tuoreet pääkirjoitukset ja puheenjohtajan palstat

Senioriopettaja 5/2011

Pääkirjoitus: Syysmietteitä

OSJ:n näkökulmasta syksy on merkittävä ajankohta. Seuraavan vuoden eläkkeiden taso määritellään nimittäin syyskuun viimeisen päivän mukaan. Silloin tarkistetaan vuosimuutos sekä elinkustannuksissa että palkoissa. Eläkkeitä korotetaan niin sanotun taitetun indeksin avulla siten, että inflaation vaikutus on 80 % ja palkkojen 20 %. Korotus tulee voimaan seuraavan vuoden alusta ja on voimassa koko vuoden. Mitä seuraavan vuoden aikana tapahtuu esimerkiksi elinkustannuksissa ei siis vuoteen vaikuta mitään.

Media on jo hehkuttanut, että nyt eläkeläisillä tulee olemaan kissan päivät, koska indeksi nousee inflaation ollessa korkea ja että puheet taitetun indeksin kehnoudesta voidaan unohtaa. Sehän tuottaa ensi vuonna enemmän kuin tasaindeksi. Mutta on myös hyvä huomata, että taitettu indeksi on viimeisten 15 vuoden aikana vain kaksi kertaa tuottanut enemmän kuin tasaindeksi. Lisäksi ero taitetun indeksin hyväksi tulee olemaan vain noin 4 euroa kuukaudessa! On hyvä muistaa myös se, että vuoden 2011 korotus oli 1,35 % ja inflaatio lähes 4 %. Kuluva vuosi mentiin siis jälleen ostovoiman osalta miinuksella.

Maamme hallituksen ohjelmassa todetaan, että muodostetaan työryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella ja tehdä esitys eläkejärjestelmän rakenteesta. OSJ on pitkään kritisoinut eläkejärjestelmän rakennetta. Hallitus esittää myös, että ryhmään otetaan mukaan eläkeläisjärjestön edustus. Tätäkin olemme jo pitkään vaatineet. Eläkeläisiä tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. OSJ on esittänyt, että pääsisimme VENK:n kautta tähän ryhmään mukaan. Vuoden lopulla tiedämme, kuinka olemme onnistuneet.

***

Edellinen hallitus teki erittäin merkittävän parannuksen kotitalousvähennyksen tasoon. Nyt uusi hallitus on esittänyt tämän etenkin eläkeläisiä hyödyttäneen vähennyksen alentamista sekä euromääräisesti että myös työn vähennysprosentin osalta. Esitys tuntuu varsin oudolta, koska hyödyt ovat kiistattomat. On pelättävää, että vähennyksen supistaminen johtaa harmaan talouden kasvuun, jonka kuriin saattaminen on hallituksen tavoitteena. Tilastokeskuksen mukaan kotitalousvähennyksen käyttö on yleisintä iäkkäissä ikäryhmissä. Eniten vähennystä hyödyntävät yli 75-vuotiaat. Yksi selitys tähän on se, että ostettavilla palveluilla korvataan kuntien vanhuspalveluita. Vielä tämän vuoden aikana saa siis ensi vuotta suuremmat korvaukset.

Onnellista syksyä !

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Höstfunderingar

Hösten har varit en märklig tidpunkt ur OSJ:s synvinkel. Nivån på nästa års pensioner avgörs nämligen den sista september. Då granskas årets förändringar av både levnadskostnaderna och lönerna. Pensionernas höjs enligt det så kallade brutna indexet så, att inflationens inverkar utgör 80 % och lönernas 20 %. Förhöjningen träder i kraft i början av nästa år och är i kraft under hela året. Förändringar i levnadskostnaderna under nästa år kommer till exempel inte att ha någon inverkan.

Media har redan låtit påskina, att nu kommer pensionärerna att njuta sötebrödsdagar eftersom eftersom indexet stiger under tider av hög inflation. Allt prat om det dåliga brutna indexet kan glömmas bort. Det ger ju nästa år mer än det jämna indexet. Det är ändå bra att lägga märke till att det brutna indexet under de senaste 15 åren bara två gånger har givit mer än det jämna indexet. Dessutom kommer skillnaden till godo för det brutna indexet att utgöra bara ungefär 4 euro i månaden! Det är också bra att komma ihåg, att förhöjningen år 2011 var 1,35 % och inflationen nästan 4 %. Under det gångna året gick pensionärerna alltså vad köpkraften beträffar med minus.

I vårt lands regeringsplan finns det inskrivet, att man skall grunda en arbetsgrupp vars uppgift är att granska och göra ett förslag om pensionssystemet. OSJ har under en längre tid kritiserat pensionssystemets struktur. Regeringen föreslår också, att representanter från pensionärsorganisationer skall tas med i arbetsgruppen. Också detta har vi yrkat på under en längre tid. Man bör lyssna på pensionärerna i frågor som rör dem själva. OSJ har framfört, att vi via VENK kunde komma med i denna grupp. I slutet av året kommer vi att få veta om vi har lyckats.

***

Den föregående regeringen gjorde märkbara förbättringar på hushållsavdragets nivå. Nu har den nya regeringen föreslagit en sänkning av hushållsbidraget både i euro och i avdragsprocenten för arbete. Detta drabbar pensionärerna speciellt hårt. Förslaget verkar mycket konstigt då nyttan varit obestridlig. Man kan frukta, att inskränkningen på avdraget leder till en tillväxt av den grå ekonomi som regeringen har tänkt råda bot på. Enligt Statistikcentralen är användningen av hushållsavdraget vanligast bland de äldre. Över 75 år fyllda är den grupp som mest drar nytta av avdraget. En förklaring till detta är, att köpta tjänster ersätter kommunernas tjänster för de äldre. Ännu under detta år får man större ersättningar än under nästa år.

Trevlig höst!

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Suuret ikäluokat

Jatkuva keskustelun ja kirjoittelun aihe on väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen. Pohditaan, voidaanko nykyinen lakisääteinen eläkejärjestelmä säilyttää ja eläkkeet maksaa tulevaisuudessa. Vanhushuoltosuhde heikkenee. Yhtenä merkittävänä syynä nähdään suuret ikäluokat ja heidän eläköitymisensä. Sitä pidetään yhteiskunnallisena ja taloudellisena ongelmana. Vanhukset asetetaan vastakkain nuorten ja työikäisten kanssa. Mitä suuret ikäluokat ovat?

Yleensä suurilla ikäluokilla tarkoitetaan muita suurempia ikäluokkia. Suomessa niillä tarkoitetaan vuosina 1946-50 syntyneitä. Sodan jälkeen hedelmällisyys ponnahti ylöspäin. Ikäluokan koko riippuu alun perin hedelmällisyyden kehityksestä. Myöhemmin kokoon vaikuttavat kuolleisuus ja muuttoliike. Suuria ikäluokkia syntyy aina siihen asti, kun hedelmällisyys pysyy yli uusiutumistason. Suomessa hedelmällisyys pysyi korkeana aina vuoteen 1969, jolloin kokonaishedelmällisyystaso putosi alle uusiutumistason 1,9:ään. Tämän jälkeen väestö on pysynyt yhden sukupolven ajan uusiutumistason alapuolella.

