävikin ihan toisin päin, mikä lienee harvinaista! No, vuosikokousedustajista aika monet keksivät pian, että on arkipäivä ja kaupat ovat auki. Hyvin he ehtivät Hakaniemen torin ympäristön hallikaupat ja muut liikkeet tutkia, ja varmaan kauemmaksikin. Juhlapaikan eli Paasitornin sijainti on hyvin keskeinen liikkumisen kannalta.

Vappu osui tänä keväänä perjantaille, joten tiedossa oli pitkä vapaa monille. Jälleen kylmähkö sää rauhoitti juhlintaa. Perheemme vietti vappua pääasiassa venettä kunnostaen, hampaat kalisten. Sekin on lähes vapputraditio. Pikkulasten vapunvieton pelasti suuri määrä tavallisia ilmapalloja ja vedellä täytettäviä palloja, joilla he leikkivät telakka-alueella ja kotipihalla.

Aika pian vietetään äitienpäivää, helatorstaita ja helluntaita. Kun niistä päästään, on monilla kenties sukulaislasten lakkiaisia ja valmistujaisjuhlia. Ammatillisista oppilaitoksista valmistuvia juhlitaan nykyisin – ainakin toivottavasti – yhtä hienosti kuin uusia ylioppilaita. Kaikilla on ainakin kolmen vuoden uurastus takana, ja sitkeyttä vaatii, että maaliin tullaan. Eikä aina tarvitse tulla maaliin voittajana. Jos opiskelutaival on ollut hiukan takkuinen, päämäärän saavuttaminen on sitäkin arvokkaampaa. Päättötodistus kourassa on tukevampi olo hakea töitä kuin opinnot kesken jättäneenä.

Usein eläkkeelle jääneitä kutsutaan oppilaitoksiin kevätjuhliin, jos tila antaa myöten.  Toivotaan, että monet meistä pääsevät mukaan katsomaan nuorten iloa kesän alkaessa!

Lämmintä kesää odotellessa,

Liisa Fräki
OSJ:n hallituksen jäsen ja Helsingin seudun ammatillisten senioriopettajien puheenjohtaja

 

  


Kommentit (1)Kommentoi




Kirjaston ylistys
10.04.2015 13:52

Kirjaston lumo ei ole haihtunut, vaikka ikää on itselle kertynyt. Ensimmäiset kirjastokokemukseni yli 60 vuotta sitten Porissa Vähärauman kansakoulun pikkuruisessa kirjastohuoneessa tekivät lähtemättömän vaikutuksen: että seinät voivat olla täynnä mitä mielenkiintoisimpia aarteita ja ovia uusiin maailmoihin.

Takavuosina kirjastot mainostivat kirjaston käyttöä lauseella ”Lue enemmän, luulet vähemmän.” Se on mielestäni yhä ajankohtainen kehotus. Kirjasto on oiva paikka eläkeläiselle. Se on kaupunkilaisten yhteinen olohuone.

Kirjaston käyttö on maksutonta, ja sellaisena se tulee säilyttääkin, jotta meillä kaikilla on mahdollisuus käyttää kirjaston monipuolisia palveluita. Haluatpa tietää mitä tai mistä asiasta tahansa, asiantuntevilta kirjastovirkailijoilta saat vastauksen kysymykseesi. He ovat aktiivisia ja palvelunhaluisia. Erään tutkimuksen mukaan Englannissa kirjastonhoitajan ammatti onkin toiseksi suosituin kirjailijan jälkeen.

On hienoa avata kirjaston ovi ja jo eteisessä havaita tietoja oman paikkakunnan ajankohtaisista tapahtumista: taidenäyttelyistä, konserteista, kirjailijavierailuista, luennoista. Kun astut peremmälle, houkutukset vain lisääntyvät. Uutuushyllystä löydät mielenkiintoisia ajankohtaisia teoksia. Ei tarvitse itse ostaa haluamaansa kirjaa (kun useimpien tämänikäisten kirjahyllyt pursuavat kirjoja). Lisäksi tilauspalvelu toimii hienosti.

Jos kotonasi ei ole tietokonetta, kirjaston koneet ovat ilmaiseksi kaikkien käytettävissä. Lisäksi saat tarvittaessa opastusta koneen käytöstä. Toisaalta voit hyödyntää nettiyhteyksiä tilatessasi tai uusiessasi kirjavarauksiasi.

Lehtilukusalit ja musiikkiosastot monipuolistavat kirjastojen tarjontaa. Voit käydä lukemassa eri puolilla Suomea ilmestyvät päivälehdet tai haluamasi aikakauslehdet. Myös lehtien lainauspalvelu toimii. Voit lainata videoita ja joistakin kirjastosta jopa taideteoksia. Tutkijahuoneet ovat  käytettävissä.

Aiemmin kirjastoissa vallitsi ehdoton hiljaisuus. Kännykät toivat mukanaan muutoksen.

