vanhemmat pääkirjoitukset ja puheenjohtajan palstat

Kuluvan vuoden lehdet ›

Senioriopettaja 6/2010

Pääkirjoitus: Eläkeläiskeskustelua

Euroopassa käydään vilkasta keskustelua eläkeläisistä ja eläkeiästä. Ranskassa kansa on noussut barrikadeille vastustamaan eläkkeiden korotusesityksiä.

Meillä Suomessa painopiste on siirtynyt eläkeikien korotuksesta työssä viihtymiseen. Tilastojen mukaan Suomessa jäädään eläkkeelle keskimäärin noin 59,5 vuoden iässä. Verrattaessa muihin maihin jää usein huomioimatta, että meidän tilastoissamme luvussa ovat mukana myös työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet. Jos heidät putsataan pois laskelmista jäädään meillä keskimäärin samoihin aikoihin pois työelämästä kuin esimerkiksi pohjoismaissa. Siis jos halutaan työuria pidentää, on ehdottomasti lisättävä myös työhyvinvointia.

Viime aikoina on saatu lukea myönteisiä kirjoituksia meistä ikäihmisistä. Turun yliopiston taloussosiologian professori Pekka Räsänen on vertaillut eläkeläisiä viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Meillä on nyt ensimmäistä kertaa hyväkuntoisia eläkeläisiä, joilla on myös pitkä eliniän ennuste. Vuonna 1980 eliniänodote oli 69,2 vuotta, nyt se on 78,0 vuotta. Tämän päivän eläkeläinen on terveempi. Hän haluaa kokea uutta, hän käy kuntosalilla ja matkustelee, hän kuuluu Facebookiin ja skypettää lastenlasten kanssa. Uusi piirre nykyisissä eläkeläisissä on se, että eläkkeelle siirtyminen ei muuta aikaisempaa kuluttamista.

Räsäsen mukaan seniorikuluttajat tuovat väriä teattereihin, kuntosaleihin ja matkatoimistoihin. Hänen mukaansa se johtuu kahdesta tekijästä: terveydestä ja koulutuksesta. Mitä paremmin seniorikansalainen on koulutettu, sitä todennäköisemmin hän ylläpitää useampaa harrastusta, soveltaa omaksuttuja tietoja ja on valmiimpi lähtemään ulkomaille. On todennäköistä, että juuri eläkeläiset ovat internetin ja sosiaalisen median voimakkaimmin kasvava käyttäjäryhmä.

On hieno asia, että tämän päivän eläkeläiset näkevät eläkeajan uutena elämänvaiheena, jolloin on aikaa myös itselle.

Toivotan kaikille jäsenillemme rauhaisaa Joulun aikaa ja onnekasta Uutta Vuotta.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Diskussion om pensionärerna

Det försiggår en livlig diskussion om pensionärer och pensionsåldrar runt omkring i Europa. I Frankrike har folket stigit upp på barrikaderna för att protestera emot förslaget att höja pensionsåldern.

Här i Finland har tyngdpunkten flyttat från pensionerna till att få folk att trivas i sitt arbete. Enligt statistiken går man i Finland i medeltal i pension vid 59,5 års ålder. Då man gör jämförelser med andra länder lämnar man ofta obeaktat, att med i vår statistik även finns personer som gått i pension på grund av arbetsoförmögenhet. Om man lämnar bort dessa ur beräkningarna går man hos oss i pension i ungefär samma ålder som i de övriga nordiska länderna. Om man alltså vill förlänga tiden i arbetslivet bör man absolut öka trivseln på arbetsplatsen.

På senaste tid har man kunnat läsa positiva utlåtanden om oss äldre personer. Professorn i ekonomisk sociologi Pekka Räsänen vid Turun yliopisto har jämfört pensionärer under de senaste tretttio åren. Vi har nu för första gången pensionärer med god kondition vars livslängd förutspås att bli lång. År 1980 var den förväntade livslängden 69,2 år. Nu är den 78,0 år. Den nutida pensionären är friskare. Han vill uppleva nya saker, han går på konditionssalar och reser, han har gått med i Facebook och scypar med sina barnbarn. Ett nytt drag är, att den nutida pensionären inte förändrar sina konsumtionsvanor då han går i pension.

Enligt Räsäsen tillför de konsumerande pensionärerna färg på teatrar, konditionssalar och resebyråer. Enligt honom beror det på två olika faktorer: hälsa och utbildning. Ju bättre seniormedborgaren är skolad, desto troligare är det att han deltar i flera hobbyn, tillämpar sina förvärvade kunskaper och är mer redo att resa utomlands. Troligt är, att just pensionärerna är en växande användargrupp av internet och sociala media.

Det är bra, att dagens pensionärer ser pensionstiden som ett nytt livsskede då de också har tid för sig själva.

Alla våra medlemmar tillönskas en Fridfull Juletid och ett Gott Nytt År.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Mihin ystävällisyys on kadonnut?

Mediaa seuratessa tulee usein mieleen, minne hyvät tavat ja ystävällisyys ovat kadonneet. Monet haastatteluohjelmat televisiossa eivät pysy edes asiallisina. Ne ovat saaneet lähes aina niin sanotun revolverihaastattelun luonteen. Kysymykset esitetään hyvin kärkevinä, haastattelija inttää ja puhuu päälle. Asiallinen ystävällisyys puuttuu. Uskon, että haastateltavalta saisi paljon parempia vastauksia ja enemmän asiaa, jos haastattelu tehtäisiin ystävällisessä äänensävyssä. Monesta haastattelusta jää paha maku suuhun.

Seitsemäs taivas-ohjelman juontaja harmitteli, että häntä pidetään lempeänä toimittajana. Sitä ohjelmaa katsele mielellään ja jää hyvä olo.

Myös monet viihdeohjelmat ovat negatiivisia. Olen usein ihmetellyt, miksi ihmiset menevät niihin nolattavaksi ja kiusattaviksi. Työpaikka- ja koulukiusaaminen sekä uusi laji, nettikiusaaminen, ovat jatkuvasti otsikoissa. Selailen joskus netin keskustelupalstoja, joiden kaikkien puheenvuorot eivät ole mieltä ylentäviä. Kouluissa lapsia tulee opettaa hyväkäytöksisiksi, empaattisiksi ihmisiksi, jotka eivät kiusaa muita. Vastakasvattajia on aivan liian monta, jotta opettajien työ voisi onnistua hyvin. Näyttää siltä, että valitettavan usein vanhemmat ja opettajat ovat eri linjoilla.

Lehdistöä vaivaa sama tauti. erityisesti poliitikkojen kimppuun käydään asioista, jotka eivät ole eivätkä vaikuta yhteisten asioiden hoitoon. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että monet kokeneet kansanedustajat eivät enää tästä syystä asetu ehdokkaiksi. Mistä saadaan uusia asiantuntevia ja taitavia ehdokkaita?

Viharikokset ovat aivan uusi termi. Ne saattavat suuntautua lasten keskuudessa jopa yhtä ainoaa lasta kohtaan tai erilaista ryhmää kohtaan usein aluksi netissä ja sitten väkivallantekoina. Jonon jatkona tulee myös ikäsyrjintä.

Kaipaisin ystävällisyyttä, myötäelämistä ja ymmärtämistä ja ennen kaikkea luottamusta ihmisten kesken. Ystävällinen hymy ja ystävällinen vastaus tekevät päivästä valoisan. Ihmiset jaksaisivatkin varmasti paremmin. Opettajat tietävät, että paras keino saada oppilaat oppimaan paremmin on rohkaisu. Se pätee kaikkiin ihmisiin.

Jouluvalot ovat syttyneet virallisesti tänään. Uskon, että ystävällisyys ja lämpö kirkastavat niitä lisää. Toivon, että valoisuus jatkuu joulun jälkeenkin.

Hyvää ja lämmintä joulumieltä kaikille.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Senioriopettaja 5/2010

Pääkirjoitus: Alueiden vanhusneuvostoista

Etelä-Karjalassa aloitti vuoden vaihteessa toimintansa lähes koko aluetta kattava terveyspiiri. Vain Imatra jäi toistaiseksi ulkopuolelle. Tämä tarkoitti sitä, että kuntien terveyden- ja sosiaalitoimen henkilöstö siirtyi tämän uuden toimijan palvelukseen. Kun synnytetään uutta ja kun se on erittäin suuri, niin tietenkin se saa ihmiset miettimään, kuinka aikaisemmin tuotetut palvelut toimivat.

Kokemukset ovat vielä niin lyhytaikaisia, että pitemmälle menevien johtopäätösten teko on vaikeaa. Periaatteessa kaikki palvelut toimivat kuten ennenkin. Alueen vanhusneuvostojen osalta tämä tarkoittaa sitä, että Etelä-Karjalassa yhtenäistyi kaikki sosiaali-ja terveyspuolen toiminnot. Halusimme tarkennusta asiaan ja pidimme kaikille alueen vanhusneuvostoille yhteisen kokouksen. Tilaisuus onnistui sikäli hyvin, että vain yhdestä kunnasta ei ollut edustajia. Tilaisuudessa oli EKSOTE:n (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) edustus paikalla ja näin saatiin ajankohtaiset tiedot välittömästi. Meidän kannalta tässä on hyvää ainakin se, että alueella olevat kunnat eivät voi sosiaali-ja terveyssektorin asioissa toimia kuin yhdellä tavalla. Esimerkiksi viime aikoina usein puheena ollut omaishoidon tuki ei eri kuntien rahatilanteesta ole enää kiinni. Kaikissa kunnissa toimitaan samalla tavalla. Ainakin tämä asia näytti olevan paremmin hoidettu kuin aikaisemmin.

Itse tilaisuus oli alueen ensimmäinen, mutta ei viimeinen. Päätimme nimittäin kokoontua vuosittain ja etsiä yhdessä niitä kipupisteitä, joita ikäihmisten eteen tulee.

Jo tämän kokouksen tiimoilta lähestyimme ministeriötä yhteisellä kannanotolla. Se koski vanhuspalvelulakia ja vanhusneuvostojen aseman lakisääteistämistä. Vanhusneuvostot tulee saada jokaisessa kunnassa ikäihmisten asioiden puolestapuhujiksi, niin lausuntojen antajina kuin myös tiedon välittäjinä. Lakimuutoksessa pitää kuitenkin huolehtia siitä, että vanhusneuvostot eivät politisoidu, vaan että niihin valitaan eläkeläisjärjestöjen edustajat, kuten nykyisinkin.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Äldreråden i de olika distrikten

I årsskiftet påbörjades i södra Karelen en verksamhet med ett hälsodistrikt som omfattade nästan hela området. Endast Imatra blev tillsvidare utanför. Detta innebar, att kommunernas hälso- och socialvårdspersonal överfördes till denna nya verksamhets tjänst. När något nytt uppstår och detta nya är något verkligen stort, får det naturligtvis människorna att fundera på hur tidigare producerad service har fungerat.

Erfarenheterna baserar sig ännu på en alltför kort tid för att man skall kunna dra längre gående slutsatser. I princip fungerar ännu all service som förut. För äldrerådens del betyder detta, att alla tjänster inom social- och hälsovård i södra Karelen samordnades. Vi ville ha en precisering i frågan och höll ett gemensamt möte för alla äldreråd i området. Tillställningen var såtillvida lyckad, att endast en kommun var orepresenterad. Genom att representanter från EKSOTE (Södra Karelens social- och hälsovårdsdostrikt) fanns på plats fick man omdelbart aktuell information. Ur vår synvinkel är det åtminstone bra, att kommunerna i distriktet endast kan fungera på ett och samma sätt inom social- och hälsovårdssektorn. Till exempel är inte det på senare tid så omdiskuterade stödet till anhörigvårdare längre beroende av de enskilda kommunernas ekonomiska situation. Man förfar på samma sätt i alla kommuner. Åtminstone denna fråga verkar vara bättre skött än tidigare.

Själva tillställningen var områdets första, men ingalunda sista. Vi beslöt oss nämligen för att samlas årligen för att gemensamt leta efter de smärtområden som äldre personer kan råka ut för. Redan detta möte ledde till att vi åstadkom ett gemensamt ställningstagande till ministeriet. Detta berörde lagen om äldreomsorg och fastställande av äldrerådens ställning genom lagstiftning.

Varenda kommun borde ha ett äldreråd som kunde tala för de äldre människorna såväl som givare av utlåtanden som förmedlare av information. Lagförändringen bör dock formuleras så, att äldreråden inte blir politiska, utan dit väljs personer som representerar pensionärsorganisationerna liksom nu är fallet.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Eläkkeiden ostovoima alenee

Eläkkeiden ostovoima on vaihdellut viime vuosina suuresti. Vuonna 2010 se alenee pienimpiä eläkkeitä lukuun ottamatta. Näin toteaa Veronmaksajain Keskusliitto julkaisemassaan raportissa.

Ostovoimaan vaikuttavat työeläkeindeksi, inflaatio ja veropolitiikka. Eläkkeistä maksetaan, niiden suuruudesta riippuen, kunnallisveroa, valtion veroa, kirkollisveroa ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua. Verotuksen suuruuteen vaikuttavat verosta tehtävät vähennykset: perusvähennys, kunnallisverosta tehtävä eläketulovähennys sekä valtion eläketulovähennys. Lähes kaikki eläkeläiset maksavat kunnallisveroa, valtion veroa maksoi viime vuonna vain noin 370 000 eläkeläistä. Mitä suurempi eläke on, sitä merkittävämpi on valtion verotuksen osuus. 1 500 euron kuukausieläkkeestä ei vielä makseta valtion veroa.

Vuonna 2009 eläkeläisten ostovoimaa kohottivat indeksitarkistukset (6,1 %), veronkevennykset ja matala inflaatio. Tänä vuonna eläkeläisten ostovoima kääntyy laskuun, koska indeksitarkistukset tammikuussa olivat hyvin pieniä (0,26 %) ja inflaatio kiihtyy jälleen. Verot ovat myös kiristyneet. Tätä vuosittaista heilahtelua selittää suurelta osin myös eläkeindeksien viipeellisyys. Eläkeindeksit lasketaan edellisen vuoden lokakuun alusta kuluvan vuoden syyskuun loppuun jatkuneen vuoden elinkustannusten ja ansiotason muutoksen perusteella. Lokakuun alkuun päättyi kausi, jonka perusteella lasketaan eläkeindeksit, joilla eläkkeitä tarkistetaan ensi tammikuun alussa.

