tuoreet pääkirjoitukset ja puheenjohtajan palstat

Senioriopettaja 3/2010

Pääkirjoitus: Käsitykset seniorikansalaisista kaipaavan päivitystä

Eläkeikään ehtineiden määrä kasvaa lähivuosina ripeää tahtia. Suomessa ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65-vuotiaita on jo kymmenen vuoden kuluttua enemmän kuin 5-vuotiaita.

Samaan aikaan tapahtuu myös toinen olennainen muutos: yhä useampi eläkkeelle siirtyvä suomalainen on aiempaa hyväkuntoisempi. Eläkkeellä olevista kansalaisista muodostuu varsin aktiivinen väestöryhmä, joka omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa merkittävästi talouteen, esimerkiksi työpaikkojen säilymiseen Suomessa.

On siis korkea aika muuttaa käsitystä ikääntyvästä kansanosasta. Eläkkeellä olevat eivät ole rasite tai menoautomaatti, vaan monin tavoin yhteiskunnassa toimiva ja veronsa maksava väestönosa.

Jos eläkeikäiset lakkaisivat osallistumasta ja kuluttamasta, muutos tuntuisi yhteiskunnassa heti. Moni palvelualan yritys joutuisi vaikeuksiin, samoin useat teatterit, museot ja konserttitalot joutuisivat vähentämään esityksiään.

Eläkkeellä olevat tekevät arvokasta työtä myös hoitamalla lapsenlapsiaan tai muita omaisiaan. Esimerkiksi 60 % omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä olevia.

Suomen eläkkeensaajat ovat poliittisesti merkittävä väestönosa. Jo vuonna 2015 eläkeläiset voisivat äänestää eduskuntaamme enemmistön. Tätä asiaa ei tule puolueiden unohtaa kevään 2011 eduskuntavaaleissakaan. Ikääntyvillä on iän tuoman kokemuksen, tiedon ja taidon vuoksi paljon annettavaa nyky-Suomessa.

Vuosikokouksen kannanotto 17.4.2010

Ledare: Uppfattningarna om seniormedborgarna kräver uppdatering

Mängden av pensionärer kommer under den närmaste framtiden att växa i snabb takt. Den äldre befolkningens andel av befolkningen växer i Finland snabbare än i det övriga Europa. Redan om tio år kommer det att finnas fler 65-åringar än 5-åringar.

Samtidigt sker också en annan väsentlig förändring: en allt större andel av de finländare som går i pension är i bättre fysisk form än tidigare. De pensionerade medborgarna utgör en synnerligen aktiv befolkningsgrupp, som med sina konsumtionsvanor på ett betydande sätt inverkar på ekonomin, till exempel så att arbetsplatser bevaras i Finland

Det är alltså hög tid att ändra uppfattningen om den åldrande delen av befolkningen. Pensionärerna utgör inte en belastning eller en utgiftsautomat, utan är i stället en befolkningsgrupp som på många sätt aktivt verkar i samhället och betalar skatt.

Om pensionärerna skulle upphöra att delta och konsumera, skulle en förändring genast kännas av i samhället. Månget företag i servicebranschen skulle råka i svårighet. Samtidigt skulle också flera teatrar, muséer och konserthus bli tvungna att dra ner på antalet föreställningar.

Pensionärerna gör också ett värdefullt arbete genom att ta hand om sina barnbarn eller andra anhöriga. 60 % av dem som lyfter stöd för vård av anhörig är till exempel pensionärer.

Finlands pensionärer utgör en politiskt sett betydande befolkningsgrupp. Redan år 2015 är det möjligt för pensionärerna att välja in en majoritet till vår riksdag. Detta faktum bör partierna inte glömma bort i samband med riksdagsvalet våren 2011. Den äldre befolkningen har mycket att ge det nutida Finland genom sina många års erfarenhet, kunskap och färdigheter.

