Blogi

Blogin kommentointi
Kun kommentoit blogia, ota huomioon seuraavat seikat. Kirjoittamasi kommentti, nimesi, sähköpostiosoitteesi ja antamasi www-sivun osoite ovat julkisia ja näkyvät tällä blogi-sivustolla. Tietoja ei tallenneta mihinkään muuhun rekisteriin, joten ne näkyvät vain tällä sivustolla.

Kohdat eivät ole pakollisia. Voit jättää täyttämättä ne kohdat, joita et halua näkyviin tälle blogi-sivustolle.

 

<  1  2  3  4  5  6  7  8  >
Eläkeindeksin leikkaus tyhmä päätös
17.11.2014 10:38

Eläkeindeksin leikkaus tyhmä päätös 

Eläkeindeksien leikkaus oli hallitukselta tyhmä päätös sen vuoksi, että se vähentää tässä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa valtion ja kuntien verotuloja.

Jos indeksi olisi toteutettu normaalisti, olisi korotuksesta palautunut valtiolle ja kunnille progressiivisen verotuksen vuoksi arvioni mukaan 20–30 prosenttia. Korotuksenhan maksavat suurimmaksi osaksi työeläkeyhtiöt.

Päätös heikentää myös eläkeläisten ostovoimaa, mikä taas vähentää valtion tuloja näivettämällä kauppojen liiketoimintaa ts. lisää työttömyyttä.

Indeksin leikkaus vaikuttaa yleiseen ”lamailmapiiriin”. Vuodenvaihteessa nousevat monet maksut, ja nämä korotukset heikentävät eläkeläisten toimeentuloa muutenkin. Eniten ostovoima heikkenee niissä kunnissa, jotka joutuvat nostamaan kunnallisveroprosenttiaan.

Miksi tällaisessa tilanteessa halutaan tukea työeläkeyhtiöitä valtion varoilla? Ne keräävät kuitenkin eläkemaksuja samojen prosenttien mukaan kuin aikaisemminkin. Työeläkeyhtiöiden varat ovat nyt jo yli 160 miljardia euroa.

Onko kysymyksessä työmarkkinajärjestöjen ylivalta vai kateus? Jos eläkkeet kerrankin olisivat nousseet saman verran kuin palkat, olisi se ollut ilmeisesti liikaa joillekin. Lisäksi olisi vältytty monimutkaisesta eläketulovähennyksestä, joka ei sekään täysin korvaa pienien eläkkeiden indeksileikkauksen aiheuttamaa menetystä.

Kun esitin näitä ajatuksia viime viikolla kokoomuksen kansanedustajille, sanoi yksi heistä, että on kysymys oikeudenmukaisuudesta. Missähän se oikeudenmukaisuus on ollut viimeisen 20 vuoden aikana, kun eläkkeet ovat jääneet joka vuosi palkoista jälkeen.

Jouni Palonen

Tampereen seudun senioriopettajien puheenjohtaja
OSJ:n hallituksen jäsen


( Päivitetty: 17.11.2014 10:41 )

Kommentit (3)Kommentoi




Mielensäpahoittaja
21.10.2014 08:23

Kylämme auditorio täyttyi illalla ääriään myöten noin kahdestasadasta katsojasta, kun siellä näytettiin elokuva Mielensäpahoittaja. Paikkakunnalla toiminut elokuvateatteri on lakannut jo kauan kauan sitten, kuten myös leipomo, kolme pankkia, sekatavara-, kirja- ja lyhyttavarakauppa.

Eikä lista lopu tähän. Lakkaamassa on maaliskuussa sairaala, joka muutetaan hoitopaikoiksi, ja sairaat viedään lähikunnan tiloihin. Keväällä lakkautetaan ammattiopisto, joka siirtyy Jyväskylään. Samalla loppuu todennäköisesti pari linja-autovuoroa.