Mitä suuret ikäluokat saivat aikaan?
On selvää, että suuret ikäluokat tarvitsevat enemmän yhteiskunnan palveluja. Näin kävi myös Suomessa. Ensin rakennettiin koulut ja pikakoulutettiin opettajia, sitten luotiin opiskelupaikat. Tarvittiin lisää työpaikkoja. Liika työvoima purkautui Ruotsiin paikkaamaan Ruotsin ikärakennetta. Ensin tehtiin rintamamiestaloja, sitten elementtirakentaminen toi tehokkuutta, kun tarvittiin lisää asuntoja nopeasti. Tarvittiin lisää terveyspalveluja: neuvolat, terveyskeskukset ja lopuksi vanhuspalvelut. Tässä ollaan nyt.

Suurten ikäluokkien kasvu ja ikääntyminen on saanut aikaan ennennäkemättömän nopean elintason nousun. Palvelut ja sosiaalinen turvallisuus ovat lisääntyneet. Myös mahdollisuudet ovat parantuneet. Yhteiskunta on tasa-arvoistunut ja demokratisoitunut. Suuret ikäluokat ovat tehneet sen osittain massallaan, osittain poliittisella aktiivisuudella hankkimallaan valta-asemalla, sanoo tohtori Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. Kaikki eläkeläiset tänään eivät suinkaan kuulu suuriin ikäluokkiin, mutta ovat olleet merkittävästi mukana tässä kehityksessä.

On muistettava, että eläkeläiset maksavat veroja eläkkeestään ja ovat merkittävä kuluttajaryhmä. He asuvat, syövät, liikkuvat ja matkustavat, käyttävät kulttuuripalveluja ja pitävät yllä bussifirmoja. Ei pidä myöskään unohtaa sitä apua, minkä lapset ja lastenlapset saavat isovanhemmilta.

Entä, jos suuria ikäluokkia ei olisi syntynytkään?
Kalle Elo on tutkinut väestön ja eläkemenojen kehitystä ilman suuria ikäluokkia (Yhteiskuntapolitiikka 76(2011):4). Hän on arvioinut, minkälaiseksi väestörakenne olisi muodostunut ja vastaisuudessa muodostuisi ilman sodan jälkeisiä ikäluokkia. Tutkimuksessaan hän pyrkii selvittämään suurten ikäluokkien eläkemenolisäystä. Samalla saadaan myös oletetun väestön palkkasummat ja suurten ikäluokkien vaikutus eläkeprosenttiin (eläkemeno suhteessa palkkasummaan). Oletuksena syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kohdalla on käytetty toteutuneita lukuja ja vuodesta 2009 alkaen tilastokeskuksen ennusteita.

Vuosittain syntyneet ikäluokat olisivat vuodesta 1945 lähtien nyt toteutuneita ikäluokkia pienempiä. Tämän kehityksen seurauksena työikäinen väestö olisi alkanut vähentyä 1980-luvun puolivälistä alkaen. 1990-luvun lopulla myös väestön kokonaismäärä alkaisi vähentyä vuosittain kuolleiden määrän ylittäessä syntyvyyden. Vuonna 2008 väestö olisi ollut 4,2 miljoonaa eli yli miljoona nykyistä vähemmän. Väestö olisi nykyistä vanhempaa. Työikäisen väestön vähentyessä vanhushuoltosuhde olisi kasvanut nopeasti nykyistä korkeammalle tasolle. Vuodesta 2009 eteenpäin väestö kasvaisi maahanmuuton ansiosta 4,7 miljoonaan ilman suuria ikäluokkia vasta vuoteen 2060 mennessä. Kuolleita olisi kuitenkin vuosittain enemmän kuin syntyneitä. Nettomuutosta huolimatta työikäisen väestön pieneneminen jatkuisi 2030-luvulle saakka.

Työikäinen väestö olisi ollut nyt toteutunutta pienempi ja tietysti myös kertynyt palkkasumma. Palkkasumma olisi kasvanut toteutunutta hitaammin, koska väestö olisi kasvanut hitaammin ja alkanut vähentyä 1980-luvulta lähtien. Eläkemenoprosentti olisi ollut koko ajan korkeampi kuin nyt.

Loppupäätelmä
Elo toteaa, että työeläkejärjestelmän rahoituksen näkökulmasta väestön ikärakenne olisi ollut huonompi ilman suuria ikäluokkia. Väestö olisi nykyistä selvästi vanhempaa ja vanhushuoltosuhde ja eläkeprosentti korkeampia. Suurten ikäluokkien puuttuessa väestö vanhenisi seuraavien 20 vuoden kuluessa nykyistä huomattavasti hitaammin, sillä 65-vuotiaiden osuutta kasvattaisi vain eliniän piteneminen. Myös eläkeprosentti kasvaisi maltillisesti huolimatta työikäisen väestön vähenemisestä. 2030-luvulta lähtien väestön ikärakenne ja eläkeprosentti olisivat samanlaisia kuin nykyisissä ennusteissa. Eli pitkällä aikavälillä suurilla ikäluokilla ei olisi vaikutusta väestön ikärakenteeseen eikä eläkeprosenttiin.

Mielenkiintoisia vertailuja ja laskelmia. Voidaan siis todeta, että suuret ikäluokat eivät heikennä vanhushuoltosuhdetta eivätkä nosta eläkeprosenttia verrattuna siihen, että he eivät olisi koskaan syntyneetkään. 2030-luvulle saakka vanhushuoltosuhde ja eläkeprosentti olisivat korkeampia ilman suuria ikäluokkia ja tasoittuisivat tämän jälkeen samalle tasolle.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 11.10.2011

Senioriopettaja 4/2011

Pääkirjoitus: Sähköiset palvelut

Arki on digitalisoitunut nopeasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään lähes kaikilla elämänaloilla. Julkisia ja yksityisiä palveluja viedään verkkoon pikavauhtia. Samaan aikaan on vähennetty rinnakkaispalveluja.

Seniori tarvitsee yhteiskunnassa toimimiseen ja omien asioiden hoitamiseen yhtä lailla tietotekniikkaa kuin nuoremmat. Tämän vuoksi yhteiskunnan on pidettävä huolta siitä, että senioreiden kansalaisoikeudet toteutuvat myös sähköistyvässä maailmassa.

Sähköisen palvelun rinnalle tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoja. Ikäihmiselle välttämättömiä palveluja pitää saada edelleen puhelimitse tai palvelutiskiltä, ei yksin verkosta. Esimerkiksi pankkipalvelujen siirtyminen pelkästään Internetiin jättää monet ikäihmiset todelliseen pulaan.