Resolution från årsmötet 17.4.2010

Puheenjohtajan palsta: Vuosikokouksen avauspuhe 17.4.2010

Juhlapuheissa ikääntyvästä kansanosastamme puhutaan yleensä arvostavasti. Kun puheista siirrytään arkeen, arvostuksesta ei jää kovin paljon jäljelle. Muutamat tämänkeväiset kannanotot tuovat ilmi arvomaailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen tuo Ajassa- lehdessä julki hälyttävän kannanoton. Hän on sitä mieltä, että eläkkeitä voitaisiin verottaa työntekoa rankemmin, koska eläkkeellä koko työhistorian tulot ovat selvillä ja eläkkeiden tiukempi verotus kannustaisi ihmisiä pysymään pidempään töissä. Valkonen on unohtanut, että moni eläkeläinen on yli 70-vuotias. Heidän osaltaan tällainen ehdotus ei ole kannustin vaan syrjintää. Syrjintää iän perusteella ei voida hyväksyä.

Toinen arvomaailman paljastava kannanotto tuli kuntaliiton toimitusjohtajalta Kari-Pekka Mäki-Lohiluomalta. Hän ehdotti jokin aika sitten, että kaikkien ikäihmisten pitäisi tehdä hoitotestamentti, jotta säästyttäisiin turhilta hoidoilta. Hoitotestamentti on sinänsä hyvä asia, mutta näin ilmaistuna arveluttava.

Toivottavasti merkittävässä asemassa olevien ihmisten tämänkaltaiset lausunnot ovat tietoisia ylilyöntejä, joilla pyritään samaan aikaan keskustelua.

Miltä ikäihmisten asema sitten näyttää vuonna 2010? Suomi on ollut maailmanlaajuisen talouslaman kourissa parin vuoden ajan. Erona 1990-luvun lamaan on se, että silloin oli saatu aikaan omatekoinen kriisi, kun nyt on kyse globaalista kriisistä. Selviytymistoimetkin ovat olleet erilaisia. Yhdeksänkymmentäluvulla leikattiin, nyt on elvytetty. Leikkaukset ovat ehkä vielä edessä.

Eläkeläisiä on kohdeltu nyt toisin kuin 1990-luvulla. Tuolloin eläkkeitä leikattiin, sairausvakuutusmaksuja nostettiin, eläkeläisillä määrättiin niin sanottu raippavero, kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin ja otettiin käyttöön taitettu indeksi 65 vuotta täyttäneillä. Melkoinen osa meidän jäsenistämme kärsii edelleen kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamasta eläkkeen vähenemisestä.

Nykylama on näkynyt erityisesti vanhuspalvelujen huonontumisena. Kuntien rahavaikeuksista johtuen on leikattu vanhuspalveluja terveyden ja sairaanhoidon palvelujen lisäksi.

Viime syksynä lääninhallitusten raportit kertoivat hälyttäviä tietoja vanhusten hoidosta monissa kunnissa. Sen seurauksena ministeri lupasi, että vuonna 2010 aletaan valmistella lakia vanhuspalveluista.

Esitimme lain säätämistä syksyllä 2008 Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n toimesta, koska ministeriön antamat laatusuositukset eivät riittäneet takaamaan ikäihmisten palveluja. Esitimme, että laissa tulee säätää vanhuksille subjektiivinen oikeus palveluihin, kriteerit ja määräajat, joiden perusteella henkilöllä on oikeus kotipalveluihin, kotisairaanhoitoon tai laitospaikkaan sekä hoidon laatukriteerit. Lisäksi tulee taata riittävät resurssit ja valvonta.

Maan hallituksen tavoitteena on laitospaikkojen vähentäminen. On selvää, että tällöin kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon tarve lisääntyy. Samassa yhteydessä omaishoidon merkitys kasvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Valtaosa omaishoidosta tapahtuu ilman virallista toimintaa, sillä omaishoitolain mukaista kunnallista omaishoidon tukea saa vain 30 000 hoitajaa. Lähes 60 % näistä on eläkkeellä. On tarpeellista, että epäkohdat korjataan.

Työeläkeindeksin rakenteen korjaaminen on edelleen välttämätöntä. Taitetun indeksin vuoksi työeläkkeet jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä palkkatason kehityksestä. Indeksien laskennassa oleva viive aikaansaa sen, että korkean inflaation vallitessa eläkeläisten ostovoima laskee. Rakenteesta johtuen eläkkeet voivat myös laskea. Vuonna 2008 inflaatio oli korkea ja ostovoima aleni. Viime vuonna inflaatio oli lähes nollassa. Kansaneläkkeet olisivat laskeneet ilman valtioneuvoston erillispäätöstä. Palkkatason nousu pelasti työeläkkeet 0,26 % plussalle.