Ainoa, jota ei todennäköisesti voida lakkauttaa, on vanha kirkko, sillä se on UNESCOn suojeluksessa.

Tämän kaiken kirvoitti mieleeni eilisiltainen elokuvakerhokeskuksen vierailu. Onko sitten ihmekään, että ihminen mielensä pahoittaa?

Mutta murheet sikseen.  Olen reipas senioriopettaja, joka on lähdössä parin päivän päästä yhdistyksemme retkelle Gösta Serlachiuksen uudistettuun taidemuseoon ja seuraavassa kuussa iloiseen teatteritapahtumaan.

Me aktiiviset eläkeläiset pyöritämme osaltamme paikallista bussifirmaa. Emme jämähdä paikoillemme tai menneeseen vaan katsomme luottavaisesti tulevaan. Pidämme huolta itsestämme ja muista. Ja yritämme kovasti olla pahoittamatta omaa tai toisen mieltä.

Eeva Liisa Salmijärvi

Läntisen Keski-Suomen senioriopettajien puheenjohtaja
OSJ:n hallituksen jäsen


( Päivitetty: 21.10.2014 08:27 )

Kommentoi




Kauas koneet karkaavat
16.09.2014 09:55

Yritin hiljattain varata lippuja kansainvälisestä ohjelmapalvelusta.  Aikani verkkosivuilla klikkailtuani ohjelma jumiutui. No, ei muuta kuin aloittamaan alusta. Vajaan tunnin kuluttua olin sulkenut ja avannut ohjelman kolme kertaa. Täysin tietämätön olin siitä, olinko saanut lipun – tai peräti kolme lippua.  Mistään ei löytynyt koostetta tekemistäni ostoksista.  Ohjelmapalvelulla ei ollut puhelinta, ainoastaan sähköposti.  

Keväällä julkistettiin KÄKÄTE (Käyttäjälle kätevä teknologia) -projektin kyselytutkimuksen tulokset siitä, miksi 75–89-vuotiaat joko käyttävät tai eivät käytä tietotekniikkaa. Tuloksista piirtyy selkeä kuva nykytilanteen ongelmista: tietoyhteiskunnan ulkopuolelle on jäänyt suuri joukko yli 75-vuotiaita. Kun lukuun lisätään alle 75-vuotiaat nettiä käyttämättömät, nousee kokonaisluku liki 800 000 henkeen. Kyse ei siis ole pienestä marginaalista joukosta.

Tutkimuksessa havaittiin, että 75–89-vuotiaista suomalaisista 90 prosentilla on matkapuhelin, mutta vain kolmanneksella Internet-yhteys käytössä ja vain 24 prosentilla toimiva sähköpostiosoite. Muistaa myös pitää, ettei laajakaistan tai muun nettiyhteyden omistaminen vielä takaa, että asioita oikeasti hoidetaan itsenäisesti netissä. Voi olla, että lapsi tai lapsenlapsi hoitaa verkkopankkiasiat iäkkään puolesta.

Tutkimukseen osallistuneista tietokonetta käyttävät tavallisimmin 75–79-vuotiaat, puolison kanssa asuvat ja ylempinä toimihenkilöinä työskennelleet. Kotipaikalla ja sukupuolellakin on vaikutusta, sillä miehet käyttävät naisia useammin nettiä, samoin Uudellamaalla asuvat. Nettiä käytettiin lähinnä tiedon hakemiseen ja pankkiasioiden hoitamiseen.  

Yksi iso syy sähköisen maailman torjumiseen on se, että ohjelmat ja laitteet eivät ole käyttäjäystävällisiä – eivät etenkään vanhemmalle väelle.  Moni ohjelma putkahtaa markkinoille täysin keskeneräisenä. Rinnastukseksi kelpaisi auto, jota kyllä pystyisi ajamaan, mutta josta puuttuisivat jarrut. Kukaan ei ostaisi moista menopeliä. Tietotekniikassa on kuitenkin lupa tuoda markkinoille täysin keskeneräisiä ja käyttäjakunnalle sopimattomia tuotteita.

