Suomessa eläkkeellä olevien määrä kasvaa koko ajan. Yhä useampi vanhenee henkisesti virkeänä ja toimintakykyisenä.
Vaikka seniorikansalaisia on jo noin 1,4 miljoonaa, yhteiskuntamme sivuuttaa heidät päätöksenteossa. Seniorikansalaisten ääni ei kuulu, eikä heidän kokemustaan ja tietämystään osata hyödyntää.
Jo eläkkeellä oleva on paras asiantuntija kertomaan, miten päätökset vaikuttavat seniorikansalaisen elämään. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että seniorikansalaisia edustavia järjestöjä kuullaan, kun yhteiskunnassa käydään keskustelua ikäpolitiikasta. Eläkkeellä olevalla on erilainen näkökulma ikäpolitiikkaan kuin nuoremmilla.
Seniorikansalaisten äänen kuuluville saaminen edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat mielipiteiden esiin tuomisen. Kunnissa yhtenä ikäihmisten äänitorvena toimivat vanhusneuvostot, jotka voivat tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikäihmisten elämään ja palveluihin vaikuttavissa asioissa. Vanhusneuvostojen toiminnan kannalta on tärkeää, että neuvostot säilyvät aidosti ikäihmisten puolestapuhujina ja niihin valitaan eläkeläisjärjestöjen edustajia.
Vanhusneuvostojen rinnalle tarvitaan vaikuttamismahdollisuuksia myös valtakunnan tasolle. Ministeriöissä valmistellaan seniorikansalaisia koskevat lait ja säädökset. Eduskunta säätää sosiaalipoliittiset lait ja lait eläkkeiden rahoituksesta. Kolmikantaneuvotteluissa luodaan suuntaviivoja eläkkeiden rahoitukseen. Näiden tahojen olisi syytä kuunnella myös eläkkeellä olevien näkemyksiä ja kokemuksia.
Suomi voisi ottaa mallia Norjasta, jossa eläkeläisjärjestöillä on sama asema lainvalmistelussa kuin työmarkkinajärjestöillä
15.6.2011
Me Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäsenet olemme eläkkeellä olevia opetusalan ammattilaisia. Monilla meistä on lukuisia yhteiskunnallisia aktiviteettejä: toimimme yhdistyksissä ja järjestöissä, huolehdimme palkatta läheisistämme – ylipäänsä teemme monenlaista vapaaehtoistyötä.
Me myös maksamme veroja eläkkeestämme ja tuemme työllisyyttä käyttämällä lukuisia palveluja. Luemme itsemme siis tuottavaksi kansanosaksi, emme menoeräksi.
Yhteiskunnan hoivapalveluille on tilastojen mukaan tarve vasta noin 85. ikävuodesta eteenpäin. Vielä kolme neljäsosa yli 75-vuotiaista asuu kotona ilman erityispalveluja.
Mitä eläkkeellä oleva odottaa kansanedustajalta?
Eläkeikään ehtineiden määrä kasvaa lähivuosina ripeää tahtia. Suomessa ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65-vuotiaita on jo kymmenen vuoden kuluttua enemmän kuin 5-vuotiaita.
Samaan aikaan tapahtuu myös toinen olennainen muutos: yhä useampi eläkkeelle siirtyvä suomalainen on aiempaa hyväkuntoisempi. Eläkkeellä olevista kansalaisista muodostuu varsin aktiivinen väestöryhmä, joka omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa merkittävästi talouteen, esimerkiksi työpaikkojen säilymiseen Suomessa.
On siis korkea aika muuttaa käsitystä ikääntyvästä kansanosasta. Eläkkeellä olevat eivät ole rasite tai menoautomaatti, vaan monin tavoin yhteiskunnassa toimiva ja veronsa maksava väestönosa.
Jos eläkeikäiset lakkaisivat osallistumasta ja kuluttamasta, muutos tuntuisi yhteiskunnassa heti. Moni palvelualan yritys joutuisi vaikeuksiin, samoin useat teatterit, museot ja konserttitalot joutuisivat vähentämään esityksiään.
Eläkkeellä olevat tekevät arvokasta työtä myös hoitamalla lapsenlapsiaan tai muita omaisiaan. Esimerkiksi 60 % omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä olevia.
Suomen eläkkeensaajat ovat poliittisesti merkittävä väestönosa. Jo vuonna 2015 eläkeläiset voisivat äänestää eduskuntaamme enemmistön. Tätä asiaa ei tule puolueiden unohtaa kevään 2011 eduskuntavaaleissakaan. Ikääntyvillä on iän tuoman kokemuksen, tiedon ja taidon vuoksi paljon annettavaa nyky-Suomessa.
17.4.2010
Sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on seniorikansalaisille suurempi kuin muulle kansanosalle. Selvitysten mukaan puolet suomalaisista on tyytymättömiä vanhuspalvelujen tilaan ja palvelujen saatavuuteen. Esimerkiksi ikääntyvän asuinkunta vaikuttaa siihen, millaisia palveluja on tarjolla.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset, joilla on tarkoitus parantaa ja yhtenäistää kuntien toimenpiteitä. Laatusuositukset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan vanhusten oikeutta tarvitsemaansa hoitoon, koska niillä ei ole samanlaista sitovuutta kuin lailla eikä noudattamatta jättämisestä seuraa mitään sanktioita.