Tekniikkaa vaivaa yhä hankalakäyttöisyys, monimutkaisuus ja yhteisen toimintalogiikan puute. Esimerkiksi kauppojen kassoilla olevat kortinlukijat toimivat usealla eri tavalla. Kun opettelee yhden tavan, se ei toimikaan toisessa kaupassa.

Ongelmia aiheuttaa myös se, ettei käyttöopastusta ole saatavilla eikä laitteiden valmistuksessa ole otettu huomioon ikääntyvää kansanosaa. Näppäinten koko, sijainti ja ohjelmistojen toimintanopeus on usein suunniteltu nuorempien ehdoilla.

Moni kansalainen iästä riippumatta kaipaa selkeitä ja yksitulkintaisia käyttöohjeita. Käyttöohjeen on löydyttävä paperisena uuden laitteen paketista; ei riitä, että asiakas ohjataan etsimään tietoa netistä. Lisäksi sähköistyvään maailmaan liittyvät olennaisesti kustannukset. Laitteiden hankinta-, huolto- ja asennuskulut voivat lohkaista eläkkeestä suuren osan.

Ihmisen suhtautuminen tekniikkaan riippuu pitkälti siitä, onko käytön opettelu pakon sanelemaa vai vapaaehtoista. Parhaimmillaan tekniikka tarjoaa mahdollisuuden saada tietoa, vaikuttaa, hoitaa asioita ja pitää yhteyttä tuttaviin. Pahimmillaan ihminen jätetään selviytymään arjesta monimutkaisten laitteiden kanssa – ilman tukea tai vaihtoehtoja. Tietotekniikan käytön opettelussa on saavutettu hyviä tuloksia vertaisohjauksella, olipa sitten kyse kännykän käytöstä tai tietokoneesta. Vertaisohjaajien toimintaan tarvitaankin resursseja.

Senioreilla on paljon näkemystä ja tietoa asioista. Heitä ei saa sivuuttaa, kun yhteiskunnallista vaikuttamista ja omien asioiden hoitamista sähköistetään. Kaikille kansalaisille on taattava riittävät mahdollisuudet uusimuotoisten palvelujen käyttämiseen.

Kirsti Lehtinen, toiminnanjohtaja

Ledare: Digitala tjänster

Vardagen har digitaliserats i snabb takt. Informations- och kommunikationsteknik används på så gott som alla områden. Offentlig och privat service överförs i rasande takt till nätet. Samtidigt minskar de parallella tjänsterna.

En senior behöver informationsteknik lika mycket som de yngre för att kunna fungera i samhället och för att kunna sköta sina egna affärer. Av denna orsak bör samhället säkerställa, att seniorernas medborgerliga rättigheter uppfylls också i en digitaliserad värld.

Vid sidan av digitala tjänster behövs alltså alternativ. Service som är nödvändig för äldre personer bör kunna fås per telefon eller över disk, inte endast via nätet. Om till exempel bankernas tjänster kan utnyttjas endast via Internet hamnar de äldre i en verkligt svår situation.

Tekniken besväras ännu av att den är svår att använda, krånglig och att den saknar kompatibel logik. Kortläsarna vid butikernas kassor fungerar till exempel på flera olika sätt. Då man har lärt sig en metod, fungerar den inte i en annan butik.

Det är också problematiskt, att det inte finns någon användarmanual tillgänglig och att man vid tillverkningen av apparaterna inte har tagit hänsyn till den äldre befolkningen. Storleken på tangenterna, deras placering och programmens snabbhet är planerade utgående från de yngres villkor.

Mången medborgare saknar oberoende av sin ålder klara och entydiga bruksanvisningar. Man bör kunna hitta en bruksanvisning på papper i den nya apparatens förpackning: det räcker inte med att kunden hänvisas till att söka uppgifterna på nätet. Dessutom medför den elberoende världen väsentliga kostnader. Priset på inköp, service och installation kan ta en stor bit av pensionerna.

Människornas inställning till teknik beror i hög grad på om de har lärt sig av tvång eller frivilligt. Som bäst erbjuder tekniken en möjlighet att skaffa sig uppgifter, påverka, sköta sina affärer och hålla kontakt med sina bekanta. I värsta fall lämnas människan att överleva vardagen med de invecklade apparaterna - utan stöd eller alternativ. Man har uppnått goda resultat genom att använda tutorstöd vid undervisningen i kommunikationsteknik både i fråga om användning av mobiltelefoner och datorer. Det behövs resurser för tutorinstruktörernas verksamhet.

Seniorerna har många uppfattningar och kunskaper om olika frågor. Man får inte förbigå dem då man digitaliserar möjligheterna att påverka samhället och att sköta de egna affärerna. Man bör garantera tillräckliga möjligheter åt alla medborgare att kunna använda de nya tjänsterna.

Kirsti Lehtinen, verksamhetsledare (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Hallitusohjelmasta poimittua

Kun huhtikuun lopussa kirjoitin vaalien jälkeistä puheenjohtajan palstaani toukokuun 27. päivänä ilmestyneeseen lehteemme toivoin, että meillä olisi uusi hallitus ja hallitusohjelma lehden ilmestyessä. Näin ei käynyt, vaan hallitusneuvotteluista sukeutui peräti dramaattinen prosessi. Nyt on koneellani 22.6. 2011 päivätty hallitusohjelma.

Mekin lähetimme VENKin nimissä puolueille ja eduskuntaryhmille toiveita eläkeläisiä koskevista asioista, jotka halusimme mukaan hallitusohjelmaan. Esittämämme asiat kyllä löytyvät ohjelmasta, mutta yksityiskohtaisiin sisältöihin ei ole otettu kantaa.

Ohjelman aluksi todetaan, että Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Maatamme kehitetään pohjoismaisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana.

Sukupolvien välinen tasa-arvo on keskeisenä päämääränä. Tasa-arvoisten ja laadukkaiden palveluiden resurssien riittävyys taataan hyvin hoidetulla julkisella taloudella. Samalla huolehditaan eläkkeiden kestävästä rahoituksesta ja riittävyydestä myös tuleville sukupolville.

Painopistealueista ensimmäisessä kohdassa todetaan, että peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan sekä taataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus. Hallitus valmistelee vanhuspalvelulain.

Ohjelmassa luvataan, että lailla (vanhuspalvelulaki) turvataan iäkkäiden henkilöiden oikeus laadukkaaseen ja tarpeenmukaiseen hoivaan. Iäkkäälle henkilölle säädetään oikeus palvelusuunnitelmassa määrättyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan asetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen kunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa.

Vanhusneuvostot tulevat vanhuspalvelulain myötä lakisääteisiksi. Lakiluonnos on olemassa edellisen ministerin valmistelemana. Oleellista on nyt, toteutuuko subjektiivinen oikeus palveluihin, mikä on lainmukaiseen toimintaan oikeuttava ikäraja ja taataanko kunnille riittävä rahoitus.

Ohjelman mukaan omaishoitoa kehitetään kuntien ja järjestöjen kanssa. Hoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta parannetaan yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteita. Saatavuutta ja kattavuutta lisätään. Omaishoidon järjestämistä ei kuitenkaan siirretä KELA:lle niin kuin toivottiin.