Eläkeindeksin rakennetta tulisi korjata siten, että eläkkeet eivät missään tilanteessa laske, ja ainakin korkean inflaation vuosina tarkistus pitäisi tehdä kaksi kertaa vuodessa. Työeläkeindeksin tulisi paremmin seurata yleistä ansiotason nousua.

Eläkeläisten verotus on saatu samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kirjattiin verotuksen oikeudenmukaisuus. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki vetää ministeriön verotyöryhmää, jonka tarkoituksena on uudistaa verotusta. Keskeisiä periaatteita verotuksen uudistamisessa ovat neutraalisuus, oikeudenmukaisuus, tulonjako ja verotuksen yksinkertaisuus. Sen tulee kannustaa työntekoon. Pyritään myös veropohjan laajentamiseen. Kaikki nämä ovat hyviä periaatteita. Olennaista on lopulta se, että verotus kohtelee eläkkeitä ja palkkoja samalla tavalla.

Eläkkeen saajista on kaikkiaan opittava puhumaan voimavarana, joka hoitaa lastenlapsia, maksaa veronsa ja pitää yhteiskunnan palveluja pystyssä.

Järjestömme organisaatiouudistus alkaa olla loppusuoralla. Tavoitteena oli, että maan kattava yhdistysverkosto olisi valmiina toukokuun loppuun mennessä. Joitakin ongelmakohtia on edelleen, mutta uskon, että suunnitelmien mukaan syksyllä voidaan kaikki jäsenemme siirtää yhdistysten jäseniksi ja lupa-asia saadaan hoidetuksi.

Tämän jälkeen järjestön säännöt muutetaan uutta järjestörakennetta vastaavaksi vuoden 2011 vuosikokouksessa. Keskitettyyn jäsenmaksun perintään päästäneen vuonna 2012, samoin edustukselliseen vuosikokoukseen.

P.S. 26.4.2010
Senioriopettajapäivät tullaan edelleen järjestämään kuten tähänkin asti. Ne tulevat olemaan kaikille jäsenille tarkoitettu yhteinen kulttuuritapahtuma. Vain vuosikokouksesta tulee edustuksellinen. Kokoukseen järjestön jäsenyhdistykset saavat lähettää edustajia jäsenmääränsä suhteessa. Vuosikokouksen aikana muille senioriopettajapäivien osanottajille järjestetään omaa ohjelmaa.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Senioriopettaja 2/2010

Pääkirjoitus: Tavoitteita vuodelle 2010

Ammattijärjestöjen tärkein tehtävä on jäsenistönsä edunvalvonta. Alkuaikoina edunvalvonnalla ymmärrettiin ainoastaan palkoista sopimista. Vuosien saatossa sen piiriin alkoi tulla paljon muutakin kuin vain ansiot ja niiden kehitys. Mukaan otettiin työhön oleellisesti liittyviä elementtejä, kuten työolosuhteet, työturvallisuus, työhyvinvointi ja johtaminen.

Tänään nämä niin sanotut pehmeät arvot ovat monasti jopa tärkeämpiä kuin palkankorotukset. Hyvä esimerkki on viime aikoina puheena ollut eläkkeelle lähtemisiän korotuskeskustelu. Vaikka on lisätty viimeisille työvuosille lisää eläkekertymää, ei se ole oleellisesti vaikuttanut haluun tehdä pitempää työuraa. Siksi tulee vaikuttaa itse työn sisältöön.

OSJ ei ole ammattijärjestö, joten eräät jäsenemme ovat kyseenalaistaneet sen, miksi meillä pitäisi olla edunvalvontaa. Itse näen, että järjestömme tärkein tehtävä on nimenomaan juuri edunvalvonta. Vaikka eläkeläisjärjestöt eivät samalla tavalla kuin ammattijärjestöt pysty neuvottelemaan jäsenistönsä etuisuuksista, on silti lukuisa joukko asioita, joista voidaan sopia. Yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa on mahdollista saada tuloksia aikaan jopa eläkkeiden parempaan kehittymiseen. Se vaatii aivan toisenlaista toimintaa kuin ammattijärjestöjen neuvottelutoiminta, koska meillä ei ole nimettyä neuvotteluosapuolta. Edunvalvontaa on myös se, kun järjestömme sopii jäseneduista. On hyvä muistaa, että meillä on lähes samat jäsenedut kuin OAJ:llä ja niitä käyttämällä jäsenistömme hyötyy rahallisestikin merkittävästi.