Pienimmissä eläkkeissä ostovoima säilyy positiivisena, mutta 1500 euron kuukausieläkkeestä alkaen se laskee 1 – 2 %.

Näihin asioihin olemme pyrkineet vaikuttamaan VENKin kautta. Puoluehallituksille ja eduskuntaryhmille lähetettiin juuri kirje, jossa tuotiin taas esille työeläkeindeksin rakenteen heikkoudet ja tarkistuksen jälkeenjääneisyys. Esitettiin, että puolueiden on syytä ottaa ohjelmissaan huomioon kasvava eläkeläisjoukko ja sen oikeutetut tavoitteet. Keskeisenä tavoitteena esitettiin myös eläkkeiden verotuksen tasapuolisuus palkansaajien verotukseen nähden sekä huoli vanhuspalveluista ja KELA-korvauksista.

Huolia näyttää riittävän. Monet eläkeläisten edunvalvonnassa pyörivät asiat tuntuva iäisyyskysymyksiltä. Samoista asioista puhutaan ja kirjoitetaan vuosia, mutta tässä edunvalvontatyössä on opittu, että sitkeys ja kärsivällisyys auttavat. Mikään asia ei politiikan rattaissa etene nopeasti. Näiden asioiden lomassa pitää muistaa nauttia kauniista syksystä. Lämpöä ja aurinkoa on riittänyt lähes koko maassa. Lapin ruska on kuulemma jo ohi, mutta etelässä se on parhaimmillaan tätä kirjoittaessani lokakuun 6. päivänä. Satoa ainakin meidän puutarhastamme tuli runsaasti: marjoja, luumuja, omenoita, kurpitsoita ja kurkkuja. Ruusut kukkivat vielä.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Senioriopettaja 4/2010

Pääkirjoitus: Eläkkeiden korotustapa syrjii
      eläkkeensaajia

Kulunut kesä on ollut poikkeuksellinen. Hellepäivät ovat seuranneet toisiaan jopa niin, että esimerkiksi Lappeenrannassa oli heinäkuussa vain yksi hellerajaan noussut päivä. Kesäkuumalla lehdistöstä on tavallisesti saatu lukea hyvinkin merkillisiä uutisia ajankohtaisista asioista, usein myös eläkkeistä ja eläkeläisistä. Olisikohan helle karkottanut kirjoittajat?

Päin vastoin. Vieraillessani Turun seudulla Turun Sanomissa oli mielipidekirjoitus, joka käsitteli eläkkeiden määrää. Kirjoitus jäi mieleeni kahdella tavalla. Ensiksi sen oli kirjoittanut erään hallituspuolueen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja. Toiseksi hänen sanomansa oli juuri sellainen, jota itse olen jo vuosia yrittänyt viestittää. Rahat kyllä riittävät suurempiin eläkkeisiin!

Kirjoittaja ihmettelee, miksi ei voida muuttaa eläkkeiden korotustapaa. Työeläkejärjestelmää laadittaessa 1960-luvulla lähdettiin siitä, että eläke on osa palkkaa. Työeläkeyhtiöihin ryhdyttiin keräämään työntekijöiltä ja työnantajilta rahaa, jota sitten maksettaisi eläkkeinä takaisin palkkaindeksiä käyttäen. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä on ainoa oikea tapa korottaa eläkkeitä.

Taitettuun indeksiin siirtymisen jälkeen palkat ovat nousseet 52 % ja eläkkeet 22%. Eläkerahastojen suuruus on tällä hetkellä noin 125 miljardia euroa. Tästä ei käytetä euroakaan eläkkeiden maksuun! Kerättävät eläkemaksut riittävät siihen niin, että niistä voidaan jopa 25 % siirtää rahastoihin odottamaan tulevia aikoja.

Eräässä usein radiossakin soitetussa laulussa kerrotaan sitku-elämästä. Siinä ihminen odottaa hamaan elämänsä loppuun asti parempia aikoja, eli ”sitten kun” ne tulevat. Lainaan erästä entistä pankin toimitusjohtajaa: ”Elämällä pitää olla suunta, mutta elämää eletään vain päivä kerrallaan. Se on kuin suunnistusta, jossa mennään rastiväli kerrallaan. Jos rupeat pohtimaan tulevia välejä, eksyt varmasti. Siksi on pysähdyttävä ja tehtävä paikannus.”

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Pensionernas förhöjningsmetod diskriminerar pensionstagarna

Den gångna sommaren har varit exceptionell. Den ena heta dagen har följt den andra så, att till exempel i Villmanstrand steg endast en enda dag till värmegränsen. I sommarhettan har man vanligtvis fått ta del av mycket konstiga nyheter i pressen, ofta om sådant som handlar om pensioner och pensionärer. Har månne hettan fördrivit skribenterna?

Tvärtom. Då jag besökte Åbo kunde jag i Turun Sanomat läsa en insändare i allmänhetens spalt rörande storleken på pensionerna. Skrivelsen stannade i mitt minne på två olika sätt. För det första var skribenten ordförande för en av regeringspartiernas lokalförening. För det andra var hans budskap just ett sådant, som jag själv har försökt förmedla i åratal. Pengarna räcker nog till för högre pensioner!

Skribenten förundrar sig över varför man inte kan ändra på metoden att höja pensionerna. Då man på 1960-talet skapade arbetspensionssystemet utgick man från att pensionen är en del av lönen. Man började samla in pengar från arbetstagare och arbetsgivare till pensionsbolagen. Dessa pengar skulle sedan återbetalas som pension utgående från löneindexet. Jag är ännu av den åsikten, att detta är det enda sätt på vilket man skall höja pensionerna

Efter det att man har infört det brutna indexet har lönerna stigit med 52 % och pensionerna med 22 %. Storleken på pensionsfonderna uppgår i detta nu till ungefär 125 miljarder euro. Från dessa fonder tar man inte en enda euro till utbetalning av pensioner! De pengar man samlar in för pensionsbetalningar är så tillräckliga, att man kan överföra så mycket som 25 % till fonderna för kommande tider.

I radion spelas ofta en sång som berättar om sedan då-livet. Där väntar människan ända till det gråa livets slut på bättre tider, eller "sedan då" de kommer. Jag citerar en före detta banks direktör: "Livet bör ha en riktning, men livet levs endast en dag i taget. Det är som i orientering där man går från en kontroll till en annan. Om du börjar grubbla över kommande kontroller, går du säkert vilse. Därför bör du stanna upp och lokalisera dig."

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Kahden kerroksen väkeä

Tänään, elokuun 11. päivänä vietetään ”soita mummolle päivää”. Kampanjan alullepanija on nuori italialainen Aalto-yliopiston opiskelija Stefania Passera, joka opinnäytettä tehdessään huomasi vanhusten yksinäisyyden. Hän halusi muistuttaa, että vanhusten elämänlaatu paranee pienillä teoilla. Tämä tapahtuma kertoo paljon suomalaisten asenteista vanhempiin sukupolviin ja ikäihmisiin. Tarvitaanko todella ulkomaalaisen alullepanema kampanja ennen kuin soitamme omille isovanhemmille? Toivottavasti tällainen huomio auttaa muuttamaan asenteita perhepiirissä ja koko yhteiskunnassa.

Tänä syksynä on eläkeläisten edunvalvonnan kannalta meneillään monta tärkeää asiaa. Valtiovarainministeriö on antanut budjettiesityksensä. Hetemäen verotyöryhmä jatkaa työtään väliraporttinsa pohjalta. Valmistaudutaan eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelman tekoon.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ensi vuodelle on useita välillisten verojen korotuksia. siinä luvataan pitää eläkeläisten verotus palkansaajien tasolla. Välillisten verojen nousu merkitsee kuitenkin eläkeläisten ostovoiman heikentymistä, kun edelleen leikataan eläkkeitä.

Keskeinen kysymys onkin eläkkeiden tason säilyminen eläkeaikana, joka saattaa kestää 20 jopa 30 vuotta. Nykyinen järjestelmä ei takaa tätä. Siitä pitävät huolen taitettu indeksi ja elinaikakerroin. Elinaikakerroin koskee uusia eläkkeitä, samoin taitettu indeksi, jonka vaikutukset me jo yli 10 vuotta eläkkeellä olleet olemme kokeneet.

Viime päivinä on Helsingin Sanomissa tuotu esille suurten ikäluokkien ”suuret setelit”. On huomattu, että eläkeläiset ovat merkittävä kuluttajaryhmä, joka tarvitsee ja käyttää entistä enemmän palveluja eikä ole pelkkä taloudellinen rasite. Uusien eläkkeiden taso onkin selvästi korkeampi kuin 1990-luvulla alkaneiden eläkkeiden, joita taitettu indeksi on myös jo ehtinyt syödä. On syntymässä kaksi eri eläkeläisten ryhmää: ne, jotka ovat jääneet eläkkeelle 1990-luvun alussa ja aikaisemmin ovat kärsineet laman aiheuttamista indeksileikkauksista ja jo pitkään taitetusta indeksistä sekä vasta eläkkeelle jääneet, joiden eläkkeen lähtötaso on palkkojen noususta johtuen aivan eri tasolla. Kauan eläkkeellä olleiden tilanne pitää korjata, ettei synny eläkeläisköyhälistöä.

Päättäjät vetoavat huoltosuhteen huonoon kehityssuuntaan. Valtiovarainministeri Katainen toi tämän taas esille budjettiehdotusta esitellessään. Huoltosuhde on yli 65-vuotiaiden osuus työikäisestä (15-64 vuotta) väestöstä. Eurostatin tilaston ja ennusteiden mukaan se oli Suomessa 2008 24,8 % ja tulee olemaan 2030 43,9 % ja 2060 49,3 %. Prosentit ovat hiukan EU:n keskiarvon yläpuolella. Arkkiatri Pelkonen totesi taannoin, että vanhuksia ei ole liikaa vaan lapsia on liian vähän. Tämä asia pitäisi voida hoitaa oikeanlaisilla yhteiskuntapoliittisilla toimenpiteillä vuoteen 2030 mennessä.

***

Järjestömme paikallinen organisaatio on lähes valmis. Muutamia kuntia lukuun ottamatta kaikkialla maassa on rekisteröidyt senioriopettajayhdistykset. Seuraava toimenpide on merkitä jäsenrekisterissä jokainen jäsenemme asuinpaikkansa mukaisen paikallisyhdistyksen jäseneksi. Kun tämä on tehty jäsenemme saavat kirjeen, jonka avulla varmistetaan oikea yhdistys ja jäsenyys. Seuraavassa vuosikokouksessa muutetaan sääntöjä niin, että OSJ:ssä on vain yhdistysjäseniä. Henkilöjäsenet kuuluvat paikallisyhdistysten kautta järjestöön.

Antoisaa syksyä toivottaen

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Senioriopettaja 3/2010

Pääkirjoitus: Käsitykset seniorikansalaisista
      kaipaavat päivitystä

Eläkeikään ehtineiden määrä kasvaa lähivuosina ripeää tahtia. Suomessa ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. 65-vuotiaita on jo kymmenen vuoden kuluttua enemmän kuin 5-vuotiaita.

Samaan aikaan tapahtuu myös toinen olennainen muutos: yhä useampi eläkkeelle siirtyvä suomalainen on aiempaa hyväkuntoisempi. Eläkkeellä olevista kansalaisista muodostuu varsin aktiivinen väestöryhmä, joka omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa merkittävästi talouteen, esimerkiksi työpaikkojen säilymiseen Suomessa.

On siis korkea aika muuttaa käsitystä ikääntyvästä kansanosasta. Eläkkeellä olevat eivät ole rasite tai menoautomaatti, vaan monin tavoin yhteiskunnassa toimiva ja veronsa maksava väestönosa.

Jos eläkeikäiset lakkaisivat osallistumasta ja kuluttamasta, muutos tuntuisi yhteiskunnassa heti. Moni palvelualan yritys joutuisi vaikeuksiin, samoin useat teatterit, museot ja konserttitalot joutuisivat vähentämään esityksiään.

Eläkkeellä olevat tekevät arvokasta työtä myös hoitamalla lapsenlapsiaan tai muita omaisiaan. Esimerkiksi 60 % omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä olevia.

Suomen eläkkeensaajat ovat poliittisesti merkittävä väestönosa. Jo vuonna 2015 eläkeläiset voisivat äänestää eduskuntaamme enemmistön. Tätä asiaa ei tule puolueiden unohtaa kevään 2011 eduskuntavaaleissakaan. Ikääntyvillä on iän tuoman kokemuksen, tiedon ja taidon vuoksi paljon annettavaa nyky-Suomessa.

Vuosikokouksen kannanotto 17.4.2010

Ledare: Uppfattningarna om seniormedborgarna kräver uppdatering

Mängden av pensionärer kommer under den närmaste framtiden att växa i snabb takt. Den äldre befolkningens andel av befolkningen växer i Finland snabbare än i det övriga Europa. Redan om tio år kommer det att finnas fler 65-åringar än 5-åringar.

Samtidigt sker också en annan väsentlig förändring: en allt större andel av de finländare som går i pension är i bättre fysisk form än tidigare. De pensionerade medborgarna utgör en synnerligen aktiv befolkningsgrupp, som med sina konsumtionsvanor på ett betydande sätt inverkar på ekonomin, till exempel så att arbetsplatser bevaras i Finland

Det är alltså hög tid att ändra uppfattningen om den åldrande delen av befolkningen. Pensionärerna utgör inte en belastning eller en utgiftsautomat, utan är i stället en befolkningsgrupp som på många sätt aktivt verkar i samhället och betalar skatt.

Om pensionärerna skulle upphöra att delta och konsumera, skulle en förändring genast kännas av i samhället. Månget företag i servicebranschen skulle råka i svårighet. Samtidigt skulle också flera teatrar, muséer och konserthus bli tvungna att dra ner på antalet föreställningar.

Pensionärerna gör också ett värdefullt arbete genom att ta hand om sina barnbarn eller andra anhöriga. 60 % av dem som lyfter stöd för vård av anhörig är till exempel pensionärer.

Finlands pensionärer utgör en politiskt sett betydande befolkningsgrupp. Redan år 2015 är det möjligt för pensionärerna att välja in en majoritet till vår riksdag. Detta faktum bör partierna inte glömma bort i samband med riksdagsvalet våren 2011. Den äldre befolkningen har mycket att ge det nutida Finland genom sina många års erfarenhet, kunskap och färdigheter.