Suomeen tulee seniorikansalaisten palvelujen turvaamiseksi säätää vanhustenhuoltolaki, johon kirjataan kriteerit ja määräajat, joiden perusteella henkilö on oikeutettu tarvitsemiinsa palveluihin ja hoitoon. Kunnille tulee taata riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen.
Ikäihmisille suunnattuja palveluja tulee kehittää viranomaisten yhteistyönä siten, että palvelut ovat nykyistä yksinkertaisemmin haettavissa yhdestä paikasta.
11.5.2009
Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry vaatii muutoksia eläkkeiden tason tarkistuksiin. Työeläkkeitä tulisi nostaa työeläkeindeksin mukaisella korotuksella kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa. Nykyisin indeksiä tarkistetaan vain kerran vuodessa tammikuussa, ja esimerkiksi tammikuun 2008 korotus määräytyi vuoden 2006 syyskuun lopun ja vuoden 2007 syyskuun lopun välisen ajan elinkustannus- ja palkkaindeksistä.
Indeksitarkistuksen maksutahdin epäoikeudenmukaisuus tulee esiin myös toisella tapaa. Tammikuussa monien palvelujen ja tuotteiden hinnat nousivat tuntuvasti, mutta eläkeläiset saavat hyvityksen kustannusten noususta kuitenkin muita kansalaisia myöhemmin, vasta tammikuussa 2009.
Vielä 1980-luvulla eläkkeitä tarkistettiin kaksi kertaa vuodessa. Vuoden 1984 jälkeen toinen korotuskerta poistettiin. 2000-luvulla työeläkeindeksin tarkistukset eivät ole enää pystyneet säilyttämään eläkkeiden ostovoimaa. Esimerkiksi tammikuussa 2008 indeksikorotus on 2,39 prosenttia. Samaan aikaan inflaatio oli 3,8 prosenttia. Eläkeläisten on siis selvittävä tällä 2,39 prosentin korotuksella koko tuleva vuosi.
Monien eläkeläisten tulotaso on alentunut tuntuvasti jo lukuisten vuosien ajan, koska kustannustaso ja palkat ovat nousseet nopeammin kuin eläkkeet. Esimerkiksi vuosina 1995–2007 palkat nousivat yli 50 prosenttia, kun taas eläkkeet vain noin 28 prosenttia.
Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry ilmaisee tyytyväisyytensä siitä, että eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti kohdellut verotus on saatu viimein osittain korjatuksi.
22.4.2008
Eduskuntavaalien jälkeen maalle on nopeasti saatu hallitus ja hallitusohjelma. On positiivista, että hallitusohjelmaan on sisällytetty nyt ikäihmisten kannalta tärkeitä asioita.Hallitusohjelma lupaa verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi alentaa eläkeläisten verotusta kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle. Ohjelmassa todetaan, että työeläkkeitä koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tässä yhteydessä selvitetään, kohteleeko sosiaalietuuksien ostovoimaa turvaavien indeksitarkastusten kulutuskori tarkoituksenmukaisella tavalla erilaisia kulutusrakenteita omaavia kansalaisia, kuten kansaneläkettä tai työeläkettä saavia ikäihmisiä. Hallituskauden aikana arvioidaan myös ikääntymiseen varautumisen riittävyys niin, että tarvittaviin uudistuksiin ryhdytään vielä hallituskauden aikana.
Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n mielestä on hyvä, että eläkeläisten verotus korjataan. Sen tulee tapahtua vuoden 2008 alusta alkaen.
Tavoitteenamme on työeläkeindeksin korjaaminen niin, että se vastaa yleistä ostovoiman tason nousua. Indeksikorin rakenteen muutokset voivat olla ratkaisu oikeaan suuntaan, mutta ne eivät todennäköisesti takaa palkansaajien kanssa samansuuruista kehitystä.
Kun työeläkkeitä koskevien asioiden valmistelu tapahtuu yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa, valmistellaan siellä myös asiat, jotka koskevat jo eläkkeellä olevia ihmisiä, joita Suomessa on noin 1 300 000. Tällä ryhmällä ei ole edustusta valmistelussa. Eläkeläisjärjestöjen edustus tulee olla mukana eläkeläisiä koskevien asioiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa.
Ohjelmansa mukaisesti hallitus käynnistää sosiaaliturvauudistuksen. Tässä yhteydessä tulee taata vanhuksille heidän tarvitsemansa laadukkaat palvelut subjektiivisena oikeutena.