Myös paikallistasolla voidaan tehdä edunvalvontaa. Monissa kunnissa yhdistystemme jäsenet toimivat vanhusneuvostoissa. Siellä voidaan aikaansaada toisten eläkeläisjärjestöjen kanssa merkittäviä tuloksia, jotka hyödyttävät omassa kunnassa asuvia eläkeläisiä. Edunvalvonnaksi luen myös ne yhdistysten lukuisat tilaisuudet, joita järjestetään teattereihin ja konsertteihin. Kaikki yhteiset tapaamiset ja retket lisäävät jäsenistömme hyvinvointia ja näin yhdistykset tekevät arvokasta edunvalvontatyötä jäsenistönsä parhaaksi. On siis perusteltua väittää järjestöämme edunvalvontajärjestöksi!

Toivotan antoisaa edunvalvontakevättä kaikille jäsenillemme.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Intressebevakning

Fackorganisationernas viktigaste uppgift är att sköta medlemmarnas intressebevakning. Till en början innebar intressebevakningen endast avtal om lönerna. Under årens lopp har man börjat diskutera mycket annat än bara inkomsterna och deras utveckling. Med har kommit element som på ett väsentligt sätt påverkar arbetet såsom arbetsförhållandena, arbetssäkerheten och ledningen.

I dag är dessa så kallade mjuka värden ofta viktigare än löneförhöjningarna. Ett gott exempel är senaste tiders diskussion om förhöjningen av åldern då man går i pension. Trots att pensionen stiger betydligt under de sista arbetsåren, har detta inte nämnvärt inverkat på viljan att stanna längre kvar i arbetslivet. Därför bör man inverka på själva arbetets innehåll.

OSJ är ingen fackorganisation. Därför har en del av våra medlemmar ifrågasatt detta att vi sysslar med intressebevakning. Själv anser jag, att vår organisations viktigaste uppgift uttryckligen är just intressebevakningen. Fastän pensionärsorganisationerna inte kan förhandla om sina medlemmars förmåner på samma sätt som fackorganisationerna, finns det ändå många saker man kan göra avtal om. Tillsammans med andra pensionärsorganisationer är det möjligt att uppnå resultat, till och med att utveckla pensionerna i en bättre riktning. Detta kräver en helt annorlunda verksamhet än fackorganisationernas eftersom vi inte har någon förhandlingspartner. Det är också intressebevakning, då vår organisation avtalar om medlemsförmåner. Det är bra att komma ihåg, att vi har nästan samma medlemsförmåner som OAJ och genom att utnyttja dessa drar våra medlemmar en betydande ekonomisk nytta.

Intressebevakningen kan också skötas på det lokala planet. I många kommuner sitter medlemmar i våra föreningar med i äldreråden. Där kan man tillsammans med andra pensionärsorganisationer åstadkomma betydande resultat, som gagnar pensionärerna i den egna kommunen. Till intressebevakningen räknar jag också de otaliga tillfällen som ordnas av föreningarna såsom teater- och konsertbesök. Alla gemensamma träffar och resor befrämjar våra medlemmars välfärd. På detta sätt gör föreningarna ett värdefullt intressebevakningsarbete för sina medlemmars bästa. Det är alltså motiverat att påstå, att vår organisation är en intressebevakningsorganisation!