Monet julkiset ja yksityiset palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä nettiin. Vaikka sähköinen asiointi on suomalaisten keskuudessa lisääntynyt, yleistyy se iäkkäimpien joukossa varsin maltillisesti. Kansalaisten yhdenvertaisuus on aidosti vaarassa, mikäli verkkoasiointi syrjäyttää kokonaan muulla tavalla tarjotut palvelut. Yhä edelleen tarvitaan siis kasvokkain palvelemista, samoin puhelinpalveluja.  

Kirsti Lehtinen
OSJ:n toiminnanjohtaja


( Päivitetty: 16.09.2014 10:08 )

Kommentit (7)Kommentoi




Yhteistyö on voimaa!
18.08.2014 09:22

Jälleen kerran eläkeläiset ovat valtion säästötoimenpiteiden kohteena. Puolentoista miljoonan eläkeläisen kukkaroita kevennetään leikkaamalla eläketuloa prosentin verran. Eläkkeiden indeksikorotus vuonna 2015 olisi ollut laskelmien mukaan noin 1,5 %, mutta hallituksen päätöksen mukaan se tulee olemaan 0,4 %. Samaan aikaan maan hallitus kuitenkin kannustaa lisäämään kulutustottumuksia, jotta talouselämän pyörät pyörisivät ja Suomen talousahdinko helpottuisi.

Yhtälö on mahdoton ja aiheuttaa yhteiskunnalle entistä suurempia vaikeuksia. Tämän päivän eläkeläiset ovat erittäin aktiivisia kuluttajia ja erilaisten palveluiden käyttäjiä. Eläkkeet ovat kuitenkin niin pieniä, että vähäisetkin nipistykset näkyvät kulutustottumuksissa. Keskimääräinen bruttoeläke on 1 600 euron paikkeilla. Ei sillä summalla huimia kulutusjuhlia vietetä. Jo muutamien eurojen leikkaus tuntuu ja luo epäuskoa tulevaisuuteen.

Yhteiskunnan taholta helposti unohdetaan se, millainen voimavara nykypäivän eläkeläiset ovat. Jos eläkeläisiä ei olisi, tämän maan monet palvelut tyrehtyisivät lähes kokonaan. Eläkeläiset ovat kulttuurin aktiivisimpia kuluttajia, ja siksi useat teatterit ja konserttisalit joutuisivat todellisiin vaikeuksiin ilman eläkeläisiä. Bussiyhtiöt valittaisivat matkustajien puutetta. Hotellipalvelut, kylpylät ja lomakohteet menettäisivät suuren asiakasjoukon.  

Oma lukunsa on sosiaali- ja terveydenhuolto, joka joutuisi ilman eläkeläisiä kaaokseen. Kodinhoitajilla ei ole kohtuuttoman kiireisten aikataulujen vuoksi riittävästi aikaa olla vanhusten kanssa, vaikka vanhukset kaipaavat ennen kaikkea seuraa yksinäisiin päiviinsä. Lapsenlapsia hoidetaan päivittäin, jotta vanhemman ei tarvitse jäädä töistä pois, vaikka siihen olisi sopimusten mukaiset oikeudet. Lisäksi monet eläkeläiset huolehtivat omista vanhemmistaan heidän viimeisten vuosiensa aikana. Näin tuetaan huomattavasti yhteiskunnan sosiaalipalveluja, vaikka ne lakisääteisesti kuuluvat yhteiskunnan ylläpitämiksi.

Jos kaikki edellä mainittu mitattaisiin rahassa, olisi lasku yhteiskunnalle huimaava. Euroissa mitattuna eläkeläiset tekevät siis korvaamattoman arvokasta työtä yhteiskunnan eduksi.