Resolution från årsmötet 17.4.2010

Puheenjohtajan palsta: Vuosikokouksen avauspuhe 17.4.2010

Juhlapuheissa ikääntyvästä kansanosastamme puhutaan yleensä arvostavasti. Kun puheista siirrytään arkeen, arvostuksesta ei jää kovin paljon jäljelle. Muutamat tämänkeväiset kannanotot tuovat ilmi arvomaailmaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen tuo Ajassa- lehdessä julki hälyttävän kannanoton. Hän on sitä mieltä, että eläkkeitä voitaisiin verottaa työntekoa rankemmin, koska eläkkeellä koko työhistorian tulot ovat selvillä ja eläkkeiden tiukempi verotus kannustaisi ihmisiä pysymään pidempään töissä. Valkonen on unohtanut, että moni eläkeläinen on yli 70-vuotias. Heidän osaltaan tällainen ehdotus ei ole kannustin vaan syrjintää. Syrjintää iän perusteella ei voida hyväksyä.

Toinen arvomaailman paljastava kannanotto tuli kuntaliiton toimitusjohtajalta Kari-Pekka Mäki-Lohiluomalta. Hän ehdotti jokin aika sitten, että kaikkien ikäihmisten pitäisi tehdä hoitotestamentti, jotta säästyttäisiin turhilta hoidoilta. Hoitotestamentti on sinänsä hyvä asia, mutta näin ilmaistuna arveluttava.

Toivottavasti merkittävässä asemassa olevien ihmisten tämänkaltaiset lausunnot ovat tietoisia ylilyöntejä, joilla pyritään samaan aikaan keskustelua.

Miltä ikäihmisten asema sitten näyttää vuonna 2010? Suomi on ollut maailmanlaajuisen talouslaman kourissa parin vuoden ajan. Erona 1990-luvun lamaan on se, että silloin oli saatu aikaan omatekoinen kriisi, kun nyt on kyse globaalista kriisistä. Selviytymistoimetkin ovat olleet erilaisia. Yhdeksänkymmentäluvulla leikattiin, nyt on elvytetty. Leikkaukset ovat ehkä vielä edessä.

Eläkeläisiä on kohdeltu nyt toisin kuin 1990-luvulla. Tuolloin eläkkeitä leikattiin, sairausvakuutusmaksuja nostettiin, eläkeläisillä määrättiin niin sanottu raippavero, kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin ja otettiin käyttöön taitettu indeksi 65 vuotta täyttäneillä. Melkoinen osa meidän jäsenistämme kärsii edelleen kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttamasta eläkkeen vähenemisestä.

Nykylama on näkynyt erityisesti vanhuspalvelujen huonontumisena. Kuntien rahavaikeuksista johtuen on leikattu vanhuspalveluja terveyden ja sairaanhoidon palvelujen lisäksi.

Viime syksynä lääninhallitusten raportit kertoivat hälyttäviä tietoja vanhusten hoidosta monissa kunnissa. Sen seurauksena ministeri lupasi, että vuonna 2010 aletaan valmistella lakia vanhuspalveluista.

Esitimme lain säätämistä syksyllä 2008 Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n toimesta, koska ministeriön antamat laatusuositukset eivät riittäneet takaamaan ikäihmisten palveluja. Esitimme, että laissa tulee säätää vanhuksille subjektiivinen oikeus palveluihin, kriteerit ja määräajat, joiden perusteella henkilöllä on oikeus kotipalveluihin, kotisairaanhoitoon tai laitospaikkaan sekä hoidon laatukriteerit. Lisäksi tulee taata riittävät resurssit ja valvonta.

Maan hallituksen tavoitteena on laitospaikkojen vähentäminen. On selvää, että tällöin kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon tarve lisääntyy. Samassa yhteydessä omaishoidon merkitys kasvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa on noin 300 000 omaishoitajaa. Valtaosa omaishoidosta tapahtuu ilman virallista toimintaa, sillä omaishoitolain mukaista kunnallista omaishoidon tukea saa vain 30 000 hoitajaa. Lähes 60 % näistä on eläkkeellä. On tarpeellista, että epäkohdat korjataan.

Työeläkeindeksin rakenteen korjaaminen on edelleen välttämätöntä. Taitetun indeksin vuoksi työeläkkeet jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä palkkatason kehityksestä. Indeksien laskennassa oleva viive aikaansaa sen, että korkean inflaation vallitessa eläkeläisten ostovoima laskee. Rakenteesta johtuen eläkkeet voivat myös laskea. Vuonna 2008 inflaatio oli korkea ja ostovoima aleni. Viime vuonna inflaatio oli lähes nollassa. Kansaneläkkeet olisivat laskeneet ilman valtioneuvoston erillispäätöstä. Palkkatason nousu pelasti työeläkkeet 0,26 % plussalle.

Eläkeindeksin rakennetta tulisi korjata siten, että eläkkeet eivät missään tilanteessa laske, ja ainakin korkean inflaation vuosina tarkistus pitäisi tehdä kaksi kertaa vuodessa. Työeläkeindeksin tulisi paremmin seurata yleistä ansiotason nousua.

Eläkeläisten verotus on saatu samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa kirjattiin verotuksen oikeudenmukaisuus. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki vetää ministeriön verotyöryhmää, jonka tarkoituksena on uudistaa verotusta. Keskeisiä periaatteita verotuksen uudistamisessa ovat neutraalisuus, oikeudenmukaisuus, tulonjako ja verotuksen yksinkertaisuus. Sen tulee kannustaa työntekoon. Pyritään myös veropohjan laajentamiseen. Kaikki nämä ovat hyviä periaatteita. Olennaista on lopulta se, että verotus kohtelee eläkkeitä ja palkkoja samalla tavalla.

Eläkkeen saajista on kaikkiaan opittava puhumaan voimavarana, joka hoitaa lastenlapsia, maksaa veronsa ja pitää yhteiskunnan palveluja pystyssä.

Järjestömme organisaatiouudistus alkaa olla loppusuoralla. Tavoitteena oli, että maan kattava yhdistysverkosto olisi valmiina toukokuun loppuun mennessä. Joitakin ongelmakohtia on edelleen, mutta uskon, että suunnitelmien mukaan syksyllä voidaan kaikki jäsenemme siirtää yhdistysten jäseniksi ja lupa-asia saadaan hoidetuksi.

Tämän jälkeen järjestön säännöt muutetaan uutta järjestörakennetta vastaavaksi vuoden 2011 vuosikokouksessa. Keskitettyyn jäsenmaksun perintään päästäneen vuonna 2012, samoin edustukselliseen vuosikokoukseen.

P.S. 26.4.2010
Senioriopettajapäivät tullaan edelleen järjestämään kuten tähänkin asti. Ne tulevat olemaan kaikille jäsenille tarkoitettu yhteinen kulttuuritapahtuma. Vain vuosikokouksesta tulee edustuksellinen. Kokoukseen järjestön jäsenyhdistykset saavat lähettää edustajia jäsenmääränsä suhteessa. Vuosikokouksen aikana muille senioriopettajapäivien osanottajille järjestetään omaa ohjelmaa.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Senioriopettaja 2/2010

Pääkirjoitus: Tavoitteita vuodelle 2010

Ammattijärjestöjen tärkein tehtävä on jäsenistönsä edunvalvonta. Alkuaikoina edunvalvonnalla ymmärrettiin ainoastaan palkoista sopimista. Vuosien saatossa sen piiriin alkoi tulla paljon muutakin kuin vain ansiot ja niiden kehitys. Mukaan otettiin työhön oleellisesti liittyviä elementtejä, kuten työolosuhteet, työturvallisuus, työhyvinvointi ja johtaminen.

Tänään nämä niin sanotut pehmeät arvot ovat monasti jopa tärkeämpiä kuin palkankorotukset. Hyvä esimerkki on viime aikoina puheena ollut eläkkeelle lähtemisiän korotuskeskustelu. Vaikka on lisätty viimeisille työvuosille lisää eläkekertymää, ei se ole oleellisesti vaikuttanut haluun tehdä pitempää työuraa. Siksi tulee vaikuttaa itse työn sisältöön.

OSJ ei ole ammattijärjestö, joten eräät jäsenemme ovat kyseenalaistaneet sen, miksi meillä pitäisi olla edunvalvontaa. Itse näen, että järjestömme tärkein tehtävä on nimenomaan juuri edunvalvonta. Vaikka eläkeläisjärjestöt eivät samalla tavalla kuin ammattijärjestöt pysty neuvottelemaan jäsenistönsä etuisuuksista, on silti lukuisa joukko asioita, joista voidaan sopia. Yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa on mahdollista saada tuloksia aikaan jopa eläkkeiden parempaan kehittymiseen. Se vaatii aivan toisenlaista toimintaa kuin ammattijärjestöjen neuvottelutoiminta, koska meillä ei ole nimettyä neuvotteluosapuolta. Edunvalvontaa on myös se, kun järjestömme sopii jäseneduista. On hyvä muistaa, että meillä on lähes samat jäsenedut kuin OAJ:llä ja niitä käyttämällä jäsenistömme hyötyy rahallisestikin merkittävästi.

Myös paikallistasolla voidaan tehdä edunvalvontaa. Monissa kunnissa yhdistystemme jäsenet toimivat vanhusneuvostoissa. Siellä voidaan aikaansaada toisten eläkeläisjärjestöjen kanssa merkittäviä tuloksia, jotka hyödyttävät omassa kunnassa asuvia eläkeläisiä. Edunvalvonnaksi luen myös ne yhdistysten lukuisat tilaisuudet, joita järjestetään teattereihin ja konsertteihin. Kaikki yhteiset tapaamiset ja retket lisäävät jäsenistömme hyvinvointia ja näin yhdistykset tekevät arvokasta edunvalvontatyötä jäsenistönsä parhaaksi. On siis perusteltua väittää järjestöämme edunvalvontajärjestöksi!

Toivotan antoisaa edunvalvontakevättä kaikille jäsenillemme.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Intressebevakning

Fackorganisationernas viktigaste uppgift är att sköta medlemmarnas intressebevakning. Till en början innebar intressebevakningen endast avtal om lönerna. Under årens lopp har man börjat diskutera mycket annat än bara inkomsterna och deras utveckling. Med har kommit element som på ett väsentligt sätt påverkar arbetet såsom arbetsförhållandena, arbetssäkerheten och ledningen.

I dag är dessa så kallade mjuka värden ofta viktigare än löneförhöjningarna. Ett gott exempel är senaste tiders diskussion om förhöjningen av åldern då man går i pension. Trots att pensionen stiger betydligt under de sista arbetsåren, har detta inte nämnvärt inverkat på viljan att stanna längre kvar i arbetslivet. Därför bör man inverka på själva arbetets innehåll.

OSJ är ingen fackorganisation. Därför har en del av våra medlemmar ifrågasatt detta att vi sysslar med intressebevakning. Själv anser jag, att vår organisations viktigaste uppgift uttryckligen är just intressebevakningen. Fastän pensionärsorganisationerna inte kan förhandla om sina medlemmars förmåner på samma sätt som fackorganisationerna, finns det ändå många saker man kan göra avtal om. Tillsammans med andra pensionärsorganisationer är det möjligt att uppnå resultat, till och med att utveckla pensionerna i en bättre riktning. Detta kräver en helt annorlunda verksamhet än fackorganisationernas eftersom vi inte har någon förhandlingspartner. Det är också intressebevakning, då vår organisation avtalar om medlemsförmåner. Det är bra att komma ihåg, att vi har nästan samma medlemsförmåner som OAJ och genom att utnyttja dessa drar våra medlemmar en betydande ekonomisk nytta.

Intressebevakningen kan också skötas på det lokala planet. I många kommuner sitter medlemmar i våra föreningar med i äldreråden. Där kan man tillsammans med andra pensionärsorganisationer åstadkomma betydande resultat, som gagnar pensionärerna i den egna kommunen. Till intressebevakningen räknar jag också de otaliga tillfällen som ordnas av föreningarna såsom teater- och konsertbesök. Alla gemensamma träffar och resor befrämjar våra medlemmars välfärd. På detta sätt gör föreningarna ett värdefullt intressebevakningsarbete för sina medlemmars bästa. Det är alltså motiverat att påstå, att vår organisation är en intressebevakningsorganisation!

Alla våra medlemmar tillönskas en givande intressebevakningsvår.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Yhteisymmärrys kateissa

Työurien pidentäminen julkisen talouden kestävyyden kannalta on kohta vuodenpäivät ollut keskeisin puheenaihe, kun on keskusteltu eläkepolitiikasta tai maan taloudellisesta elpymisestä. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat 11.3.2009 tavoitteesta nostaa 25 vuotta täyttäneiden keskimääräistä eläkkeelle siirtymisiän odotetta 59,4 vuodesta kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.

Keväällä 2009 pääministeri Matti Vanhanen sai ajatuksen eläkeiän nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen. Vanhasen ehdotus ammuttiin alas lennosta. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen ehdotuksia valmistelemaan perustettiin kaksi työryhmää, työelämätyöryhmä ja eläkeneuvottelutyöryhmä, jotka saivat aikaa vuoden loppuun. Kumpikaan ei saanut määräajassa työtään valmiiksi vaan molemmille annettiin jatkoaikaa tammikuun 2010 loppuun. Työelämätyöryhmä eli ns. Ahtelan ryhmä antoi loppuraporttinsa 1.2. Eläkeneuvotteluryhmässä (Rantalan työryhmä) työntekijä- ja työnantajajärjestöt eivät päässeet yhteisymmärrykseen.

Työelämätyöryhmän tärkein tavoite on alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden merkittävä vähentäminen. Raportissa todetaan, että kysymys ei ole kuitenkaan vain varhaisesta työstä poistumisesta, vaan työurien pituutta tulee tarkastella jo niiden alkupäässä. Ehdotustensa lopulliseen muotoon saattamiseksi tulee asettaa erikseen kuusi työryhmää pohtimaan eri osa-alueita.

Yleensä eläkekysymyksiä pohtivissa työryhmissä ei ole eläkeläisjärjestöjen edustajia. Tämä vaikuttamattomuus onkin yksi iäkkäiden ihmisten ongelma yhteiskunnassa.