Työeläkejärjestelmän ja työterveydenhuollon kehittäminen ovat saman otsikon alla. Aluksi todetaan, että työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samoin mainitaan maaliskuussa 2009 saavutettu yksimielisyys 25 vuotta täyttäneiden eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä sekä yksityisten alojen työeläkemaksusta tehty sopimus vuoteen 2014 saakka. Tämän jälkeen on nousupaineita. Julkisen puolen eläkkeiden rahoitus on myös turvattava.

Tavoitteena on löytää yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämiseksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi. Asetetaan työryhmä arvioimaan työeläkejärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Tarkoitus on sovittaa yhteen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys ja kohtuullisina pysyvät työeläkemaksut. Luvataan, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvitystyössä. Tässä jo eläkkeellä olevilla on valvottavana erityisesti ostovoiman säilyminen, johon suoraan vaikuttaa verotus ja indeksi.

Talouspolitiikassa tehostetaan harmaan talouden torjuntaa laatimalla toimenpideohjelma vuoden 2011 aikana. Harmaa talous koskee myös eläkkeiden rahoitusta. Kesäkuussa uutisoitiin, että viimeisen ratsian mukaan 90 miljoona euroa eläkevakuutusmaksuja oli jäänyt saamatta.

Ansiotuloverotusta tarkastellaan vuosittain niin, että se ei kiristy. Eläketulon verotusta ei mainita erikseen. Arvonlisävero ei noussut, mutta eräät valmiste- ja haittaverot kylläkin. Nämä verot kuten energiaverokin koskevat myös eläkeläisiä. Kotitalousvähennystä pienennetään asteittain.

Valtion talouden tasapainottamiseksi ja velkaantumisen hidastamiseksi toimitaan työllisyyden parantamiseksi ja yritystoiminnan tehostamiseksi, jotta talous kasvaisi. Näiden lisäksi tarvitaan veronmuutokset ja menojen leikkaukset. Valtion verotulot lisääntyvät 1,26 miljardia vuodessa. Verot siis kiristyvät. Menoleikkaukset ovat yhteensä 1,25 miljardia euroa vuodessa hallitusohjelman mukaisesti.

Euroopan ja maailman talous on tällä hetkellä voimakkaan turbulenssin kourissa. Markkinat ovat epävakaat, osakekurssit sahaavat alas ja ylös. Keskuspankkien tukitoimet ja poliitikkojen päätökset eivät saa niitä rauhoittumaan. Valtiovarainministeriön virkamiehillä ja poliitikoilla on eri käsitys talouden vakauttamisen keinoista ja ennen kaikkea euromääristä. Taas voi vain kysellä, onko jonkun takataskussa lisäleikkauslistoja. Senioriopettaja-lehden ilmestyessä tiedämme enemmän. Budjettiriihikin on toivon mukaan silloin jo jäähtynyt.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 10.8.2011

Senioriopettaja 3/2011

Pääkirjoitus: Yhteiskunnan kuunneltava seniorikansalaisia

Suomessa eläkkeellä olevien määrä kasvaa koka ajan. Yhä useampi vanhenee henkisesti virkeänä ja toimintakykyisenä. Vaikka seniorikansalaisia on jo noin 1,4 miljoonaa, yhteiskuntamme sivuuttaa heidät päätöksenteossa. Seniorikansalaisten ääni ei kuulu, eikä heidän kokemustaan ja tietämystään osata hyödyntää.

Eläkkeellä oleva on paras asiantuntija kertomaan, miten päätökset vaikuttavat seniorikansalaisen elämään. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että seniorikansalaisia edustavia järjestöjä kuullaan, kun yhteiskunnassa käydään keskustelua ikäpolitiikasta. Eläkkeellä olevalla on erilainen näkökulma ikäpolitiikkaan kuin nuoremmilla.

Seniorikansalaisten äänen kuuluville saaminen edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat mielipiteiden esiin tuomisen. Kunnissa yhtenä ikäihmisten äänitorvena toimivat vanhusneuvostot, jotka voivat tehdä esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja ikäihmisten elämään ja palveluihin vaikuttavissa asioissa. Vanhusneuvostojen toiminnan kannalta on tärkeää, että neuvostot säilyvät aidosti ikäihmisten puolestapuhujina ja niihin valitaan eläkeläisjärjestöjen edustajia.

Vanhusneuvostojen rinnalle tarvitaan vaikuttamismahdollisuuksia myös valtakunnan tasolle. Ministeriöissä valmistellaan seniorikansalaisia koskevat lait ja säädökset. Eduskunta säätää sosiaalipoliittiset lait ja lait eläkkeiden rahoituksesta. Kolmikantaneuvotteluissa luodaan suuntaviivoja eläkkeiden rahoitukseen. Näiden tahojen olisi syytä kuunnella myös eläkkeellä olevien näkemyksiä ja kokemuksia.

Suomi voisi ottaa mallia Norjasta, jossa eläkeläisjärjestöillä on sama asema lainvalmistelussa kuin työmarkkinajärjestöillä.

Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry:n Lahden vuosikokouksen kannanotto 9.4.2011.

Ledare: Samhället bör lyssna på sina seniormedborgare

Antalet pensionärer i Finland växer hela tiden. Allt fler åldras psykiskt alerta och handlingskraftiga.

Fastän antalet seniormedborgare uppgår till ungefär 1,4 miljoner åsidosätter vårt samhälle dem vid beslutsfattandet. Seniormedborgarnas röst blir inte hörd och man tar inte deras erfarenhet och kunskap i beaktande.

Pensionären är den bästa experten då det gäller att berätta, huru besluten påverkar seniormedborgarnas liv. Därför är det ytterst viktigt att man lyssnar på de organisationer som representerar seniormedborgarna då man för diskussioner om äldrepolitiken. En pensionär har en annan uppfattning om äldrepolitiken än de yngre.

För att seniormedborgarnas röst skall bli hörd bör man bygga upp en struktur som möjliggör att deras åsikter kan komma fram. I kommunerna verkar äldreråden som ett språkrör för äldre personer. Äldreråden kan komma med förslag och ge utlåtanden om de äldres liv och om servicen i kommunen. Ur äldrerådens synvinkel är det viktigt, att de verkligen också i fortsättningen försvarar de gamla och att man till dem väljer representanter från pensionärsorganisationerna.

Vid sidan av äldreråden behövs också möjligheter att påverka på riksnivå. I ministerierna förbereds lagar och förordningar som berör seniormedborgarna. Riksdagen stiftar socialpolitiska lagar och lagar om finansieringen av pensionerna. I trepartsdiskussionerna skapar man riktlinjerna för finansieringen av pensionerna. Dessa instanser har all orskak att ta del av pensionärernas synpunkter och erfarenheter.

Finland borde ta modell av Norge där pensionärsorganisationerna har samma ställning som arbetsmarknadsorganisationerna då lagar förbereds.