Alla våra medlemmar tillönskas en givande intressebevakningsvår.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Yhteisymmärrys kateissa

Työurien pidentäminen julkisen talouden kestävyyden kannalta on kohta vuodenpäivät ollut keskeisin puheenaihe, kun on keskusteltu eläkepolitiikasta tai maan taloudellisesta elpymisestä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

Keväällä 2009 pääministeri Matti Vanhanen sai ajatuksen eläkeiän nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Vanhasen ehdotus ammuttiin alas lennosta. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen ehdotuksia valmistelemaan perustettiin kaksi työryhmää, työelämätyöryhmä ja eläkeneuvottelutyöryhmä, jotka saivat aikaa vuoden loppuun. Kumpikaan ei saanut määräajassa työtään valmiiksi vaan molemmille annettiin jatkoaikaa tammikuun 2010 loppuun. Työelämätyöryhmä eli ns. Ahtelan ryhmä antoi loppuraporttinsa 1.2. Eläkeneuvotteluryhmässä (Rantalan työryhmä) työntekijä- ja työnantajajärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen.

Työelämätyöryhmän tärkein tavoite on alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä vähentäminen. Raportissa todetaan, että kysymys ei ole kuitenkaan vain varhaisesta työstä poistumisesta, vaan työurien pituutta tulee tarkastella jo niiden alkupäässä. Ehdotustensa lopulliseen muotoon saattamiseksi tulee asettaa erikseen kuusi työryhmää pohtimaan eri osa-alueita.

Yleensä eläkekysymyksiä pohtivissa työryhmissä ei ole eläkeläisjärjestöjen edustajia. Tämä vaikuttamattomuus onkin yksi iäkkäiden ihmisten ongelma yhteiskunnassa.

Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa tuntuu ristiriitaiselta voimakkaasti painottaa työuran pidentämistä erityisesti eläkeiän nostamista, koska samalla yritykset lomauttavat ja sanovat irti väkeä, lakkauttavat toimintojaan tai siirtävät niitä ulkomaille. Myös julkinen sektori lomauttaa ja saneeraa. Useimmiten tässä tilanteessa kärsijöinä ovat iäkkäät työntekijät. Ristiriitaa lisää vielä nuorisotyöttömyyden kasvu. Tuntuu vahvasti siltä, että tämä yhtälö ei toimi.

Kohta aletaan valmistautua vuoden 2011 huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. Tavaksi on tullut, että vaalien jälkeen laadittua hallitusohjelmaa noudatetaan tiukasti. Ainakaan ei voi tehdä mitään sellaista, jota ei ole kirjoitettu ohjelmaan. Eläkeläisjärjestöjen, myös meidän on valmistauduttava vaaleihin ja laadittava omat ehdotuksemme puolueille hallitusohjelmaa varten.

Vaalit ovat lisäksi oiva tilaisuus päästä keskustelemaan ehdokkaiden kanssa. Tyhjiä lupauksia emme kaipaa. Asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä voi aina vaikuttaa.

On syytä juhlaan

Järjestömme täyttää 35 vuotta. Tätä juhlimme huhtikuussa Vantaalla. Kun järjestöämme aikoinaan perustettiin lähdettiin alkuun edunvalvonnasta, johon pian tuli mukaan kulttuuri ja virkistystoimintaa. Sääntöjen tavoitteita on toteutettu valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Jäsenistömme ikäjakauma on laaja. Haasteena on sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, miten saavutetaan kaikki ikäryhmät ja saada heidät mukaan joukkoomme.

Haasteita on aina edessä. Niistä selviäminen tuottaa iloa. Nyt on juhlan aika. Toivottavasti kokoonnumme sankoin joukoin Vantaan Tikkurilaan. Tervetuloa!

25.2.2010

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 1/2010

Pääkirjoitus: Edunvalvontaa

Vuoden vaihtuessa uuteen monet tekevät uuden vuoden lupauksia ja yrittävät monin eri keinoin nähdä tulevaan. Järjestötyössä tämä ei oikein onnistu, koska lupausten pitäminen ei ole ainoastaan meistä riippuvaista. Asioista päättävät tahot eivät ole millään tavoin niihin sitoutuneet. En usko myöskään siihen, että tulevaisuus olisi ennustusten varassa.

OSJ:n hallitus on tulevalle vuodelle asettanut tavoitteita, joita viemme eteenpäin julkiseen keskusteluun. Asiat ovat jälleen tuttuja jo edelliseltä vuodelta, koska niitä ei ole vielä saatu toteutetuksi. Olen oppinut pitkään järjestötyössä olleena, että nykynuorten tyylillä ”Minulle kaikki ja heti” ei toivottua tulosta saa aikaan. Pitää olla kärsivällinen ja sitkeä ja pitää asia jatkuvasti esillä, niin vastapuolikin sen lopulta saattaa oivaltaa.