26.4.2007
Eläkkeiden ostovoima on jäänyt ja jää jatkuvasti jälkeen yleisestä ostovoiman kehityksestä. Tähän vaikuttavat 1990-luvun laman aikana tehdyt leikkaukset sekä nykyinen työeläkeindeksi., jossa ansiotason nousu otetaan huomioon 20 prosenttisesti ja elinkustannusten nousu 80 prosenttisesti. Lisäksi eläkeläisten ostovoimaa leikkaa kireämpi verotus eläketuloluokissa 13 000 - 30 000 euro vuodessa. Eläketulovähennys ei ulotu tähän ryhmään eikä ansiotulovähennystä tehdä.
Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n mielestä nykyinen työeläkeindeksin rakenne tulee korjata, jotta se vastaa paremmin yleistä ostovoiman kehitystä. Eläketulon verotus ei saa olla missään tuloluokassa korkeampi kuin vastaava palkkatulon verotus.
Nyt suunnitellaan nopeassa tahdissa toteutettavaa palvelu- ja kuntarakenneuudistusta. Sitä toteutettaessa on pääpaino asetettava kunnallisten palveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseen eikä vain säästöjen syntymiseen.
13.4.2006
Eläkeuudistuksista ja eläkkeitä koskevista muutoksista sovitaan kolmikantaneuvotteluissa valtiovallan ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen kesken. Nämä sopimukset toteutuvat lähes poikkeuksetta eduskunnan päätöksinä. Näissä neuvotteluissa sovitaan myös jo eläkkeellä olevien eläke- ja sosiaalieduista. Eläkeläisten edustajat eivät ole mukana neuvottelupöydässä eikä heitä kuulla. He ovat suuri kansalaisryhmä (noin 1 250 000), joilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Eläkeläisjärjestöjen edustus tulee ottaa mukaan kolmikantasopimusmenettelyyn silloin, kun käsitellään jo eläkkeellä olevien etuja.
Tällä hetkellä on kolmikantavalmistelussa kansaneläke- ja sairausvakuutuksen rahoituksen uudistus. Tässä yhteydessä sovitaan myös sairausvakuutusmaksun tasosta sekä palkansaajia että eläkeläisiä koskien.
Sairausvakuutusmaksun ja siihen liittyvän verokohtelun tulee olla samanlainen kaikilla väestöryhmillä.
Viime vuosien veroratkaisut ovat kohdelleet eri kansalaisryhmiä eri tavalla. Veron kevennykset on suunnattu enenevässä määrin ansiotulovähennykseen, mikä on johtanut siihen, että eläkeläisten verotus ei ole keventynyt samassa suhteessa kuin palkansaajien. Näin ollen eläkeläisten ostovoima on pienentynyt verrattuna palkansaajiin. Samalla indeksiratkaisut ovat kaventaneet eläketuloja.
Eläkeläisten toimeentulosta tulee huolehtia veroratkaisujen ja indeksikorotusten avulla, jotta heillä on mahdollisuus selvitä kotona mahdollisimman kauan.
12.4.2004
Eduskuntavaalien tulos osoitti, että kansalaiset haluavat Suomen olevan edelleen hyvinvointivaltio. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että ikäihmisten toimeentulosta ja hyvinvoinnista pidetään huolta.
Päättäjien taholla ja myös ikäihmisten keskuudessa ollaan sitä mieltä, että ikääntyneiden ihmisten tulisi kyetä mahdollisimman kauan asumaan kotona ja tulemaan toimeen omillaan. Se on edullista yhteiskunnan kannalta. Tämä edellyttää sitä, että perustoimeentulo turvataan ja huolehditaan siitä, että se pysyy taloudellisen kehityksen tasolla.
Työeläke on eläkeläisten toimeentulon perusta, se on jatkopalkkaa. Pitää huolehtia siitä, että se pysyy yleisen ansiotasokehityksen tasolla. Nykyinen ns. taitettu indeksi ei tätä turvaa, päinvastoin sen seurauksena eläkkeiden taso jää jatkuvasti jälkeen.
Taitetusta indeksistä tulee luopua ja ottaa käyttöön kaikissa maksussa olevissa eläkkeissä puoliväli-indeksi ( 50% ansiotasoindeksin ja 50% elinkustannusindeksin painoarvosta).
Edellinen eduskunta alensi eläkeläisten toimeentuloa myös poistamalla kansaneläkkeen pohjaosan. Osalla eläkeläisiä tämä poisto aiheutti yhteensovituksesta johtuen työeläkkeen alenemisen niin, että eläkelait eivät enää toteudu. Tätä päätettiin korjata lokakuun alusta 2003, mutta korjaus ei ole täysimääräinen eikä siis tyydyttävä.
Kansaneläkkeen pohjaosa tulee palauttaa.
Veroratkaisuja tehtäessä on kohtuullista, että kaiken ikäisiä kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti. Viime vuosina tehdyissä veroratkaisuissa on kevennyksistä merkittävä osa ohjattu ansiotulovähennykseen. Se ei koske eläkeläisiä, eläketulovähennyskään ei koske kaikkia eläkkeellä olevia. Verokevennyksiä ei saa tehdä välillisiä veroja korottamalla.
Elintarvikkeiden arvonlisäveroa tulee alentaa ja ulottaa eläketulovähennys koskemaan kaikkia eläkeläisiä.
28.4.2003