Resolution från Opetusalan Seniorijärjestö- Undervisningssektorns Seniororganisation OSJ ry:s årsmöte i Lahtis 9.4.2011

(övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Vaalien jälkeen

Terveisiä Wienistä. Olin siellä eduskuntavaaliemme aikaan tutustumassa Habsburgien linnoihin, puistoihin ja taidekokoelmiin sekä Mozartin ja Haydnin museoihin ja heidän sekä Beethovenin ja Straussien musiikkiin sachertorttuja unohtamatta. Schubert jäi seuraavaksi kerraksi, ja paljon muuta. Vaalitulosten seuraaminen kävi kätevästi hotellin naapurissa olevassa ravintolassa, Mariahilferbräussa, jossa oli ilmainen nettiyhteys ja hyvää itävaltalaista ruokaa.

Seuraavan päivän itävaltalaislehdistä Die Presse julkaisi kuvan Timo Soinista heti etusivullaan otsikoiden uutisen ”Rechtspopulisten gewinnen” eli oikeistopopulistit voittivat. Sivulla 5 oli vaaleista äänestyskuva ja pidempi uutinen.

Kurier noteerasi vaalimme myös jo etusivulla ja jatkoi Soinin ja kirjoittaneen toimittajan, ilmeisesti Suomessa asioita seuranneen Walter Friedlin kuvien kanssa myös sivulla 5. Muuta paitsi yksi kaupallinen ilmoitus ei sille sivulle mahtunutkaan. Walter Friedl piti tulosta tyypillisenä nykyeurooppalaisena. Soinia hän luonnehti maltillisemmaksi kuin muita aikamme populistijohtajia. Österreich, jota ihmiset lukivat julkisissa liikennevälineissä, oli myös sijoittanut vaalituloksemme ja Soinin kuvan lyhyen maailmanpolitiikan osansa ykkösaiheeksi. Muiden puolueiden äänisaaliit kerrottiin tässäkin lehdessä, mutta ”Wahre Finnen” eli perussuomalaiset todettiin siinäkin osaksi samaa ilmiötä, mikä tuntuu koko Euroopassa. EU- ja maahanmuuttajakriittisyys sekä homoavioliittojen vastaisuus mainittiin.

Ehkä juuri ja vain Itävallassa Suomen eduskuntavaalit kiinnostivat niin kovasti. Timo Soinia verrattiin uutisissa suoraan sikäläiseen vapauspuolueen (Freiheitliche Partei Österreichs, FPÖ) puheenjohtajaan Heinz-Christian Stracheen, jonka edeltäjä oli Jörg Haider. Soinin ja Strachen yhtäläisyyksiä ja eroja pohdittiin sekä sitä, kuinka paljon kummankin puolueessa on äärioikeistolaisia tai vain vanhoihin puolueisiin kyllästyneitä.

Eduskuntavaalit on siis pidetty ja muuallakin huomattu. Meillä on aloittanut toimintansa uusi eduskunta ja hallitusneuvottelut ovat kiivaimmillaan. Poliittista kenttäämme ja ilmapiiriä on kunnolla pöyhäisty. Oleellista tulevaisuuden kannalta on, miten tästä mennään eteenpäin. Hallitusohjelmaa kirjoitettaessa nähdään, miten vaalilupaukset pidetään. Kun tämä lehtemme numero ilmestyy, meillä on toivottavasti uusi hallitus ja hallitusohjelma, jossa ikäihmisten kannalta keskeiset asiat ovat kirjattuina.

Kiivasta keskustelua eläkkeiden rahoituksesta

Tällä viikolla Helsingin Sanomissa uutisoitiin, että työeläkerahastot eivät ole saavuttaneet tavoitteiden mukaista 4 % tuottoa viimeisen viiden vuoden aikana. Vaihtoehdot ongelman ratkaisemiseksi ovat vähissä. On kuulemma joko nostettava työeläkevakuutusmaksuja tai leikattava tulevia eläkkeitä.

Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä on osittain jakojärjestelmä, osittain rahastoiva. Työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävistä työeläkemaksuista kolme neljäsosaa menee eläkkeiden maksuun ja yksi neljäsosa rahastoidaan. Työeläkelehdessä 2/ 2011 TELAn toimitusjohtaja Esa Svanljung kertoo, että työeläkelaitosten sijoituskanta oli viime vuoden lopussa 138,8 miljardia euroa. Tilastossa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Työeläkejärjestelmää luotaessa rahastot perustettiin puskuriksi suurten ikäluokkien eläkkeiden maksua varten. Rahastojen pääomia ei ole koskaan käytetty eläkkeiden maksuun. Herää kysymys, mihin niitä käytetään ja koska. Emmekö nyt ole siinä tilanteessa? Huoltosuhde on kääntymässä epäedulliseen suuntaan, kun eläkeläisten määrä kasvaa ja palkansaajien määrä vähenee. Tämä tilanne jatkuu pari vuosikymmentä, sillä tilastojen mukaan 2030 tienoilla eläkeläisten määrä selväsi vähenee.

Puskurit ovat kriisejä ja joustoja varten. Maallikon järjellä ajatellen voisi työeläkemaksuista rahastoida vähemmän, työeläkerahastot voisivat luopua asiakkaiden kalastelusta asiakashyvitysten avulla ja tarkistaa johtajiensa bonusjärjestelmiä. Työurien pidentäminen takaa OECD:n mielestä eläkkeiden riittävyyden. Työmarkkinajärjestöt ovat etsimässä tähän kaikkia tyydyttävää ratkaisua. Uskon, että se lopulta löytyy.

OECD julkisti maaliskuussa laajan selvityksen jäsenmaidensa ja G20 maiden eläketurvasta. Suomen eläkejärjestelmä takaa keskituloiselle suomalaiselle OECD-maiden keskiarvon mukaisen eläketurvan. OECD suosittaa, että yksityisen ja julkisen yhdistelmä, jossa rahoitus on hoidettu sekä jakojärjestelmän että rahastoivan järjestelmän avulla, on paras ratkaisu eläkepolitiikan tulevaisuuden näkymiin. Suomessa on syytä pitää kiinni lakisääteisestä työeläkejärjestelmästämme. Amerikan malli ei houkuttele.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja, 29.4.2011

Senioriopettaja 2/2011

Pääkirjoitus: Vaalien edellä

Vaalien lähetessä keskustelu eläkeläisiä koskevista kysymyksistä on lisääntynyt. Jälleen esille on nostettu taitettu indeksi, vanhuspalvelulaki ja myös verotus. Verotus siksi, että Hetemäen verotyöryhmä esittää varsin järisyttävän ehdotuksen nimenomaan meitä eläkkeellä olevia kohtaan. Esityksessä ehdotetaan palkkaveron alentamista, mutta ei eläkepalkan. On muistettava, että eläkkeet ovat palkkaa eivätkä mitään sosiaaliavustusta. Eläkkeet on katsottava työssäoloaikana ansaituiksi ja siirretyiksi työtuloiksi. Niiden verokohtelun on oltava tasavertainen työtulojen kanssa.