Tämän hetken taloudellisessa tilanteessa tuntuu ristiriitaiselta voimakkaasti painottaa työuran pidentämistä erityisesti eläkeiän nostamista, koska samalla yritykset lomauttavat ja sanovat irti väkeä, lakkauttavat toimintojaan tai siirtävät niitä ulkomaille. Myös julkinen sektori lomauttaa ja saneeraa. Useimmiten tässä tilanteessa kärsijöinä ovat iäkkäät työntekijät. Ristiriitaa lisää vielä nuorisotyöttömyyden kasvu. Tuntuu vahvasti siltä, että tämä yhtälö ei toimi.

Kohta aletaan valmistautua vuoden 2011 huhtikuussa pidettäviin eduskuntavaaleihin. Tavaksi on tullut, että vaalien jälkeen laadittua hallitusohjelmaa noudatetaan tiukasti. Ainakaan ei voi tehdä mitään sellaista, jota ei ole kirjoitettu ohjelmaan. Eläkeläisjärjestöjen, myös meidän on valmistauduttava vaaleihin ja laadittava omat ehdotuksemme puolueille hallitusohjelmaa varten.

Vaalit ovat lisäksi oiva tilaisuus päästä keskustelemaan ehdokkaiden kanssa. Tyhjiä lupauksia emme kaipaa. Asettumalla ehdokkaaksi ja äänestämällä voi aina vaikuttaa.

On syytä juhlaan

Järjestömme täyttää 35 vuotta. Tätä juhlimme huhtikuussa Vantaalla. Kun järjestöämme aikoinaan perustettiin lähdettiin alkuun edunvalvonnasta, johon pian tuli mukaan kulttuuri ja virkistystoimintaa. Sääntöjen tavoitteita on toteutettu valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Jäsenistömme ikäjakauma on laaja. Haasteena on sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla, miten saavutetaan kaikki ikäryhmät ja saada heidät mukaan joukkoomme.

Haasteita on aina edessä. Niistä selviäminen tuottaa iloa. Nyt on juhlan aika. Toivottavasti kokoonnumme sankoin joukoin Vantaan Tikkurilaan. Tervetuloa!

25.2.2010

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 1/2010

Pääkirjoitus: Edunvalvontaa

Vuoden vaihtuessa uuteen monet tekevät uuden vuoden lupauksia ja yrittävät monin eri keinoin nähdä tulevaan. Järjestötyössä tämä ei oikein onnistu, koska lupausten pitäminen ei ole ainoastaan meistä riippuvaista. Asioista päättävät tahot eivät ole millään tavoin niihin sitoutuneet. En usko myöskään siihen, että tulevaisuus olisi ennustusten varassa.

OSJ:n hallitus on tulevalle vuodelle asettanut tavoitteita, joita viemme eteenpäin julkiseen keskusteluun. Asiat ovat jälleen tuttuja jo edelliseltä vuodelta, koska niitä ei ole vielä saatu toteutetuksi. Olen oppinut pitkään järjestötyössä olleena, että nykynuorten tyylillä ”Minulle kaikki ja heti” ei toivottua tulosta saa aikaan. Pitää olla kärsivällinen ja sitkeä ja pitää asia jatkuvasti esillä, niin vastapuolikin sen lopulta saattaa oivaltaa.

VENK:n edustajat kävivät loppusyksyllä eduskuntaryhmien luona viemässä meille tärkeitä tavoitteita poliitikkojen tiedoksi. Esillä olivat muun muassa vanhushuoltolain säätäminen, omaishoito, vanhusneuvosto ja indeksi. Vastaanotto oli minulle itselleni yllätys. Asia kiinnosti useita ryhmiä ja esimerkiksi kaikki suuret puolueet olivat edustettuina. Keskustelu oli vilkasta ja useista asioista oltiin lähes yhtä mieltä. Jo pitkään puhe taitetun indeksin muuttamisesta on ollut täysin turhaa, mutta nyt sekin sai aikaan pohdiskelua siitä, miten sitä voisi korjata. Näitä tavoitteita tulemme vuonna 2010 pitämään esillä ja vaikuttamaan niin, että ne etenisivät positiivisesti.

On syytä jälleen sanoa pari sanaa taitetusta indeksistä. Jokainen on huomannut, että eläkkeet korjattiin tälle vuodelle taitetun indeksin mukaan 0,26 %. Jos olisi käytössä tasaindeksi korotus olisi ollut 1,56 %. – kuusinkertainen! Kuntien palkat nousivat kahtena edellisenä vuonna yhteensä 11,7 %. Eläkkeet nousivat samana ajankohtana 7,45 %. Ostovoimamme palkansaajiin nähden jäi jälkeen 57 %!! Olen edelleen sitä mieltä, että tälle on tehtävä jotain tehdä ja pian.

Hyvää vuotta 2010 kaikille jäsenille !

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Målen för år 2010

Vid årsskiftet avger många nyårslöften och försöker på många olika sätt fullfölja dessa. I samband med organisationsarbetet lyckas detta inte alltid, eftersom genomförandet av våra löften inte bara är beroende av oss. De beslutande instanserna är inte på något sätt bundna vid våra löften. Jag tror inte heller, att man kan sia om framtiden.

OSJ:s styrelse har inför det kommande året uppställt mål, vilka vi för framåt genom en offentlig diskussion. Frågorna är igen bekanta från tidigare år eftersom de ännu inte har blivit förverkligade. Under min långa tid i organisationsarbetet har jag lärt mig, att den nutida ungdomens metod "Allt åt mig och genast" inte medför önskat resultat. Man måste vara tålamodig och ihärdig så att motparten till slut förstår vad man menar.

VENK:s representanter besökte på senhösten riksdagsgrupperna för att med politikerna diskutera om för oss viktiga mål. Vi talade bland annat om stiftandet av lagen om äldrevård, vård av anhöriga, äldreråden och indexet Mottagandet var överraskande för mig själv. Frågan intresserade flera av grupperna och alla stora partier var till exempel representerade. Diskussionen var livlig och vi var av samma åsikt i nästan alla frågor. Sedan en längre tid har alla diskussioner om det brutna indexet varit fullständigt onödiga, men nu började man fundera på hur indexet kunde förändras. Dessa mål kommer vi att arbeta för under år 2010 i en positiv riktning.

Det finns orsak till att åter en gång säga ett par ord om det brutna indexet. Var och en har noterat, att pensionerna detta år har justerat enligt det brutna indexet med 0,26 %. Om ett jämnt index skulle vara i bruk skulle förhöjningen ha varit 1,56 % - sex gånger större! De kommunala lönerna steg under de två senaste åren med sammanlagt 11,7%. Pensionerna steg under samma period med 7,45 %. Vår köpkraft i förhållande till löntagarna släpade efter med 57 %!! Jag anser fortfarande att vi bör gör något åt detta och fort.

Gott Nytt År 2010 åt alla medlemmar!

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Poimintoja Sata-komitean mietinnöstä

Sata-komitea sai työnsä valmiiksi ja jätti mietintönsä ministeri Liisa Hyssälälle 18. 12. 2009. Komitea asetettiin kesällä 2007 ja sen toimeksianto oli hyvin laaja-alainen sosiaaliturvan uudistaminen. Tavoitteina olivat köyhyyden vähentäminen, kannustavuuden parantaminen, sosiaaliturvan selkeyden lisääminen sekä järjestelmän kestävyys.

Komitea esittää loppumietinnössään yli 50 ehdotusta sosiaaliturvan parantamiseksi ja selkeyttämiseksi. Osa esityksistä tehtiin jo alkuvuodesta ja ovat toteutumassa. Alkuvuodesta esitettiin muun muassa takuueläkettä, jota maksettaisiin niille vanhuuseläkeläisille ja työkyvyttömyyseläkeläisille, joiden kokonaiseläke – työeläke ja kansaneläke - jää takuueläkkeen säädetyn tason alle. Täysimääräinen takuueläke olisi 685 euroa/kk vuoden 2009 tasossa. Valtioneuvosto on jo päättänyt, että takuueläke tulee voimaan maaliskuun alusta 2011. Takuueläke on eläkevähenteinen, joten eläkkeensaajan muut eläkkeet vähentävät takuueläkkeen määrää.

Perusturvan osalta kattava indeksisuoja toteutuu maaliskuun alusta 2011. Tämä turvaa perusturvaetuuksien reaaliarvon tulevaisuudessa. Samoin kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen 1480 eurosta 2200 euroon toteutuu jo vuoden 2010 alusta.

Loppumietinnössään komitea ehdottaa muun muassa omaishoidon tuen palkkioon liittyvän toimeenpanon siirtämistä Kelalle ja rahoitusvastuuta valtiolle. Hoitotuesta ja omaishoidon tuesta muodostettaisiin yksi kokonaisuus. Kunnat arvioisivat omaishoidon tuen tarpeen valtakunnallisin kriteerein.

Kunnilla olisi edelleen mahdollisuus maksaa paikallisesti tarpeellisiksi katsottuja lisiä omaishoidon tukeen.

Lisäksi pyritään byrokratian vähentämiseen. Asiakkaan tulee saada kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa vireille yhdestä paikasta.

Komitea on käsitellyt myös laaja-alaisesti toimia, joilla ylläpidetään ihmisten työ- ja toimintakykyä, aikaistetaan työmarkkinoille tuloa ja myöhennetään sieltä poistumista. Halutaan myös kannustaa työelämän ulkopuolella olevia palaamaan takaisin työelämään. Näillä kaikilla toimilla pyritään parantamaan huoltosuhdetta, joka heikkenee väestön ikääntyessä.

Komitea toteaa, että sen ehdotukset muodostavat kokonaisuuden, jonka tavoitteena on työn tuottavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan takaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Ehdotukset voidaan toteuttaa vain julkisen talouden kestävyyden rajoissa.

Ministeri Hyssälä sanoi puheessaan 18.12. 2009, että olemme luomassa sosiaaliturvajärjestelmää 100-vuotiaalle Suomella ja tämän uudistustyön toteuttaminen tulee vaatimaan useampia vaalikausia.

On hyvä todeta, että komitean mietinnössä on mukana sellaisia ehdotuksia, jotka ovat myös OSJ:n ja VENKin tavoitteita.

Eläkejuhlia liukuhihnalta

Erityisesti vuoden 2009 loppupuolella on työpaikoilla vietetty läksiäisiä ja syöty kakkuja enemmän kuin koskaan ennen. Vuonna 2009 jää eläkkeelle 81 000 suomalaista ja suunnilleen saman verran ensi vuonna. Suuret ikäluokat ovat eläkeiässä. Tämä on näkynyt myös OSJ:n jäsenmäärässä. Joulukuun 15. päivään mennessä uusia jäseniä vuonna 2009 oli tullut 1841. Enemmän kuin milloinkaan ennen vuoden aikana.

Eläkeläisten määrän merkittävä kasvu on nyt tosiasia. Me eläkeläiset olemme merkittävä väestöryhmä, jonka toiveet tulee ottaa huomioon, jos me niin itse haluamme. On aika muuttaa asenteita ja nähdä ikäihmiset muuna kuin yhteiskunnallisena rasitteena. Tämä ryhmä tulee nähdä kokeneina ammattilaisina, veronmaksajina, kuluttajina ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Eikä pidä unohtaa sitä apua, jota lapset ja lapsenlapset saavat isovanhemmilta. Eläkeläiset voivat vaikuttaa omiin asioihinsa omien järjestöjensä kautta ja tietysti poliittisissa puolueissa ja olemalla mukana vaaleissa sekä ehdokkaina että äänestäjinä.

28. 12. 2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 5/2009

Pääkirjoitus: Eläkepommi

Tampereen Teatterin kepeä musikaali toi esille vakavia eläkepoliittisia teemoja. Lataa ›

Puheenjohtajan palsta: Eläkkeet eivät saa laskea

Ovatko eläkeläiset todella suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin este? Edunvalvonta on hidasta - mutta edistystä tapahtuu. Lataa ›

Veteraaniopettaja 4/2009

Pääkirjoitus: Pohdiskelua

Koko kesän mediassa pyöri sama uutisaihe, vaalirahoitus. Senioreita kiinnosti erikoisesti meitä lähellä oleva taho KEVA, Kuntien eläkevakuutus. KEVA:n tehtävänähän on huolehtia kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta, eikä vaalirahoituksesta. En oikein usko, että KEVA on vaalirahoitukseen osallistunut. Kuitenkin kytkennät vaalirahoitusta antaviin tahoihin muodostuivat niin sekaviksi, että toimitusjohtajan oli pakko erota. Tällä toimenpiteellä hän pyrki säilyttämään johtamansa laitoksen uskottavuuden.

Episodin pohjalta on jälleen hyvä pohtia yleisesti eläkevakuutusta ja sen toimintaa. KEVA keräsi vuonna 2008 työntekijöiltä ja työnantajilta eläkevakuutusmaksuina yhteensä 3,9 miljardia euroa. Eläkemenot olivat vain 2,8 miljardia. Ylimenevä osa, noin 1,1 miljardia, siirrettiin eläkevastuurahastoon tulevien eläkevastuiden kattamiseksi. Tämän rahaston suuruus 30.6.2009 oli 22 miljardia euroa.

Rahastosta ei siis käytetä varoja eläkkeiden maksuun, vaan sen tarkoitus on olla puskurina tulevien eläkkeiden maksun turvaamisessa. KEVA on vain yksi eläkevakuuttaja, mutta kaikkien muidenkin toimintaperiaate on samanlainen.

Yhteensä eläkerahastoissa on tällä hetkellä reilusti yli 100 miljardia euroa. Vaikka osakekurssit ovat viime aikoina menneet alamäkeä, ei rahastoilla ole mitään hätää, koska niiden toiminta perustuu pitkän ajan sijoitussrategiaan.

Lähestymme jälleen ajankohtaa, jolloin määritellään ensi vuoden eläkkeiden taso. On hyvä muistaa, että korotuksemme eivät ole kiinni rahasta, vaan ehdottomasti väärästä indeksikorotustavasta. Kun elinkustannusindeksi tulee olemaan lähes nolla, sen vaikutus ei saisi olla määräävä tekijä. Olen aikaisemminkin esittänyt, että ainoa indeksi, joka olisi oikeudenmukainen on palkkaindeksi. Myös korotusajankohtien lisääminen vuosittain kahteen toisi parannusta nykyiseen käytäntöön. Jos mennään deflaation puolelle tilanne voisi pahimmillaan johtaa siihen, että eläkkeitä jopa alennettaisi. Tätä ei järjestömme voi missään tapauksessa hyväksyä.