Käyn kirjastossa vähintää kerran viikossa. Monesti tapaan siellä tuttuja. Saatamme vaihtaa kirjavinkkejä keskenämme samalla kun vaihdamme kuulumisia. Myös jotkut kirjastonhoitajat ovat erikoistuneet kirjavinkkaukseen. Se on hyvä ohjelmanumero eri yhdistystenkin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Lopuksi pari omaa kirjavinkkaustani:

Keltainen kirjasto -sarjassa ilmestynyt Joël Dickerin romaani Totuus Harry Quebergin tapauksesta on haastava ja mielenkiintoinen lukukokemus. 800-sivuinen teos tarjoaa rakkautta, salaisuuksia ja niiden paljastumista, kirjoittamisen tuskaa, ystävyyttä ja yllätyksiä. Mysteeriä kuoritaan auki kuin sipulia kerros kerrallaan. Pitkästä aikaa romaani, jota on vaikea jättää kesken. Yksi yö ei riitä tämän teoksen lukemiseen.

Toinen kiehtova kirja, joka koukuttaa mukaansa, on Arturo Péres-Reverten Kohtalon tango. Teoksen tapahtumat sijoittuvat kahdelle mantereelle, Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Ajallisesti siirrytään 20-luvun Buenos Airesista 30-luvun Espanjaan ja 60-luvun Italiaan. Historia toimii viitekehyksenä. Päähenkilöiden ensimmäinen, kohtalokas kohtaaminen tapahtuu merellä, suljetussa tilassa, laivalla. Tapahtumat etenevät shakkipelin tapaan: siirrot on suunniteltu huolellisesti ja vastapuolen siirtoon vastataan. Elämä tuo kuitenkin mukanaan myös yllätyssiirtoja.

Marja-Terttu Halpio-Huttunen
OSJ:n hallituksen jäsen
Porin Seudun Senioriopettajien hallituksen jäsen

 

 

 

 


Kommentit (3)Kommentoi




Oppia ikä kaikki
09.03.2015 12:14

Olemme tehneet elämäntyömme kateederin takana. Yritimme saada nuoret oppimaan erilaisia asioita elämää varten. Välillä onnistuimme paremmin ja välillä tuntui, ettei mikään mene perille. Näin oli ainakin omalla kohdallani. Näitä huolia meillä ei enää ole. Sen sijaan meillä on mahdollisuus asettua oppijan rooliin.

Nykyään voimme opiskella miltei mitä tahansa. Työväenopistot tarjoavat myös päiväsaikaan opetusta, mikä on todella hienoa. Monet kielten ryhmät täyttyvät vuodesta toiseen eläkeläisistä. On mukavaa saada olla oppilaana. Joku muu on tehnyt valmistelun, ja itse saa olla vastaanottajan roolissa. Sen verran opettajuus taitaa vaikuttaa, ettei tunnille oikein kehtaa mennä tehtäviä tekemättä.

Myös käden taitoja voi opiskella. Moni käy maalaamassa posliinia, tekemässä puutöitä tai ompelemassa vain muutamia vaihtoehtoja mainitakseni. Vuosien mittaan syntyy ystävyyssuhteita, ja syksyn saapuessa moni odottaa opiskelun alkamista, koska silloin tapaa myös saman harrastuksen parissa olevat tutut. Helsingin yliopisto tarjoaa eteläisessä Suomessa yhteistyössä eri opistojen kanssa nimenomaan eläkeläisille tarkoitettuja kursseja Ikäihmisten yliopisto -nimen alla. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

Opiskelu panee harmaat aivosolut liikkeeseen, mikä on todettu erittäin tärkeäksi muistisairauksien estämiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Sudokut ja ristisanatehtävät täyttävät saman asian, mutta niitä tehtäessä puuttuu sosiaalinen kanssakäyminen.

Lapsenlapseni kysyvät joskus, miksi ihmeessä ja mitä varten opiskelen esimerkiksi espanjaa. En ole aikeissa muuttaa Espanjan lämpöön, eikä muutakaan hyötykäyttöä ole tiedossa. Minusta on vain kivaa oppia uutta ja vähän rasittaa aivojani. Lisäksi tällainen viikoittainen harrastus antaa hyvän rytmin viikolle ja saamme kaikki lomat, joita meillä ei enää muutoin ole.

Meillä lahtelaisilla on ollut myös mahdollisuus oppia netin ja tabletin sekä erilaisten tavallisimpien tietokoneohjelmien käyttöä. Nämä kurssit on suunnattu nimenomaan meille eläkkeellä oleville. Innokkaita osallistujia on riittänyt.

Olen sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina. Siitä saa niin paljon iloa ja oppimisen nautintoa sekä hyviä ystäviä. Nyt ollaan menossa kohti kesää, joten uusien kurssien valitseminen ei ole juuri nyt ajankohtaista. Mutta aika kuluu nopeasti, ja kohta taas päästään valitsemaan opiskeltavia aineita.  Uskon jokaiselle löytyvän jotain mielenkiintoista opiskeltavaa!

Arja Sore
OSJ:n hallituksen jäsen ja Lahden seudun senioriopettajien puheenjohtaja


( Päivitetty: 09.03.2015 12:17 )

Kommentit (1)Kommentoi
<  1  2  3  4  5  6  7  8  >



 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.