Edellisten vaalien alla käytiin eläkeläisten verotuksesta keskustelua, jossa luvattiin kaikkien puolueiden taholta hoitaa asia samalle tasolle kuin palkansaajilla. Lupaus lähes toteutettiin, mutta vieläkin on eläkeläisten verotus 11300 – 35000 euroa vuodessa ansaitsevilla korkeampi kuin vastaavaa palkkatuloa saavilla. Ero selittyy erilaisten vähennysten ja sosiaalimaksujen takia. Jos nyt tehtäisiin Hetemäen ehdotuksen mukainen veroratkaisu, se lähes täyttäisi syrjintäkriteerin. Olisiko eläkesyrjintä oikea nimi?

Olen aikaisemminkin kirjoittanut yhteistyön merkityksestä. Nyt todella kaikkien eläkeläisjärjestöjen on keskityttävä oikeisiin asioihin unohtaen puolue- ja valtapelit. Vuonna 2007 kirjoitin pääkirjoituspalstalla amerikkalaisesta eläkeläisjärjestö AARP:stä, joka on saanut kaikki eläkeläiset yhteen ja sen vaikutusvalta on todella suuri. Huomasin, että myös nykyinen EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö on tämän havainnut ja toivottavasti myös todella tarttuu asiaan. Eläkeläisiä on Suomessa 1,4 miljoonaa, joten luulisi tällä joukkovoimalla saatavan enemmän aikaan. Emme missään olosuhteissa voi hyväksyä eriarvoista verokohtelua. Tämä on tuotava kaikissa vaalikeskusteluissa selvästi esille.

Ostovoiman säilymisen kannalta toinen jatkuva epäkohta on indeksikorotusten taso. Voiko joku väittää, että eläkkeiden ostovoima kasvaa, jos inflaatio on noin 2,5% ja indeksikorotus vuodelle 2011 oli 1,35 %! On selvää, että nykyinen indeksikorotusjärjestelmä ei toimi. Laskentaperusteet ovat aivan väärät ja laskenta-aika on niin takapainotteinen, ettei se kohtaa todellisuutta. Tämä rakenne on saatava korjatuksi. Asia on niin vakava, että se tulee saattaa niitten henkilöiden tietoon, jotka mahdollisesti niistä vaalien jälkeen päättävät.

Hyvät jäsenet, vaikutetaan ja äänestetään asioittemme ajajia eduskuntaan!

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Inför valet

Då valet närmar sig har diskussionen om de frågor som rör pensionärerna ökat. Åter har man lyft fram frågan om det brutna indexet, om lagen om äldreomsorg och också om beskattningen. Beskattningen därför, att Hetemäkis skattearbetsgrupp har framfört ett ytterst upprörande förslag som främst riktar sig mot oss pensionärer. I förslaget föreslår man en sänkning av löntagarnas skatter men inte av pensionsskatten. Man bör komma ihåg, att pensionerna är en lön, inte ett socialbidrag. Man bör betrakta pensionerna som intjänade under tiden ute i arbetslivet. Dessa är sedan överförda till arbetsinkomst. Beskattningen av pensionerna bör vara jämställd med arbetsinkomsterna.

I samband med föregående val fördes en diskussion om pensionärernas beskattning. Alla politiska partier lovade att få ner pensionärernas beskattning till samma nivå som löntagarnas. Löftet infriades nästan, men beskattningen för pensionärer med en inkomst på 11300 - 35000 per år är högre än för löntagare med motsvarande inkomst. Skillnaden kan förklaras genom olikartade avdrag och socialavgifter. Om man nu skulle göra ett ett skattebeslut utgående från Hetemäkis förslag, skulle det nästan uppfylla kriterierna för diskriminering. Är benämningen pensionsdiskriminering den riktiga?

Jag har tidigare skrivit om samarbetets betydelse. Nu är det hög tid att alla pensionärsorganisationer koncentrerar sig på riktiga saker och glömmer bort parti- och maktspel. År 2007 skrev jag i en ledare om den amerikanska pensionärsorganisationen AARP som har enat alla pensionärer och vars inflytande är verkligen stort. Jag har noterat, att PIU:s nuvarande ordförande Kalevi Kivistö har lagt märke till detta. Förhoppningsvis gör han något åt saken. Det finns 1,4 miljoner pensionärer i Finland. Man kunde tro, att man med en så stor styrka bakom sig kunde åstadkomma mer. Under inga som helst omständigheter kan vi godkänna en olikvärdig beskattning. Detta bör tydligt föras fram i alla valdiskussioner.

Ett annat fortsatt missförhållande då det gäller upprätthållandet av köpkraften är nivån på indexförhöjningen. Kan någon våga påstå att pensionärernas köpkraft ökar om inflationen är 2,5 % och indexförhöjningen för år 2011 var 1,35 %! Det är tydligt, att det nuvarande indexförhöjningssystemet inte fungerar. Beräkningssystemet är felaktigt och beräkningstiden är fel baserad och möter inte verkligheten. Denna struktur bör ändras. Saken är så viktig, att den bör bli uppmärksammad av de personer, som eventuellt kommer att ha beslutanderätten efter valet.

Bästa medlemmar, låt oss påverka genom att rösta på personer som agerar för vår sak i riksdagen!

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Ostovoimasta

Kirjoitan tätä palstaa viikolla 7, jolloin Suomi kärvistelee kireän pakkasen kourissa pohjoisesta etelään. Lohdutusta antaa lämmittävä auringonpaiste, joka luo ympäristöön loistavat talvimaisemat. Päiväkin on jo tunteja pitempi verrattuna loppuvuoden kuukausiin. Uskotaan, että kevät on tulossa.

Alkuviikosta kunta-alalle ja valtiolle saatiin aikaan palkkaratkaisut, tosin melkoisen työrupeaman tuloksena. Ammattijärjestöillä oli tavoitteena palkansaajien ostovoiman säilyttäminen. Tälle vuodelle on ennustettu noin 2,5 %:n inflaatiota. Saavutettu sopimus kattaa tämän ja palkansaajien ostovoima ei laske. Tulokseen voidaan olla tyytyväisiä.

Työeläkkeitä korotettiin tammikuussa 1,35 %. Kun tätä verrataan ennustettuun inflaatioprosenttiin, yksinkertainen laskutoimitus osoittaa, että eläkeläisten ostovoima menee miinuksen puolelle. Julkisuudessa sanotaan, ettei ole hätää, koska indeksi korjaa asian, mutta mahdollisuus tähän on vasta tammikuussa 2012. Tämän vuoden ongelmaa voitaisiin korjata, jos eläkkeitä tarkistettaisiin kaksi kertaa vuodessa, kuten ennen tehtiin. Esimerkiksi heinäkuun alussa. Luulisi, että tämä on mahdollista nykyisenkin tekniikan avulla.