OSJ:n hallitus tuo näitä tärkeitä asioita edelleen voimakkaasti päättäjien tietoon ja uskoo, että pitkäjänteinen toiminta viimein tuo tulosta.

Hyvää alkusyksyä kaikille senioreille!

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Funderingar

Under hela sommaren har samma nyhetsämne roterat i media, valbidragen. Seniorernas intresse riktades främst mot ett för oss speciellt intressant håll, KEVA, Kommunernas pensionsförsäkring. Till KEVA:s uppgift hör ju att trygga arbetspensionsskyddet för de kommunalt anställda samt finansieringen av detta, inte valbidrag. Jag kan inte riktigt tro, att KEVA har deltagit i valfinansieringen. Ändå har kopplingen till dem som har givit valbidrag blivit så oklar att den verkställande direktören blev tvungen att avgå. Genom denna åtgärd försökte han bevara organisationens trovärdighet.

Utgående från denna episod är det igen bra att göra en allmän reflektion över pensionsförsäkringen och dess verksamhet. KEVA insamlade år 2008 3,9 miljarder euro från arbetstagare och arbetsgivare. Pensionsutgifterna uppgick till endast 2,8 miljarder euro. Den överskjutande delen, ungefär 1,1 miljarder euro, överfördes till en pensionsförsäkringsfond för att trygga kommande pensioner. Denna fonds storlek uppgick 30.6.2009 till 22 miljarder euroa.

Fondens medel används alltså inte till utbetalning av pensioner utan dess uppgift är att fungera som en buffert för att trygga utbetalningen av kommande pensioner. KEVA är endast en av pensionsförsäkringarna, men alla de övrigas verksamhetsprincip är den samma.

I detta nu finns det sammanlagt över 100 miljarder euro i pensionsfonderna. Fastän aktiekurserna under senare tid har gått ner lider fonderna ingen nöd eftersom deras verksamhet baserar sig på en långfristig placeringsstrategi.

Vi närmar oss igen den tidpunkt då nivån på nästa års pensioner avgörs. Det är bra att minnas, att våra förhöjningar inte är fast i pengar, utan i en absolut felaktig indexförhöjningsmetod. Då levnadskostnadsindexet kommer att vara i det närmaste noll, borde dess inverkan inte vara en avgörande faktor. Jag har redan tidigare påpekat, att det enda rättvisa indexet är löneindexet. Tidpunkten för förhöjningarna borde också bli två gånger per år för att förbättra den nuvarande kutymen. Om utvecklingen leder till deflatio, kan situationer i värsta fall bli den, att pensionerna sjunker. Detta kan vår organisation absolut inte godkänna.

OSJ:s styrelse framför fortsättningsvis kraftfullt dessa viktiga angelägenheter till beslutsfattarna och vi tror, att en långsiktig verksamhet till slut kommer att ge resultat.

En god början på hösten till alla seniorer!

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Kesämietteitä

Elokuu on sadonkorjuun aikaa sekä puutarhoissa että pelloilla. Meidän puutarhassamme vadelmasato oli loistava. Viinimarjat on myös poimittu, karviaiset vielä punoittavat pensaissa. Kesäkurpitsoita olen vienyt tuliaisiksi sukulaisille ja ystäville. Ystävämme rusakko on syönyt kyssäkaalin taimet sitä mukaa kuin ne ovat kasvaneet. Kanaverkko on suojannut parsakaalia ja ruusukaalia. Raparperi kasvoi taas ihan liikaa.

Minusta tuntuu, että tämä kesä on ollut kaiken kaikkiaan hyvä. Lämmintä ja aurinkoa on ollut riittävästi sateiden lomassa. Kaikki puutarhassakin on kasvanut rehevästi, nurmikon leikkuuta on riittänyt. Kukat ovat kukoistaneet. Toivottavasti me kaikki olemme saaneet uusia voimia talven varalle.

Tein perheeni kanssa heinäkuussa oman elämäni kannalta merkittävän matkan Venäjälle Borovitsin sotavankileirin numero 270 suomalaisten vankien hautamuistomerkille. Isäni jäi vangiksi 7.7.1944 Äyräpäässä ja kuoli 10. joulukuuta 1944 mainitulla vankileirillä. Aluksi hän oli vankina Tserebovetsissa ja vasta 2006 sain tietää, missä hänen hautansa on. Epätietoisuus on hälvennyt ja voimme rauhassa kunnioittaa isäni muistoa Hämeenkyrön sankarihaudalla, jonne hänet siunattiin kentälle jääneenä 25. huhtikuuta 1948.

Senioriopettaja-lehti

Kädessäsi on ensimmäinen Senioriopettaja-lehti. Vuosikokouksen päätettyä muuttaa valtakunnallisen liiton nimen Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry:ksi hallitus päätti toukokuun kokouksessa muuttaa myös lehden nimen Veteraaniopettajasta Senioriopettajaksi. Tämä on historiallista myös siksi, että lehtemme on nyt ilmestynyt 10 vuotta. Ensimmäinen Veteraaniopettaja ilmestyi toukokuussa 1999 mustavalkoisena 28 sivuisena A 4 kokoisena lehtenä.

Pääkirjoituksessa silloinen puheenjohtaja Otso Vilhunen kirjoitti: ” Tuttu jäsenkirjeemme saapuu luettavaksenne uudistetussa muodossa. Pitkään pohdittu mahdollisuus laajentaa palveluamme omalla jäsenlehdellä on toteutunut.

Tuleeko nyt joku virallinen lehti? Näin ei tarvitse olla.”

Ensimmäisessä lehdessä määriteltiin lehden linja: ” Lehti toisi siis viestin johdolta jäsenelle, jäseneltä sekä johdolle että jäsenelle, kerholta kerholle, ihmiseltä ihmiselle.” Puheenjohtaja totesi, että jäsenistössä on paljon taitavia sanan säilän käyttäjiä ja palstat ovat avoinna jäsenten kuulumisille, omille mietteille, novelleille ja runoille. Otso Vilhunen oli lehden päätoimittaja ja toimitussihteeriksi valittiin Pekka Varismäki. Toimituskuntaan kuuluivat puheenjohtajan ja toimitussihteerin lisäksi hallituksen jäsenet Matti Jokinen, Per-Olav Ehrnstén, Iris Paakkunainen ja Ritva Koivula. Toimituskunta on myöhemmin muuttunut toimitusneuvostoksi.

Ensimmäisenä vuonna ilmestyi kolme numeroa. Seuraavina vuosina aina vuoteen 2004 saakka numeroita ilmestyi neljä vuodessa. Sen jälkeen viisi numeroa vuodessa paitsi viime vuonna kuusi numeroa. Suunnitelmissa on, että ensi vuonna 35-vuotisjuhlamme kunniaksi palattaisiin taas kuuteen numeroon vuodessa, samoin tulevaisuudessa. Myös sivumäärä nousi heti toisena vuonna 30:een ja vuodesta 2001 lähtien lehti on ilmestynyt 32 - sivuisena.

Minusta tuli puheenjohtaja vuosikokouksessa 2001. Aloitteestani hallituksen järjestäytymiskokouksessa valittiin Pekka Varismäki päätoimittajaksi. Katsoin, että puheenjohtajan tehtävä on liiton kehittäminen ja lehteä hoidetaan yhteistyössä päätoimittaja/toimitussihteerin kanssa.

Vuonna 2004 alettiin etsiä uutta mahdollisesti halvempaa painopaikkaa ja keskustella siirtymisestä värilliseen lehteen. Pyydettiin tarjouksia joiltakin painoilta sekä keskusteltiin Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksolan kanssa. Hän tarjosi meille samanlaista yhteistyötä postituksessa, joka jo toimi muiden OAJ:n jäsenjärjestöjen kanssa.

Näin päädyttiin syksyllä 2004 nykyiseen ratkaisuun. Veteraaniopettaja-lehti alkoi ilmestyä värillisenä Forssan Kirjapainon painamana ja tulla jäsenille Opettaja-lehden välissä. Samalla jäsenemme alkoivat saada myös Opettaja-lehden oman lehtemme mukana.

Pekka Varismäki on ansiokkaasti ammattitaidolla tehnyt lehteämme koko kymmenen vuoden ajan. Siitä hänelle suurkiitokset. Lehden numeroiden määrän lisääntyessä työmäärä myös lisääntyy. Olemme etsiskelleet apuvoimia lehden tekoon, mutta vielä ei ole onnistuttu. Löytyisikö jäsenten keskuudesta henkilöä, jota kiinnostaisi lehden toimittaminen Pekan apuna? Joukossamme on varmasti henkilöitä, jotka ovat toimineet esimerkiksi piirien tai yhdistysten tiedottajina ja tehneet jäsenille suunnattua lehteä. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä päätoimittaja Pekka Varismäkeen.

Hyvää syksyä ja uutta toimintakautta Senioriopettajan parissa.

24.8.2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 3/2009

Pääkirjoitus: Palvelut turvattava lainsäädännöllä

Hyvän elämän toteutuminen ikääntyessä on ihmisarvokysymys. Jos yhteiskunnassa arvostetaan seniorikansalaisten kokemusta ja tietämystä, heille järjestetään riittävä toimeentulo ja heidän vanhuutensa turvataan.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on seniorikansalaisille suurempi kuin muulle kansanosalle. Selvitysten mukaan puolet suomalaisista on tyytymättömiä vanhuspalvelujen tilaan ja palvelujen saatavuuteen. Esimerkiksi ikääntyvän asuinkunta vaikuttaa siihen, millaisia palveluja on tarjolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset, joilla on tarkoitus parantaa ja yhtenäistää kuntien toimenpiteitä. Laatusuositukset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan vanhusten oikeutta tarvitsemaansa hoitoon, koska niillä ei ole samanlaista sitovuutta kuin lailla eikä noudattamatta jättämisestä seuraa mitään sanktioita.

Suomeen tulee seniorikansalaisten palvelujen turvaamiseksi säätää vanhustenhuoltolaki, johon kirjataan kriteerit ja määräajat, joiden perusteella henkilö on oikeutettu tarvitsemiinsa palveluihin ja hoitoon. Kunnille tulee taata riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen.

Ikäihmisille suunnattuja palveluja tulee kehittää viranomaisten yhteistyönä siten, että palvelut ovat nykyistä yksinkertaisemmin haettavissa yhdestä paikasta.

Vuosikokouksen kannanotto 25.4.2009

Ledare: Tjänster bör tryggas genom lagstiftning

Att förverkliga ett tryggt liv då man blir äldre är en fråga om människovärde. Om man i samhället uppskattar seniormedborgarnas erfarenhet och kunskap, skaffar man åt dem en tillräcklig utkomst och man gör deras ålderdom trygg.

Social- och hälsovårdstjänsternas betydelse är för seniormedborgarna större än för andra medborgare. Enligt utredningar är hälften av finnarna missnöjda med servicen för åldringarna och servicens tillgänglighet. Till exempel inverkar valet av bostadsort av hurudan service det finns att tillgå.

Social- och hälsovårdsministeriet har givit kommunerna kvalitetsrekommendationer på vården och servicen av äldre personer. Rekommendationens avsikt är att förbättra och förenhetliga kommunernas åtgärder. Kvalitetsrekommendationerna är dock inte tillräckliga för att trygga åldringarnas rätt till behövlig vård eftersom de inte binder på samma sätt som en lag. Dessutom följer det inga sanktioner om man låter bli att följa rekommendationerna.

För att trygga seniormedborgarnas tjänster bör man i Finland stifta en lag om åldringsvård i vilken man bör skriva in kriterier och terminer enligt vilka en person har rätt till behövliga tjänster och vård. Kommunerna bör garanteras tillräckliga ekonomiska resurser för förverkligandet av tjänsterna.

Tjänster som riktar sig till äldre personer bör i samarbete med tjänstemännen utvecklas så, att det enklare än i dag går att ansöka om dem från ett och samma ställe.

Resolution från årsmötet 25.4.2009 (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Vanhuspalvelut taattava

Sosiaali- ja terveyspalvelujen merkitys on seniorikansalaisille suurempi kuin muulle kansanosalle. Selvitysten mukaan puolet suomalaisista on tyytymättömiä vanhuspalvelujen tilaan ja palvelujen saatavuuteen. Epäluottamus lisää turvattomuutta. Esimerkiksi ikääntyvän asuinkunta vaikuttaa siihen, millaisia palveluja on tarjolla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset, joilla on tarkoitus parantaa ja yhtenäistää kuntien toimenpiteitä. Laatusuositukset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan vanhusten oikeutta tarvitsemaansa hoitoon, koska niillä ei ole samanlaista sitovuutta kuin lailla eikä noudattamatta jättämisestä seuraa mitään sanktioita.

Tällä hetkellä taloudellinen taantuma heikentää talouden tilaa ja kasvattaa valtion ja kuntien sosiaalimenoja. Epävarmuus lisääntyy.

Julkisuudessa on jokapäiväinen uutinen kuntien vaikeutuva taloudellinen tilanne, joka johtaa säästöihin ja sitä kautta henkilöstön lomautuksiin tai vapaaehtoisiin palkattomiin vapaisiin. Ketkä tässä tilanteessa hoitavat lisääntyvät tehtävät?

Nyt tarvittaisiin myös julkisen talouden elvytyspakettia, joka antaisi lisää varoja kuntien palvelujen hoitamiseen. On kysymys ihmisistä, vauvasta vaariin. Tämäkin rahoitus lisää työllisyyttä, ei pelkästään teiden ja siltojen rakentaminen.

Laskevatko eläkkeet?

Työeläkeindeksin pitäisi taata työeläkeläisten toimeentulo. Nykyinen työeläkeindeksi pitää huolen, että näin ei tapahdu normaalioloissakaan.

Tämän vuoden alussa indeksit olivat poikkeuksellisen korkeat johtuen viime vuoden korkeasta inflaatiosta. Tuleva korotus ensi vuoden alussa on varmasti aivan jotakin muuta. Inflaatio on hyvin alhainen, pelätään jopa deflaatiota. Se merkitsisi eläkkeiden laskua ilman erillisiä leikkauksiakin, joita 1990-luvun alun laman aikana tehtiin.