VENK:n edustajat kävivät loppusyksyllä eduskuntaryhmien luona viemässä meille tärkeitä tavoitteita poliitikkojen tiedoksi. Esillä olivat muun muassa vanhushuoltolain säätäminen, omaishoito, vanhusneuvosto ja indeksi. Vastaanotto oli minulle itselleni yllätys. Asia kiinnosti useita ryhmiä ja esimerkiksi kaikki suuret puolueet olivat edustettuina. Keskustelu oli vilkasta ja useista asioista oltiin lähes yhtä mieltä. Jo pitkään puhe taitetun indeksin muuttamisesta on ollut täysin turhaa, mutta nyt sekin sai aikaan pohdiskelua siitä, miten sitä voisi korjata. Näitä tavoitteita tulemme vuonna 2010 pitämään esillä ja vaikuttamaan niin, että ne etenisivät positiivisesti.

On syytä jälleen sanoa pari sanaa taitetusta indeksistä. Jokainen on huomannut, että eläkkeet korjattiin tälle vuodelle taitetun indeksin mukaan 0,26 %. Jos olisi käytössä tasaindeksi korotus olisi ollut 1,56 %. – kuusinkertainen! Kuntien palkat nousivat kahtena edellisenä vuonna yhteensä 11,7 %. Eläkkeet nousivat samana ajankohtana 7,45 %. Ostovoimamme palkansaajiin nähden jäi jälkeen 57 %!! Olen edelleen sitä mieltä, että tälle on tehtävä jotain tehdä ja pian.

Hyvää vuotta 2010 kaikille jäsenille !

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Målen för år 2010

Vid årsskiftet avger många nyårslöften och försöker på många olika sätt fullfölja dessa. I samband med organisationsarbetet lyckas detta inte alltid, eftersom genomförandet av våra löften inte bara är beroende av oss. De beslutande instanserna är inte på något sätt bundna vid våra löften. Jag tror inte heller, att man kan sia om framtiden.

OSJ:s styrelse har inför det kommande året uppställt mål, vilka vi för framåt genom en offentlig diskussion. Frågorna är igen bekanta från tidigare år eftersom de ännu inte har blivit förverkligade. Under min långa tid i organisationsarbetet har jag lärt mig, att den nutida ungdomens metod "Allt åt mig och genast" inte medför önskat resultat. Man måste vara tålamodig och ihärdig så att motparten till slut förstår vad man menar.

VENK:s representanter besökte på senhösten riksdagsgrupperna för att med politikerna diskutera om för oss viktiga mål. Vi talade bland annat om stiftandet av lagen om äldrevård, vård av anhöriga, äldreråden och indexet Mottagandet var överraskande för mig själv. Frågan intresserade flera av grupperna och alla stora partier var till exempel representerade. Diskussionen var livlig och vi var av samma åsikt i nästan alla frågor. Sedan en längre tid har alla diskussioner om det brutna indexet varit fullständigt onödiga, men nu började man fundera på hur indexet kunde förändras. Dessa mål kommer vi att arbeta för under år 2010 i en positiv riktning.

Det finns orsak till att åter en gång säga ett par ord om det brutna indexet. Var och en har noterat, att pensionerna detta år har justerat enligt det brutna indexet med 0,26 %. Om ett jämnt index skulle vara i bruk skulle förhöjningen ha varit 1,56 % - sex gånger större! De kommunala lönerna steg under de två senaste åren med sammanlagt 11,7%. Pensionerna steg under samma period med 7,45 %. Vår köpkraft i förhållande till löntagarna släpade efter med 57 %!! Jag anser fortfarande att vi bör gör något åt detta och fort.

Gott Nytt År 2010 åt alla medlemmar!

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Poimintoja Sata-komitean mietinnöstä

Sata-komitea sai työnsä valmiiksi ja jätti mietintönsä ministeri Liisa Hyssälälle 18. 12. 2009. Komitea asetettiin kesällä 2007 ja sen toimeksianto oli hyvin laaja-alainen sosiaaliturvan uudistaminen. Tavoitteina olivat köyhyyden vähentäminen, kannustavuuden parantaminen, sosiaaliturvan selkeyden lisääminen sekä järjestelmän kestävyys.