Vielä verotuksen uudistamisesta

Hetemäen verotyöryhmän ehdotus eläketulon verotuksen kiristämisestä palkansaajien verotukseen verrattuna sai aikaan melkoisen keskusteluryöpyn mediassa. Onneksi eläkeläiset heräsivät puolustautumaan. Mikään puolue ei ole asettunut työryhmän kannalle, kuten toisaalla tässä lehdessä olevista eduskuntaryhmien puheenjohtajien vastauksista käy ilmi. Toivottavasti lupaukset pitävät myös vaalien jälkeen.

Verotuksen painopistettä ollaan siirtämässä välillisen verotuksen suuntaan. Tämä koskettaa eniten pienituloisia, myös eläkeläisiä, koska välttämättömyysmenojen osuus kulutuksesta on suurin. Tilastokeskuksen laskelman mukaan (vuodelta 2006) niiden osuus kulutusmenoista on eläkeläisillä 60,5 %, työntekijöillä 54,7 %, ylemmillä toimihenkilöillä 49,6 %. Eläkeindeksi ei ota huomioon kaikkia muutoksia. Sitä pitäisi korjata oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Valtiotieteen tohtori, dosentti Jaakko Kiander kirjoittaa Lämmöllä-lehdessä otsikolla Ilmastopolitiikka lyö pienituloisia korville. Ilmastopolitiikan yksi päälinja on energian kulutuksen vähentäminen. Se tapahtuu veroja korottamalla. Ihmiset pakotetaan muutoksiin energiankulutuksessaan. Hetemäen työryhmän korotusehdotukset kohdistuvat energia- ja ympäristöveroista ajoneuvoveroon, kuluttajasähkön veroon sekä autojen polttoaineveroon ja lämmityspolttoaineiden veroon. Kianderin mielestä Suomessa on keskusteltu hyvin vähän siitä, miten ilmastotavoitteita ajettaessa taakka jakautuu tavallisten kuluttajien kesken. Energian hinnan nousu kohdistuu jyrkimmin eläkeläisiin, työttömiin ja yksinhuoltajiin. Näillä ryhmillä asumiskulujen, ruoan, terveydenhoidon ja liikenteen osuus kuluista on kaikkein suurin. Taloudellinen liikkumavara on pieni. Pienituloisimmat eivät voi helposti muuttaa energiankulutustaan. He eivät voi heti ostaa uutta autoa, parantaa asunnon eristystä tai lämmitysjärjestelmää eivätkä ostaa uusia vähän kuluttavia kodinkoneita. Kianderin mielestä eläkeläisiä ei kannata pakottaa energiainvestointeihin. Nämä asiat pitää tuoda esille yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti nyt vaalien alla.

Hämmästyttävä ehdotus

Valtiovarainministeriöstä tuli hämmästyttävä esitys lisäeläkemahdollisuudesta. Maksamalla 40 000-60 000 euroa saisi 80-vuotiaana lisäeläkkeen, jolla voisi sitten ostaa tarvitsemiaan palveluja. Jos sattuu kuolemaan sitä ennen, vakuutuslaitos pitää rahat. Voi ihmetellä, ollaanko tosissaan. Elämän pituudesta tehdään arpapeliä, eräänlaista rulettia.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Senioriopettaja 1/2011

Pääkirjoitus: Mennyttä ja tulevaa

Näin uuden vuoden alkaessa on tapana tarkastella mennyttä ja pohdiskella tulevaa. Kun mietin vuotta 2010 järjestömme kannalta, niin esiin nousi muutamia asioita. Keväällä vietimme Vantaalla järjestömme 35-vuotisjuhlia. Onnistunut juhla osoitti, että olemme vireä keski-ikää elävä edunvalvontajärjestö. Nimenmuutoksen johdosta tunnuksemme muuttuivat ja uusi lippu naulattiin juhlallisesti. Toiminta eläkeläisten etujen ajajana, monien arvovaltaisten luennoitsijoiden avulla, sai sitä tarvittavaa ja toivottua lisäarvoa. Vuoden tavoitteeksi asetetut asiat nousivat useissa tilaisuuksissa etualalle.Työ niiden puolesta jatkuu.

Järjestön kannalta merkittävä asia oli viime vuoden aikana voimakkaasti edennyt järjestörakenteen muutos. Vuoden lopussa koko maa oli saanut yhdistysverkon. Olimme asettamamme tavoitteen aikataulussa ja nyt voimme saattaa sääntömuutoksen vuosikokoukseen päätettäväksi. Näin tämä vuosia jatkunut epämääräisyys järjestörakenteessa saa eheytyksen ja voimme panostaa entistä enemmän ydinasiaan, edunvalvontaan.

Paikallistasolla toiminta on viime vuonna ollut erittäin vilkasta. Uusia jäseniä on tullut mukaan ja yhteistyö lähiyhdistysten kanssa on voimistunut. Näin ainakin täällä kaakon kulmalla. Tiedän, että muuallakin näin on toimittu ja se on todella toivottavaa ja virkistävää toimintaa.

Kuluvan vuoden suurin haaste on eduskuntavaaleihin vaikuttaminen. On tärkeää käydä vaalien edellä järjestettävissä tilaisuuksissa ehdokkaiden kanssa keskusteluja ja tuoda meidän kannalta merkityksellisiä asioita esille. Tiedän hyvin, että ennen vaalia luvataan paljon sellaista, jota ei ole edes mahdollista toteuttaa. Kuitenkin hyvä pyrkiä samaan eduskuntaan ehdokkaita, joiden arvomaailma on tavoitteidemme mukainen. Asioiden eteenpäinmeno riippuu aina siitä, mitkä puolueet muodostavat hallituksen ja millaiseksi hallitusohjelma muodostuu. Järjestömme tulee monin eri tavoin esittämään omat näkemykset hallitusohjelmaan ikäihmisten asioiden parantamiseksi. Tulossa on siis merkittävä vuosi, jossa työtä riittää.

Toivotan kaikille jäsenille menestyksellistä vuotta 2011.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Det förgångna och det blivande

Så här inför det nya året brukar man granska det förgångna och fundera över det blivande. Det jag funderade över år 2010 ur vår organisations synvinkel framstod speciellt några saker. Våren 2010 firade vi vår organisations 35-årsjubileum i Vanda. Den lyckade festen visade, att vi är en vaken, medelålders, levande intressebevakningsorganisation. På grund av vår namnändring förändrades våra symboler och den nya fanan spikades under högtidliga former. Verksamheten som drivare av pensionärernas intressen fick genom många högt aktade föreläsare en behövlig och önskad tyngd. Målen för vår verksamhet under året steg vid ett flertal tillfällen i förgrunden. Arbetet för dessa mål kommer att fortsätta.