Kotimaisen kulutuksen toivotaan pysyvän korkealla, mutta jos eläkkeitä leikataan tai edes pelko siitä on olemassa, eläkeläisten kulutustaso laskee. Hallitus on ilmoittanut, ettei laman aikana pidä tehdä leikkauksia. Tulee taata, ettei tämän laman aikana anneta eläkkeiden tason laskea. Deflaationkaan kohdatessa.

Me olemme esittäneet, että työeläkeindeksin rakenteen tulee olla sellainen, että eläkkeet eivät missään olosuhteissa laske.

Olemme esittäneet myös, että eläkkeitä tulee korottaa kaksi kertaa vuodessa, tammikuun ja elokuun alussa. Silloin vältyttäisiin viime vuoden inflaation aiheuttamalta ostovoiman alennukselta, kun korotusta joudutaan odottamaan. Eläkkeiden korotuksen viive ei siis olisi niin pitkä kuin nykyään.

Eri maiden ratkaisuja

Taloudellinen taantuma on saanut aikaan monenlaisia ratkaisuja eri maissa. Saksan valtio korottaa eläkkeitä talouden elvyttämiseksi. Läntisissä osavaltioissa eläkkeitä nostetaan 2,4 prosenttia, itäisissä valtioissa 3,4 prosenttia.

Ruotsin vanhuuseläkejärjestelmän taloudellinen tasapaino on pahasti järkkynyt. Uudet ennusteet viittaavat työeläkkeille ansio- ja hintatason kehityksestä riippuen 4,4 prosentin laskua. Keskustelu ja selvitystyö erilaisista toimenpiteistä eläkevähennysten kompensoimiseksi ovat meneillään. Esillä ovat olleet verotukselliset muutokset, järjestelmän tukeminen siirtämällä valtion varoja eläkerahastoihin sekä indeksien lieventäminen määräytymisperusteita muuttamalla.

Israelin valtio laati alkuvuodesta mittavan tukipaketin finanssikriisissä eläkesäästönsä menettäneille kansalaisille.

Euroopan unionin jäsenmaissa eri ikäryhmissä yli 65-vuotiailla on suurin köyhyysriski. Se on suurempi kuin Euroopan lapsilla. Poikkeuksena on Saksa, jossa merkittäviä ikäryhmien välisiä eroja ei ole.

28.4.2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 2/2009

Pääkirjoitus: Kolmas ikä

Käsitteellä kolmas ikä tarkoitetaan työiän ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta) välissä olevaa ikävaihetta. Tätä aikaa on tuoreessa tutkimuksessa selvittänyt yhteiskuntatieteiden maisteri Sirpa Kärnä.

Tutkimuksessa selvisi useita mielenkiintoisia asioita. Eläkkeelle siirtyvät eivät ryntääkään uusiin haasteisiin, vaan palaavat usein vanhojen harrastustensa pariin. Tutkijan mukaan tämä vaihe on oman hyvinvoinnin aikaa.

Tutkijalle oli yllätys, etteivät eläkkeelle jäävät suurin joukoin siirtyneetkään välittömästi ulkomaille tai uusien ihmeellisten harrastusten pariin. Eläköityneet lisäsivät suuressa määrin ystäväpiiriään ja eristyneitten määrä oli sangen pieni.

Tutkimuksen kohteena olleilla eli vuosina 1939-1945 syntyneillä, on edeltäjiään korkeampi koulutus, korkeammat eläketulot, parempi terveys, monipuolisemmin varustetut kodit ja laajempi ystäväverkosto. He ovat aloittamassa uutta ikääntymisen kulttuuria.

Tulevaisuuden vanhukset eivät enää asetu perinteisen vanhuksen rooliin, eivätkä halua asua vanhainkodissa. He haluavat asua omassa kodissaan ja saada sinne riittäviä palveluja. Heidän asuinympäristössään tarvitaan päivätoimintaa, erilaisia ryhmiä ja paikkoja, joissa voi omatoimisesti tavata ihmisiä ja osallistua moniin toimintoihin.

Työelämän jälkeen alkava ”kolmas ikä” on kaukana perinteisestä vanhuudesta.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Den tredje åldern

Med begreppet den tredje åldern förstår tiden mellan arbetsför ålder och den egentliga ålderdomen (85 års ålder). Denna tid har utforskats av magistern i samhällsvetenskaper Sirpa Kärnä i en färsk undersökning.

I undersökningen framkom flera intressanta fakta. De som går i pension kastar sig inte över nya utmaningar utan återupptar sina gamla intressen. Enligt forskaren utgör detta skede en tid av välmående.

Det var en överraskning för forskaren, att inte en stor hop av pensionärerna omedelbart flyttade utomlands eller började med nya fantastiska hobbyn. De pensionerade utökade i stor grad sin vänkrets och de isolerades antal var synnerligen litet.

Forskningsprojektets målgrupp var personer födda under åren 1939-1945 och visade sig ha en högre utbildning än sina företrädare, högre pensionsinkomster, bättre hälsa, mångsidigare inredda hem och en större vänkrets. De har påbörjat en ny kultur för den äldre befolkningen.

Framtidens åldringar försätter sig inte längre i den traditionella rollen för åldringar och de vill inte heller bo i åldringshem. De vill bo kvar i sitt eget hem och få tillräckligt med tjänster för att det skall bli möjligt. I deras boendemiljö bör finnas tillgång till aktiviteter dagtid, olika grupper och platser där de på eget initiativ kan träffa människor och delta i olika aktiviteter.

Den "tredje åldern" som börjar efter arbetslivet är långt från den traditionella ålderdomen.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Tärkeitä asioita vuosikokouksessa

Vuosikokouksessa Tampereella viime vuonna äänestettiin liiton nimen muuttamisesta Opetusalan seniorijärjestö OSJ ry:ksi. Sääntöjen muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön annetuista äänistä.

Äänestystulos oli 156-94 muutoksen puolesta. Vanha nimi jäi voimaan, koska määräenemmistöstä puuttui 10 ääntä. Asia tuli taas ajankohtaiseksi, kun hallitukselle saapui helmikuussa neljäntoista (14) jäsenyhdistyksen kirje, jossa pyydettiin hallitusta tuomaan vuosikokoukseen nimenmuutos ja esitettiin uudeksi nimeksi Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry. Hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 25. helmikuuta ja päätti äänestyksen jälkeen esittää nimenmuutosta vuosikokoukselle.

Liiton kokouksessa päätetään sääntöjen mukaan vuoden 2008 tilinpäätöksen vahvistamisesta ja hyväksytään kuluvan vuoden talousarvio. Talouskriisi on vaikuttanut myös Veteraaniopettajat ry:n talouteen. Liiton tulot muodostuvat jäsenmaksuista ja sijoitusten tuotoista. Sijoitusten arvo on laskenut merkittävästi ja myös tuotot ovat tänä vuonna noin 35- 45 % pienemmät kuin viime vuonna. Talousarvio pitää sopeuttaa näihin tuloihin. Se merkitsee toiminnan supistamista tänä vuonna.

Naantalin kokouksessa päätetään myös vuoden 2010 jäsenmaksusta. Sijoitusten tuotot ovat ensi vuonna kaikkien ennusteitten mukaan vielä tätä vuotta pienemmät. Jos haluamme pitää toimintamme sillä tasolla, mitä se oli vuonna 2008, on edessä jäsenmaksun korotus. Hallitus tulee esittämään vuodelle 2010 jäsenmaksun korottamista 25 euroon. Muutaman euron jäsenmaksun nosto merkitsee liitolle toiminnan mahdollisuuksien säilymistä. Miettikää, mitä se merkitsee yksittäiselle jäsenelle vuositasolla. Lisäksi kannattaa käyttää hyväksi jäsenetujamme, joiden avulla jäsenmaksun saa nopeasti takaisin.

Kansanliike eläkeiästä

Maaliskuun alussa puhkesi suuri kiista Vanhasen hallituksen ehdotuksesta eläkeiän nostamiseksi 63 vuodesta 65 vuoteen.

Palkansaajajärjestöt eivät voineet hyväksyä uutta esitystä. Lisäksi se tehtiin väärässä järjestyksessä, kun asiasta ei neuvoteltu ja sovittu kolmikantaneuvotteluissa. Eläkeiän nostamista vastustavaan adressiin kerättiin runsaat satatuhatta nimeä, uhattiin yleislakolla, ja oppositio sai oivan aseen hallitusta vastaan. Neuvotteluyritykset olivat kariutua, kun kaikki eivät halunneet edes neuvotella.

Päästiin sentään sopuun yhteisistä linjauksista. Asian valmistelu palasi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtamaan neuvotteluryhmään.

On luonnollista, että palkansaajajärjestöt ajavat voimakkaasti jäsentensä etuja myös eläkeasiassa. Tuntuu kuitenkin siltä, että kun jäsenet jäävät eläkkeelle, heistä ja heidän toimeentulonsa kehityksestä ei enää olla kiinnostuneita. Pelätään vain työeläkevakuutusmaksujen nousua. Sama ongelma on kuitenkin aikanaan nyt vielä työssä olevien tulevien jäsentemme edessä.

Eläkeleikkauksia vastaan ei ainakaan tähän mennessä ole noussut minkäänlaista kansanliikettä. Toiminta eläkeläisten puolesta on eläkeläisten ja heidän omien järjestöjensä asia, muilta sitä ei kannata odottaa. Yhteistoiminta olisi valttia.

12.3.2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 1/2009

Pääkirjoitus: Suomalaiset eläkeläiset vasta 13. sijalla

Ruotsalaisen eläkeyhtiön AMF:n tutkimuksen mukaan ruotsalaisten eläkeläisten elinolosuhteet ovat parhaat Euroopassa. Suomalaiset eläkeläiset pääsevät sijalle 13. Hyvänä kakkosena tulevat itävaltalaiset, perää pitävät Viro ja Liettua. Tiedot perustuvat Eurostatin tilastoihin. Mukana oli 23 EU-maata. Pois jätettiin Luxenburg, Malta, Romania ja Bulgaria, sillä niistä ei ollut saatavilla kaikkia tutkimuksessa käytettyjä tietoja.

Tutkimuksessa vertailtiin eläkeläisten elämää eri maissa kymmenellä eri mittarilla kuten eliniänodote, elämän olosuhteet, fyysiset tarpeet, terveys, tulot, kulutustottumukset, köyhyysriski ja onnellisuus. Ruotsalaiset pärjäsivät hyvin kaikilla mittareilla. Suomalaiset jäivät puolenvälin alapuolelle.

Mikä Suomessa mättää? Suomalaisten eläkeläisten tulotaso on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi peruseläke on Ruotsissa huomattavasti korkeampi kuin kansaneläke, samoin Tanskassa. Eläkkeiden kehitystä hiertää meillä taitettu indeksi. Esimerkiksi Ruotsissa eläkkeet seuraavat palkkojen kehitystä.

Suomalaiset ovat erityisen huolestuneita vanhusten palveluista. Viime vuosina huonokuntoisten ja sairaiden vanhusten hoito on joutunut ankarankin kritiikin kohteeksi. Monissa tutkimuksissa Suomi on jäänyt selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. Valtion tilintarkastajatkin ovat puuttuneet vanhusten hoidon tilaan maassamme. Epävarmuus hoidon saatavuudesta ja laadusta heikentää ihmisen elämänlaatua ja vaikuttaa onnellisuuteen.

Yleinen asenne ikäihmisiin on Suomessa edelleen negatiivinen. Heidät nähdään helposti väestöryhmänä, joka kasvaa jatkuvasti ja aiheuttaa yhteiskunnassa taloudellisia ja muita ongelmia. Jatkuva eläkepommikeskustelu on yksi osoitus tästä. Samoin aktiivinen kirjoittelu jonossa etuilevista mummoista ja kassalla lompakkoaan kauan kaivelevista papoista.

Ikääntyneiden kuten muidenkin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää vaikuttaa yhteiskunnassa, vaikuttaa omaan elämäänsä ja poliittiseen päätöksentekoon. Se on välttämätöntä asioiden parantamiseksi.

3.1.2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Ledare: Finska pensionerna på 13:de plats

Enligt en undersökning gjord av det svenska försäkringsbolaget AMF är de svenska pensionärernas levnadsförhållanden de bästa i Europa. De finska pensionärerna kommer på trettonde plats. På en god andra plats kommer österrikarna, på jumboplats Estland och Litauen. Uppgifterna baserar sig på Eurostats statistik. Med i beräkningarna fanns 23 EU-länder. Utanför lämnades Luxemburg, Malta, Rumänien och Bulgarien eftersom alla uppgifter för undersökningen inte fanns tillgängliga i dessa länder.

I undersökningen jämfördes pensionärernas liv i olika länder utgående från tio olika mätmetoder, t. ex. den beräknade livslängden, levnadsförhållandena, fysiska behov, hälsa, inkomst, konsumtionsvanor, fattigdomsrisken och lycka. Svenskarna klarade sig bra i alla mätningar. Finnarna låg under mitten av skalan.

Vad är ruttet i Finland? De finska pensionärernas inkomstnivå är lägre än i de övriga nordiska länderna. I Sverige liksom i Danmark är t.ex. baspensionen betydligt högre än folkpensionen. Hos oss är det brutna indexet ett hinder. I Sverige till exempel följer pensionerna löneutvecklingen. Finnarna är speciellt bekymrade över åldringarnas service. Under de senaste åren har skötseln av klena och sjuka åldringar utsatts för en allvarlig kritik. I många undersökningar har Finland släpat efter i förhållande till de övriga nordiska länderna. Statens revisorer har blandat sig i den bristfälliga vårdsituationen i vårt land. Osäkerheten om möjligheterna till vården och dess kvalitet försvagar människornas livskvalitet och inverkar på lyckan.

Den allmänna attityden till äldre personer i Finland är fortfarande negativ. Man ser dem lätt som en befolkningsgrupp som ständigt växer och förorsakar samhället ekonomiska och andra problem. Den fortgående diskussionen om pensionsbomben är ett tecken på detta. Likaledes de aktiva skriverierna om gummor som tränger sig före i kön och gubbar som vid kassan länge gräver i sin plånbok.

För de äldres liksom även övriga medborgares välfärd är det viktigt att påverka samhället, att inverka på sitt eget liv och det politiska beslutsfattandet. Det är nödvändigt för att få en förbättring till stånd.

3.1.2009

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja (övers. Ulla Bäck)

Varapuheenjohtajan palsta: Vuoden vaihtuessa

Vuoden vaihtuessa on tapana luoda katsaus menneeseen ja pohtia tulevaa. Niin radiossa kuin televisiossakin tehdään katsauksia edelliseen vuoteen. Usein vuoden vaihtuminen saa aikaan uusien lakien voimaantulon sekä hintojen ja taksojen korotuksia.