Komitea esittää loppumietinnössään yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Osa esityksistä tehtiin jo alkuvuodesta ja ovat toteutumassa. Alkuvuodesta esitettiin muun muassa takuueläkettä, jota maksettaisiin niille vanhuuseläkeläisille ja työkyvyttömyyseläkeläisille, joiden kokonaiseläke – työeläke ja kansaneläke - jää takuueläkkeen säädetyn tason alle. Täysimääräinen takuueläke olisi 685 euroa/kk vuoden 2009 tasossa. Valtioneuvosto on jo päättänyt, että takuueläke tulee voimaan maaliskuun alusta 2011. Takuueläke on eläkevähenteinen, joten eläkkeensaajan muut eläkkeet vähentävät takuueläkkeen määrää.

Perusturvan osalta kattava indeksisuoja toteutuu maaliskuun alusta 2011. Tämä turvaa perusturvaetuuksien reaaliarvon tulevaisuudessa. Samoin kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen 1480 eurosta 2200 euroon toteutuu jo vuoden 2010 alusta.

Loppumietinnössään komitea ehdottaa muun muassa omaishoidon tuen palkkioon liittyvän toimeenpanon siirtämistä Kelalle ja rahoitusvastuuta valtiolle. Hoitotuesta ja omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus. Kunnat arvioisivat omaishoidon tuen tarpeen valtakunnallisin kriteerein.

Kunnilla olisi edelleen mahdollisuus maksaa paikallisesti tarpeellisiksi katsottuja lisiä omaishoidon tukeen.

Lisäksi pyritään byrokratian vähentämiseen. Asiakkaan tulee saada kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille yhdestä paikasta.

Komitea on käsitellyt myös laaja-alaisesti toimia, joilla ylläpidetään ihmisten työ- ja toimintakykyä, aikaistetaan työmarkkinoille tuloa ja myöhennetään sieltä poistumista. Halutaan myös kannustaa työelämän ulkopuolella olevia palaamaan takaisin työelämään. Näillä kaikilla toimilla pyritään parantamaan huoltosuhdetta, joka heikkenee väestön ikääntyessä.

Komitea toteaa, että sen ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on työn tuottavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan takaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Ehdotukset voidaan toteuttaa vain julkisen talouden kestävyyden rajoissa.

Ministeri Hyssälä sanoi puheessaan 18.12. 2009, että olemme luomassa sosiaaliturvajärjestelmää 100-vuotiaalle Suomella ja tämän uudistustyön toteuttaminen tulee vaatimaan useampia vaalikausia.

On hyvä todeta, että komitean mietinnössä on mukana sellaisia ehdotuksia, jotka ovat myös OSJ:n ja VENKin tavoitteita.

Eläkejuhlia liukuhihnalta

Erityisesti vuoden 2009 loppupuolella on työpaikoilla vietetty läksiäisiä ja syöty kakkuja enemmän kuin koskaan ennen. Vuonna 2009 jää eläkkeelle 81 000 suomalaista ja suunnilleen saman verran ensi vuonna. Suuret ikäluokat ovat eläkeiässä. Tämä on näkynyt myös OSJ:n jäsenmäärässä. Joulukuun 15. päivään mennessä uusia jäseniä vuonna 2009 oli tullut 1841. Enemmän kuin milloinkaan ennen vuoden aikana.

Eläkeläisten määrän merkittävä kasvu on nyt tosiasia. Me eläkeläiset olemme merkittävä väestöryhmä, jonka toiveet tulee ottaa huomioon, jos me niin itse haluamme. On aika muuttaa asenteita ja nähdä ikäihmiset muuna kuin yhteiskunnallisena rasitteena. Tämä ryhmä tulee nähdä kokeneina ammattilaisina, veronmaksajina, kuluttajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Eikä pidä unohtaa sitä apua, jota lapset ja lapsenlapset saavat isovanhemmilta. Eläkeläiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa omien järjestöjensä kautta ja tietysti poliittisissa puolueissa ja olemalla mukana vaaleissa sekä ehdokkaina että äänestäjinä.

28. 12. 2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Vanhemmat lehdet ›