En viktig faktor ur organisationens synvinkel var, att arbetet med förändringen av organisationens struktur fortsatte i rask takt. I slutet av året hade hela landet fått ett nätverk av föreningar. Vi hade uppnått våra mål inom den utsatta tidtabellen och kan nu föra ett förslag om ändringar av våra stadgar till årsmötet. På detta sätt blir vår organisationsstruktur, som under många år har varit otydlig, en klar form och vi kan mera koncentrera oss på kärnpunkten, intressebevakningen

Verksamheten på det lokala planet har varit synnerligen livlig under det senaste året. Nya medlemmar har anslutit sig och samarbetet med närföreningar har blivit allt vanligare. Åtminstone här i det sydöstra hörnet. Jag vet, att detta har skett också på andra håll och det är verkligen en önskvärd och uppfriskande verksamhet.

Det kommande årets största utmaning blir att påverka riksdagsvalet. Det är viktigt att delta i valtillställningar, att diskutera med kandidater och framföra för oss viktiga angelägenheter. Jag vet mycket väl, att före valet lovar man mycket som man inte ens kan genomföra i praktiken. Det är ändå viktigt, att försöka få in i riksdagen sådana kandidater, vars värderingar överensstämmer med våra mål. Hur ärendena framskrider beror alltid på vilka partier som bildar regering och hurudant regeringsprogrammet är. Vår organisation bör på många olika sätt framföra våra synpunkter på hur den äldre befolkningens levnadsvillkor kan förbättras. Ett viktigt år kommer och arbetet räcker till.

Alla medlemmar tillönskas ett betydelsefullt år 2011.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Taas eläkeläisiä aiotaan kurittaa

Valtiovarainministeriön asettama Hetemäen verotyöryhmä esittää loppuraportissaan työtulojen verotuksen keventämistä työllisyyden parantamiseksi. Eläketulon verotusta ei kevennetä, koska se aiheuttaisi 700 miljoonan euron verotulon menetyksen. Tällä ratkaisulla halutaan kannustaa pidempään työuraan ja lisätä myös jo eläkkeellä olevien halukkuutta työntekoon. Jos tämä toteutuu, ollaan taas 2000-luvun alkupuolen tilanteessa, jossa samasta tulosta eläkeläistä verotetaan ankarammin kuin palkansaajaa. Tämä ei ole oikeudenmukaista, eikä sitä voi hyväksyä.

Verotyöryhmä esittää verotuksen siirtämistä kulutuksen verotukseen. Arvonlisävero nousee, kiinteistövero nousee, energiavero nousee, kotitalousvähennys pienenee. Nämä kaikki koskevat myös eläkeläisiä. Lopputulema on, että eläkeläisten verotus kiristyy ja ostovoima heikkenee. Eläkeläiset ovat merkittävä noin 1,3 miljoonan kuluttajaryhmä, joka käyttää monia palveluja. Tämän ryhmän ostovoiman alentaminen heikentää työllisyyttä.

OSJ:n ja VENKin kanta on selkeä: eläketulosta ei missään tapauksessa tule periä korkeampaa veroa kuin vastaavasta palkkatulosta. Tähän yhtyvät tietääkseni monet muutkin eläkeläisjärjestöt.

Eduskuntavaalien alla tulee saada selville puolueiden ja ehdokkaiden kannat tähän kysymykseen. Olemmehan merkittävä äänestäjäjoukko.

Kansalaisvaikuttaminen tehostuu

EU-parlamentti hyväksyi enne joulua Strasbourgissa EU:lle uuden vaikuttamiskanavan, kansalaisaloitejärjestelmän äänin 628-15. Ajatus kansalaisaloitteesta perustuu Lissabonin sopimukseen. Järjestelmä antaa kansalaisille oikeuden esittää EU-komissiolle aloitteita. Vähintään miljoona EU:n kansalaista neljäsosasta jäsenmaista (7) voi pyytää komissiota tekemään esityksen uudesta EU-laista. Jäsenvaltioiden tulee säätä valtiollisesta kansalaisaloitteesta omassa lainsäädännössään.

Eduskunnassa on käsiteltävänä perustuslain muutos. Presidentin ja hallituksen valtasuhteita koskevien ehdotusten lisäksi on esillä esitys uuden kansalaisaloitteen käyttöön otosta. Suomen edustuksellinen demokratia ei tunne suoraa kansalaisvaikuttamista. Sen vuoksi asiasta tarvitaan maininta perustuslaissa.

Oikeusministeriössä asetettiin 1.10.2010 työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella kansalaisaloitetta koskeva lakiehdotus ja tarpeelliset muutokset eduskunnan työjärjestykseen. Säädösten on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti perustuslain muutoksen kanssa 1. päivänä maaliskuuta 2012. Työryhmän tulee laajasta kuulla eri kansalaisjärjestöjä. Marraskuun lopulla järjestettiin kuulemistilaisuus, johon osallistuin VENKin edustajana.

Aloitteen tekeminen sidottaisiin Suomen kansalaisuuteen ja äänioikeuteen. Aloite tehtäisiin suoraan eduskunnalle, jolla on velvoite ottaa se käsittelyyn, mutta hyväksyminen jäisi eduskunnan harkintaan. Nuorisojärjestöt olivat kuulemistilaisuudessa 16 ikävuoden kannalla. Allekirjoittajien vähimmäismäärä säädetään perustuslaissa. Ehdotettu määrä olisi 50 000 allekirjoittajaa. Aloiteoikeus kohdentuisi lainsäädäntöasioihin, voimassaolevan lainsäädännön muuttamiseen tai kokonaan uuden lain säätämiseen.

Kansalaisaloite voisi olla joko lakialoite tai toimenpidealoite. Kuulemistilaisuudessa oltiin yleisesti sitä mieltä, että molemmat mahdollisuudet täytyy olla käytettävissä. Kannatuksen ilmoittaminen voisi tapahtua sähköisesti, mutta allekirjoitus paperilla täytyy myös hyväksyä. Näin aloitteentekomahdollisuudet laajenevat. Kuulemistilaisuudessa oltiin myös sitä mieltä, että määräaika keräämiselle olisi tarpeen, esimerkiksi vuosi. Eduskunnan tulisi kuulla esityksen tekijöiden edustajia. Kansalaisaloitejärjestelmän opastusta tarjoavat toimipisteet eri puolilla Suomea ovat kansalaisjärjestöjen mielestä välttämättömiä.

Kansalaisaloitejärjestelmä on ollut käytössä joissakin Euroopan maissa kuten esimerkiksi Itävallassa, Espanjassa, Unkarissa ja Puolassa. Itävallassa 30 tehdystä aloitteesta 6 on johtanut lainsäädäntöön, Espanjassa viidestä aloitteesta yksi on johtanut tulokseen. Unkarissa aloitteita on tehty runsaasti, mutta vaikutukset lainsäädäntöön ovat jääneet vähäisiksi.

Kansalaisaloite on tervetullut lisä kansalaisvaikuttamiseen. Sillä on tärkeä merkitys myös poliittisen keskustelun herättäjänä. Nykyinen viestintätekniikka antaa mahdollisuudet laajaan keskusteluun. Kansalaisaloite tarjoaa myös eläkeläisjärjestöille uuden vaikuttamiskanavan.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Vanhemmat lehdet ›