Miten Veteraaniopettajien osalta viime vuosi meni? Ehkä merkittävin toimenpide liittomme toiminnan kannalta oli ensimmäisen toimihenkilön palkkaaminen toimistoomme. Vuoden 2008 alusta toiminnanjohtajan tehtäviä alkoi hoitaa Kirsti Lehtinen. Hänen tulonsa myötä olemme saaneet toimintaamme selvästi lisävirtaa ja asioiden eteenpäin vieminen on selkeytynyt ja vahvistunut. Tehtävä olisi tullut täyttää jo aikaisemmin, mutta hyvä, että se toteutui edes nyt. Yhteistyötä eri järjestöjen kanssa on pyritty syventämään ja laajentamaan, mutta tämä asia vaatii vielä paljon aikaa ja työtä. Luulisi, että eläkeläisten asia olisi yhteinen, mutta ihmeen vaikeaa on yhteistyön lisääminen.

Edunvalvonnallisesti kulunut vuosi oli sekä positiivinen että negatiivinen. Positiivista oli verotukseen saatu korjaus, joka tänä vuonna saanee lopullisen muotonsa. Negatiivisen puolelle menee ehdottomasti eläkkeiden indeksitarkistus. Kun korotus vuoden 2008 alusta oli 2,39 % ja hintojen ja elinkustannusten nousu vuoden lopulla hipoi 5%, niin ostovoimamme viime vuonna jäi pahasti miinukselle. Esitimme erilaisia vaihtoehtoja muiden eläkeläisjärjestöjen tapaan, mutta mikään ei saanut vastakaikua päättäjissä. Jos halutaan, että eläkeläisten ostovoima kasvaa ja pysyy palkansaajien kanssa samassa tasossa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin indeksin saattaminen samaksi palkkaindeksin kanssa. Asiaan parannusta saataisiin myös, jos korotukset laskettaisiin ja maksettaisiin kahdesti vuodess a.

Lainsäädännön puolella olemme seuranneet tiiviisti SATA-komitean työtä. Komitean työskentely on monelta osin meitä koskettavaa, mutta siitä tihkuvia tietoja on todella vähän. AKAVA:n kautta olemme pyrkineet saamaan tietoja ja myös sitä kautta on ajatuksiamme eteenpäin viestitetty.

Järjestöllisesti liitomme on mennyt voimakkaasti eteenpäin. Rekisteröityneitä yhdistyksiä tuli viime vuonna niin paljon, että niiden määrä on jo huomattavasti suurempi kuin kerhojen. Toiminta kentällä on siis ollut ansiokasta ja yhteiseen järjestörakenteeseen tähtäävää, josta kiitokset kaikilla alueilla toimineille.

Viime vuoden koulutukset saivat valtavan suosion, joka antaa uskoa siihen, että meidän väki haluaa toimia yhdessä parempaa huomista rakentaen.

Mitä sitten tapahtuu vuonna 2009? Ennustaminen on tunnetusti vaikeaa. Mikä on kuitenkin varmaa on, että eläkkeet nousevat 4,95 %. Myös sen tiedämme, että näin olisi pitänyt olla jo vuosi sitten! Yhteistyötä lisätään edelleen ja vaikuttaminen asioittemme hoitamiseen jatkuu voimallisesti. Järjestöllinen kehitys jatkuu niin, että vuoden lopulla lähes kaikki kerhot ovat rekisteröityneitä. Alueilla yhteiset tilaisuudet saavat uusia muotoja ja tulevat eläkeopettajat kansoittavat ne runsain joukoin.

Hyvää alkavaa vuotta 2009 kaikille jäsenillemme !

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Veteraaniopettaja 6/2008

Pääkirjoitus: Vanhusneuvostot

Vaalit on pidetty. Kuntiin on valittu uudet päättäjät. Juuri nyt on oikea aika alkaa vaikuttaa. Kunnissa valitaan eri lautakunnat ja niiden mukana myös vanhusneuvostot. Niissä kunnissa, joissa on ikäihmisten asioita pohtivia neuvostoja, tulee huolehtia siitä, että paikallisista veteraaniopettajayhdistyksistä saadaan niihin edustus.

Ainakin suurimmassa osassa kuntia valintaperusteena on yhdistyksen koko. Pääperiaate on myös se, että yhdistys on rekisteröity. Veteraaniopettajayhdistyksiä on viime vaalikauden aikana rekisteröity suuri joukko. On todennäköistä, että saamme useita edustajia eri puolille maata.

Yhdistysten johdon on nyt syytä ottaa yhteyttä päättäjiin. On selvitettävä, mitkä mahdollisuudet saada edustaja vanhusneuvoston jäseneksi. Neuvostothan eivät varsinaisesti päätä asioista. Varsinainen vaikuttaminen tapahtuu valmistelevissa elimissä. Juuri niitä ovat vanhusneuvostot.

Kunnissa tehdään lukuisia meitä koskevia päätöksiä. Jos pääsemme niihin itse puumerkkimme panemaan, on tuloskin mieleisemme. Nyt on käytettävä sitä edunvalvonnallista osaamista, jota meillä kyllä on.

Hyvää Joulua ja menestyksellistä vuotta 2009!

11.11.08

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Äldreråden

Valen har hållits. Kommunerna har fått nya beslutsfattare. Just nu är den riktiga tiden att påverka. Man utser olika nämnder i kommunerna och med dem också nya äldreråd. I de kommuner, där det finns råd som arbetar med äldre personers sakfrågor bör man se till att de lokala veteranorganisationerna får representation i råden.

I majoriteten av kommunerna baserar sig kriterierna för valet på föreningens storlek. En huvudprincip är också, att föreningen är registrerad. En stor mängd veteranföreningar har låtit registrera sig under senaste valperiod. Det verkar troligt, att vi får flera representanter på olika håll i landet.

Föreningarnas ledning bör nu kontakta beslutsfattarna. Man bör utreda vilka möjligheterna är att få representation i äldreråden. Råden fattar inte egentliga beslut i sakfrågor. Den verkliga möjligheten att påverka sker i de förberedande organen. Sådana är just äldreråden.

I kommunerna fattas många beslut som rör oss. Om vi kommer åt att sätta vårt eget bomärke på dessa beslut är resultatet till nytta för oss. Nu är det rätt tillfälle för oss att utnyttja den kunskap i påverkan som vi nog har.

God Jul och ett framgångsrikt år 2009!

11.11.08

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Verotuksesta

Eduskunta on tätä kirjoittaessani käsittelemässä hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä, jossa on esillä myös eläkeläisten kannalta keskeisiä asioita.

Hallituksen veropolitiikan painopisteenä on työn verotuksen keventäminen, jolla pyritään työllisyyden parantamiseen ja kotimaisen kysynnän tukemiseen. Vuonna 2009 työn verotusta kevennetään 870 milj. eurolla. Kevennyksen lisäksi kompensoidaan ansiotason nousun verotusta kiristävä vaikutus ja tehdään 4 %:n inflaatiotarkistus valtion tuloveroasteikkoon.

Yksi keskeinen tavoite on myös verotuksen oikeudenmukaisuus. Eläketulon verotusta kevennetään niin, että eläketulon veroaste on kaikilla tulotasoilla enintään palkansaajan veroasteen tasolla. Myös eläkeläispuolisoiden verotus saatetaan korkeintaan palkansaajan veroasteen tasolle. Eläketuloverotuksen keventäminen toteutetaan kasvattamalla sekä valtion- että kunnallisverotuksen eläketulovähennystä.

Elintarvikkeiden arvonlisävero alenee 17 prosentista 12 prosenttiin 1.10.2009 alkaen. Hallitus uskoo, että elintarvikkeiden hinnat alenevat. Toivottavasti toimenpide ainakin estää hintojen nousun. Useimmissa muissa EU-maissa elintarvikkeiden arvonlisävero on alhaisempi kuin Suomessa.

Verotuksessa tehtävä kotitalousvähennys myös nousee 3000 euroon vuodessa. Sitä voidaan tehdä remontti- ja hoivakuluista.

Kahden edellisen hallituksen veronkevennykset toteutettiin pääasiassa korottamalla kunnallista ansiotulovähennystä, mikä aiheutti sen, että palkansaajan ja eläkeläisen veroasteet jatkuvasti erosivat toisistaan eläkeläisen tappioksi. Nyt eläkeläiset ovat saavuttaneet tavoitteensa oikeudenmukaisesta verotuksesta palkansaajiin nähden.

Paikallistoimintamme

Veteraaniopettajat ry:n paikallinen organisaatio kehittyy hyvää vauhtia kohti todellista liittomuotoa. Tällä hetkellä on jo 47 rekisteröitynyttä paikallista yhdistystä. Samassa yhteydessä on myös liitetty mukaan paikalliseen toimintaan monia kuntia, joiden alueella ei vielä ole ollut vastaavaa toimintaa. Haasteita kuitenkin vielä riittää, sillä löytyy vielä monia isojakin kuntia, joissa ei ole veteraaniopettajayhdistystä. Kuntaliitosten yhteydessä tarjoutuu tilaisuus toiminnan aloittamiseen. Aluevastaavamme ovat tässä työssä avainasemassa.

Vuoden lopulla näyttä vielä tapahtuvan rekisteröitymisiä. Ripeästä toiminnasta kuuluu kiitos paikallisille aktiiveille.

Edelleen on paljon eläkkeellä olevia opettajia, jotka eivät ole Veteraaniopettajat ry:n jäseniä. Paikallisilla yhdistyksillä ja kerhoilla on tuntuma oman alueensa tilanteeseen ja mahdollisuus kääntyä eläkkeellä olevien opettajien puoleen ja tarjota jäsenyyttä sekä paikalliseen yhdistykseen että liittoon.

Eläkkeelle vasta jääville ovat OAJ:n paikallisyhdistykset tärkeässä asemassa tiedon jakajina. Opettajan jäädessä eläkkeelle hän tarvitsee paljon tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Tällöin on hyvä tilaisuus ja tarpeellista kertoa myös veteraaniopettajatoiminnasta ja siihen liittyvistä jäseneduista. Se on OAJ:n ja sen paikallisten yhdistysten tehtävä. Veteraaniopettajat ry tulee kuvioon mukaan vasta, kun asianomainen on liiton jäsen. Tässä välissä jäsen voi menettää esimerkiksi vakuutusetujaan. On välttämätöntä, että paikalliset veteraaniopettajayhdistykset ja kerhot ottavat yhteyttä OAJ:n paikallisiin organisaatioihin, jotta tieto kulkisi kaikille eläkkeelle jääville opettajille riittävän ajoissa. Olisi hyvä pyrkiä mukaan tiedotustilaisuuksiin ja informoida toiminnastamme OAJ:n yhdistysten lehdissä ja tiedotteissa.

OAJ:n valtuuston syyskokous

Veteraaniopettajat ry:llä on oikeus lähettää OAJ:n valtuuston kokoukseen yksi edustaja. SOOL ry (opettajaksi opiskelevat) voi lähettää 3 edustajaa. Näillä edustajilla on kokouksessa läsnäolo ja puheoikeus. Olen menossa tällä viikolla keskiviikkona 19.11. alkavaan kokoukseen. Kokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma vuosille 2009 - 2010. Toimintasuunnitelmaesityksen mukaan eläke- ja sosiaalipolitiikassa pyritään vaikuttamaan SATA-komitean työhön jäsenkunnan kannalta. Tehostetaan jäsenkunnalle annettavaa tiedotusta ja eläkeneuvontaa ja vaikutetaan epäkohtien korjaamiseksi. OAJ voisi kiinnittää huomiota myös jo eläkkeellä olevien entisten jäsentensä tilanteeseen, sillä nykyiset jäsenet siirtyvät vääjäämättä vuosien kuluessa ennemmin tai myöhemmin eläkkeelle. Se, miten eläkkeitä korotetaan, on tärkeä myös tulevien eläkeläisten kannalta.

Kiitokset veteraaniopettaja-aktiiveille ja kaikille jäsenille kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta.

Vantaalla 16.11.2008

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 5/2008

Puheenjohtajan palsta: Ikäihmisten palveluista

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ohjaavat tällä hetkellä useat asiakirjat ja ohjelmat. Tällä hallituskaudella on ohjelmassa noin 30 kehittämiskohdetta.

Ikä- ja ikääntymispoliittisia tavoitteita on ensinnäkin varautuminen väestön ikääntymiseen. Tavoitteisiin kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden ja ikäihmisten toimintakyvyn edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen. Pyritään tukemaan kotona asumista ja luomaan esteetön ja turvallinen asuinympäristö ja toimivat oikea-aikaiset palvelut. Lisäksi turvataan määrältään riittävä ja osaava henkilöstö sekä palvelujen rahoitus.

Näiden tavoitteiden pohjalta on sosiaali- ja terveysministeriössä meneillään monia palveluiden rakenteiden ja sisällön muutosprosesseja.

Palvelujen uudistamisen tavoitteena on erityisesti kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen. Laatusuosituksia uudistetaan ja nostetaan niiden sitovuustasoa. Harkinnassa on myös mahdollinen lainsäädännön tarve vanhusten huollossa.

Toimiva terveyskeskus

Laaja hanke on toimiva terveyskeskus –toimintasuunnitelma, jonka avulla pyritään uudistamaan ja parantamaan käytäntöjä terveyskeskuksissa. Rakennetaan ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä sosiaali- ja terveydenhuollon neuvonta- ja palveluverkko. Lisätään ja kehitetään terveyskeskusten vuodeosastojen akuuttia- ja kuntouttavaa toimintaa pitkäaikaisen laitoshoidon tilalle. Ylipäätään pyritään vahvistamaan ikääntyvien toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista. Otetaan käyttöön niin sanotut matalan kynnyksen neuvontapalvelut ja ehkäisevät kotikäynnit.

AVOLA-uudistus

Keskellä vanhusten ja vammaisten palveluvalikoimaa on avo- ja laitoshoidon raja. Vanhuspalveluita tarjoavat sekä laitokset kuten vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosastot sekä avohuoltolaitokset kuten palvelutalot. Vanhuksen saamat etuudet ja hoitomaksut riippuvat siitä, saako hän hoitoa vanhainkodissa vai palvelutalossa. Se vaikuttaa myös kunnan kustannuksiin ja Kelan osuuteen. Vanhusten ja omaisten on vaikea ymmärtää, miksi maksut ja etuudet vaihtelevat, kun vanhus siirtyy hoitomuodosta toiseen. Tästä halutaan päästä eroon uudistamalla avo- ja laitoshoidon asiakasmaksut.