Eläkeläiset eivät tarvitse juhlapuheitten hymistelyä, vaan todellista arvostusta tekemälleen työlle. Meitä on noin 1,5 miljoonaa. Näin suuren joukon ääni kuuluu ja painaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, jos ääni on yhtenäinen ja joukko pystyy toimimaan yhdessä. Ehkä tulevaisuudessa näin tapahtuukin.

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ on yksi eläkeläisten parissa toimiva järjestö, joka on valmis eläkeläisten yhteistyöhön, jotta eläkeläisten oikeudenmukaiset vaatimukset huomioitaisiin yhteiskunnassa.

Oikein hyvää syksyn odotusta helteisen kesän jälkeen kaikille lukijoillemme.

Otso Kahila

OSJ:n hallituksen jäsen
Lohjan seudun senioriopettajat ry


Kommentit (5)Kommentoi




Ei sitku vaan nyt ku
09.05.2014 09:52

Ei sitku vaan nyt ku

Eläkkeelle jääminen on suuri muutos elämässä. Monet odottavat sitä innokkaasti, laskevat aamuja, suunnittelevat ja ideoivat tulevaisuutta. Toiset pelkäävät, miten täyttää työn loppumisen jättämä tyhjiö. Työyhteisö ja työkaverit jäävät taakse. Sit ku jään eläkkeelle muuttuukin nyt ku olen eläkkeellä -todellisuudeksi. On aika toteuttaa haaveet ja elää juuri tätä päivää, tätä hetkeä.

Eräs perheetön tuttavani kysyi minulta, mitä hän voisi eläkkeellä tehdä, miten saa aikansa kulumaan, kun hänellä ei ole lapsenlapsia, joita hoitaa, eikä hän aio ryhtyä golffariksi.

Lähes kaikki ystäväni ovat jo eläkkeellä. Millaisia ratkaisuja he ovat tehneet? Muutamat ovat jatkaneet vielä työntekoa, tosin radikaalisti työtä vähentämällä. Tämä toimii hyvin ns. vapaissa ammateissa, esim. toimittajan, lääkärin ja asianajajan työssä paljon paremmin kuin opettajan ammatissa. Joku on toteuttanut unelmansa omasta taidenäyttelystä, toinen käy kitaratunneilla ja pääsee harrastajakonsertin solistiksi. Joku menee kirjoittajakurssille ja kirjoittaa sukunsa tarinan jälkipolville luettavaksi tai ryhtyy sukututkijaksi. Joku lähtee vapaaehtoistyön kurssille ja ryhtyy avustajaksi.

Moni eläkeläinen on kulttuurin kuluttaja ja maailman matkaaja. Joku ryhtyy hoitamaan lapsenlapsiaan täyspäiväisesti ja useimmat isovanhemmat tilapäisesti tarpeen vaatiessa. Useat päätyvät omaishoitajiksi: joko iäkkään vanhemman tai sairastuneen puolisonsa.

Senioriopettajatoimintaa on eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Toiminta on vireää matkailusta kulttuuritarjontaan, liikunnasta erilaisiin luentotilaisuuksiin. Mikä sen mukavampaa kuin tavata entisiä kollegoja ja vanhoja tuttuja ja saada uusiakin ystäviä. Senioriopettajatoiminta on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä, yhdessäoloa ja virkistystä. Kannattaa olla mukana ja tulla mukaan!

 

Nautinnollisia eläkepäiviä!

Marja-Terttu Halpio-Huttunen

OSJ:n hallituksen jäsen, Porin Seudun Senioriopettajien hallituksen jäsen

 

 


( Päivitetty: 09.05.2014 10:05 )

Kommentoi
<  1  2  3  4  5  6  7  8  >



 

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry
Undervisningssektorns Seniororganisation rf

Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki

020 748 9736 ja 020 748 9678
seniorit (at) oaj.fi
Toimisto on avoinna arkisin klo 9–15.