Ikääntymispoliittinen strategia

Tavoitteena on, että kunnalla on valtuuston hyväksymä ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon ja taloussuunnitelmaan. Laadinnan lähtökohtana ovat kolmatta ja neljättä ikäänsä elävien kuntalaisten tarpeet ja voimavarat sekä paikalliset olosuhteet. Suunnitelma tehdään yhteistyössä eri hallintokuntien, kuntalaisten, kolmannen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa. Nähdäkseni strategian laadinnassa tulee vanhusneuvostojen olla kiinteästi mukana.

Strategisen linjauksen pääkohdat ovat Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, palvelurakenne, henkilöstön määrä ja osaaminen sekä johtaminen sekä laadukkaat asumis- ja hoitoympäristöt.

Kommentteja

Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmat ovat mittavat ja tavoitteet paikallaan. Välttämätöntä on, että hankkeille löytyy myös riittävä rahoitus. Varmasti on paljon sellaisia uudistuksia, jotka voidaan tehdä kustannusneutraalisti järkeistämällä toimintoja, mutta varmasti tarvitaan myös lisäresursseja. Erityisesti riittävä ja osaava henkilöstö on keskeisessä asemassa. Suunnitelmiin kuuluu myös toteutumisen seuranta ja valvonta.

Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle vanhustenhuoltolain säätämistä, vanhusneuvostojen lakisääteisyyttä sekä kunnallista vanhusasiamiehen toimen perustamista.

Vantaalla 20.10.2008

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 4/2008

Pääkirjoitus: Edunvalvontaa

Varapuheenjohtaja Harri Aartelo kirjoittaa, että elinkustannukset nousivat kesän aikana tasaisesti ja aiheuttivat lisää pohdintaa ostovoimamme säilyttämiseksi. Lataa ›

Puheenjohtajan palsta: Katse eteenpäin

Kesä oli ja meni. Ei se oikein hyvä kesä ollut, mutta toivottavasti kuitenkin virkisti ja antoi voimia syksyä ja talvea varten. Liittomme ja varmasti myös yhdistysten toiminta on päässyt jo hyvään alkuun ja jatkuu aktiivisena.

Järjestöasiaa

Liiton hallitus ja aluevastaavat pitivät onnistuneen suunnitteluseminaarin Tirvassa. Aluevastaavat saivat oman kansion, jossa on perustiedot liitosta ja järjestötoiminnasta. Sitä tullaan päivittämään jatkuvasti, jotta aluevastaavat pysyvät ajan tasalla. Myös yhdistyksille tullaan jakamaan syksyn koulutustilaisuudessa omat kansiot. Nyt tapahtuu ja saadaan toimeksi, kun meillä on toiminnanjohtaja.

OAJ:n toivomuksesta Veteraaniopettajat ry:n jäsenrekisteri saatetaan samaan systeemiin muiden OAJ:n ulkojäsenyhdistysten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki liiton henkilöjäsenet siirretään jonkun paikallisen yhdistyksen jäseniksi. Näin on tapahtunut kesän aikana rekisteröityjen yhdistysten osalta. Siirto on tehty kunnittain postinumeroiden mukaan. Toisella paikkakunnalla asuvat yhdistyksen jäsenet siirretään nyt syksyn aikana oman yhdistyksensä jäseniksi. Toiminta etenee kerhojen rekisteröitymisen tahdissa.

Hallituksen suunnitteluseminaarissa sovittiin myös toimista niiden alueiden suhteen, joilla ei vielä ole paikallista kerhoa tai yhdistystä. Koulutuspäivillä aluepalavereissa selvitetään olemassa olevien yhdistysten ja kerhojen alueet ja lähialueiden tilanne. Sen jälkeen ryhdytään toimiin uusien yhdistysten perustamiseksi tai niiden kuntien, joissa ei vielä ole paikallista toimintaa, liittämiseksi olemassa oleviin yhdistyksiin. Vuoden 2009 alusta toteutuneet kuntaliitokset ja tiedossa olevat suunnitelmat otetaan huomioon.

Näin toimien pääsemme vähitellen vuosikokouksen hyväksymään tavoitteeseen, jonka mukaan kaikki henkilöjäsenemme kuuluvat johonkin paikalliseen yhdistykseen.

Ikäihmisten vaikuttamattomuusparadoksi

Kunnallisvaalit ovat ovella. Eläkeläisten kannalta ei ole ollenkaan yhdentekevää, keitä valtuustoissa ja kunnallisissa lautakunnissa istuu.

Voitto Helander kirjoittaa teoksessaan ”Ei oikeutta maassa saa…Ikäihmiset poliittisina vaikuttajina” ikäihmisten vaikuttamattomuusparadoksista:

"Varsinainen vaikuttamis- tai vaikuttamattomuusparadoksi syntyy siitä, että ikäihmisten massiivinen ääniosuus valuu vaaleissa lähes kokonaisuudessaan toisten ikäryhmien ehdokkaille. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että seniorikansalaiset toivovat ikätovereidensa äänien koituvan ikäihmisehdokkaiden hyväksi."

Valtaresurssien muuntaminen valta-asemaksi on ikäihmisiltä onnistunut mahdollisimman kehnosti.

Vuonna 2005 Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan ikäihmisillä oli vuoden 2004 vaaleissa väestöosuuttaan vähemmän ehdokkaita. Yli 60-vuotiaiden osuus ehdokkaista oli 15,5 %. Nousua edellisvuosiin oli tapahtunut. Uusissa valtuustoissa heitä oli 15,3 %. Kunnanhallituksissa vähintään 65-vuotiaiden osuus oli noin 3 %. Vanhimman ikäluokan edustajia ei ollut ollenkaan 327 kunnan hallituksissa.

Pekola-Sjöblomin mukaan eläkeläisjärjestöt eivät näyttäneet muodostavan erityisen merkittävää ponnahduslautaa kunnallisiin luottamustehtäviin.

Nyt olisi taas tilaisuus vaikuttaa valtaresurssien muuttamiseksi valta-asemaksi. Ehdokasasettelu on jo ohi, mutta vaalipäivä ja äänestäminen ovat edessä. Kaikki ikääntyneet eivät tietysti jaksa eivätkä halua osallistua politiikan tekoon. Tämä haluttomuus vaivaa myös nuorempia. Mutta ikäihmiset ovat olleet aina aktiivisia äänestäjiä. Näin varmasti jatkuu edelleen. Toivottavasti äänet suuntautuvat niin, että valtavajetta korjataan.

Vaikuttamista on myös ehdokkaiden haastattelu eri vaalitilaisuuksissa ennen vaaleja. Toreilla ja turuilla liikkuu varmasti ehdokkaita. Heiltä kannattaa kysyä, miten he suhtautuvat ikäihmisten palveluihin kunnassa tulevalla valtuustokaudella.

Hyvää syksyä

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 3/2008

Pääkirjoitus: Työeläkettä tarkistettava 2 krt vuodessa

Yhdistys vaati vuosikokouksessaan 19.4.2008, että työeläkkeitä nostettaisiin työeläkeindeksin mukaisella korotuksella kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa. Lataa ›

Puheenjohtajan palsta: Valmisteluihin on vaikutettava

Sääntöjensä mukaan Veteraaniopettajat ry on eläkkeellä olevien opetusalalla toimineiden henkilöiden valtakunnallinen etujärjestö, jonka tarkoituksena on näiden sosiaalisen aseman ja eläke-etujen turvaaminen sekä yhteiskunnallisen aseman kohottaminen.

Eläkeasioista päättää eduskunta. Niiden valmistelu tapahtuu kolmikantaneuvotteluissa valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen kesken.

Valmisteluvaiheen tahoissa on kuitenkin yksi iso puute. Ei ole olemassa virallista neuvottelu- tai valmisteluorganisaatiota, jossa eläkeläiset ja heidän järjestönsä voivat olla mukana vaikuttamassa jo päätösten valmisteluvaiheessa.

Veteraaniopettajat ry on useissa kannanotoissaan tuonut päättäjien tietoon tämän ongelman. Työmarkkinajärjestöjen kanta on, että vain maksajat päättävät.

Jonkinlainen liikahdus on nyt kuitenkin tapahtunut, sillä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on asettanut 10.3.2008 eläkefoorumin, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida vuosina 2005 ja 2007 tehtyjen eläkeuudistusten toteuttamista. Eläkefoorumi arvioi eläkepolitiikan toteutumista erityisesti ikääntymiseen varautumisen näkökulmasta sekä edistää vuoropuhelua eläkeasioissa eri tahojen välillä. Ministeri Hyssälä korostaa, että foorumin tavoitteena on myöhentää eläkkeelle siirtymisikää, taata riittävä eläketurva kansalaisille tulevaisuudessa ja varmista sen kestävä rahoitus pitkällä tähtäimellä.

Eläkefoorumi kokoontuu 2–3 kertaa vuodessa, ja kuhunkin foorumiin kutsutaan edustajia usealta taholta, muun muassa EETU ry:stä. Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry yrittää myös päästä mukaan. Eläkefoorumi on yksi keskustelun muoto, eräänlainen päänavaus, mutta todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioiden valmisteluun puuttuu eläkeläisiltä yhä. Siihen tulee siis pyrkiä edelleen.

Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan saatiin vuosi sitten monia eläkeläisten kannalta tärkeitä kirjauksia asioista, joita on ajettu vuosikausia. Osa niistä on jo toteutunut ainakin osittain. Silti edessä on yhä monia haasteita.

Ikäihmisten toivotaan pystyvän elämään mahdollisimman kauan kotona, tulemaan toimeen omillaan. Uskon, että he myös haluavat sitä. Tämä edellyttää riittävää toimeentuloa, toisin sanoen riittävää eläkettä, joka seuraa yleistä ostovoiman kehitystä.

Kun nykyinen työeläkejärjestelmä luotiin, perusperiaatteeksi hyväksyttiin kulutustason säilyttäminen eläkkeelle siirryttäessä ja eläkkeellä oltaessa. Eläkkeet suojattiin inflaatiota vastaan sitomalla ne palkkaindeksiin. Eläkkeitä myös korotettiin kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa.

Näistä periaatteista on sittemmin luovuttu. 1970-luvulla siirryttiin puoliväli-indeksiin ja vuonna 1984 luovuttiin eläkkeiden tarkastelusta heinäkuussa.

1990-luvun laman jäljiltä eläkeläisten asemassa on ollut monia epäkohtia, joiden korjaaminen on ollut muun muassa Veteraaniopettajien tavoitteena. Vuosien työn jälkeen 2000-luvulla on vihdoin saatu korjauksia aikaan. Niin sanottu raippavero ja korkea sairausvakuutusmaksu korjattiin, kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttanut työeläkkeen leikkaus korvattiin osittain ja eläkeläisten epäoikeudenmukaista verotusta korjattiin tämän vuoden alusta.

Suurena kantona kaskessa on edelleen taitettu indeksi, jonka vuoksi eläkkeet jäävät jatkuvasti jälkeen yleisestä ostovoiman kehityksestä. Julkisuudessa väitetään, että eläkkeiden ostovoima säilyy ja että niiden taso on keskimäärin 60 % palkkatasosta.

Tämä on tilastollista harhaa ja johtuu siitä, että keskiarvoa nostavat uudet eläkkeet, joiden lähtötaso on korkeampi kuin vanhojen eläkkeiden. Syynä on korkeampi palkkataso. Eläkepalkka on nykyisin toista luokkaa kuin 1980- tai 1990 - luvulla.

Taitetun indeksin takia ollaan tilanteessa, jossa vuosina 1996–2007 palkat ovat nousseet noin 52 % ja eläkkeet vain 22 %. Esimerkiksi vuonna 1996 eläköityneen henkilön eläke on tällä hetkellä enää 48 % saman palkan nykyarvosta. Pitkä eläkkeellä olo johtaa lopulta köyhyyteen.

Vuosi 2008 on hyvä esimerkki eläkkeiden korotusten riittämättömyydestä. Työeläkkeet nousivat tammikuun alussa 2,39 % ja kansaneläke 2,5 %. Kuluttajahinnat ovat nousseet vuoden alussa lähes 4 %. Ruuan hinnan ennustetaan nousevan 7 %. Lisäksi hallitus on esittänyt palvelujen hintojen reipasta nostamista. Herää kysymys, miten eläkeläiset selviävät ensi tammikuuhun.

Eläkkeitä on korotettava kaksi kertaa vuodessa kuten ennenkin, jotta tällaiselta tilanteelta vältyttäisiin.

Toinen ajankohtainen ongelma eläkkeen ostovoiman lisäksi on ikäihmisten hoito. Lehdistä saa jatkuvasti lukea, miten laitoksissa on liian vähän hoitajia eikä ministeriön asettamia laatukriteerejä voida toteuttaa. Yli 80-vuotiaiden kohdalla on lain mukaan arvioitava hoidon tarve, mutta siihen se sitten jääkin. Kunnassa ei ole rahaa. Hoitoa ei voida antaa. Kunnat toteuttavat lainsäädännön vaatimia palveluja mutta vanhuspalvelut eivät ole lakisääteisiä. Tarvitsemme vanhustenhuoltolain, joka takaa subjektiivisen oikeuden hoitoon tarvittaessa.

Veteraaniopettajat ry on mennyt oman organisaationsa kehittämisessä merkittävästi eteenpäin.Vuosikokouksessa 2007 asetettiin tavoitteeksi kerhojen rekisteröityminen ja järjestörakenne, jossa liittoon kuuluu vain yhdistysjäseniä. Kaikki henkilöjäsenet kuuluvat paikallisiin yhdistyksiin.

Rekisteröityminen etenee hyvin. Tällä hetkellä rekisteröityneitä yhdistyksiä on 42 ja kerhoja siis 39. Vuosikokouksessa saatiin ilmoitus uudesta rekisteröityneestä yhdistyksestä.

OAJ:n jäsenrekisterin ehdotuksesta aloitetaan kaikkien henkilöjäsenten siirtäminen jonkin paikallisen yhdistyksen jäseneksi. Työ alkaa rekisteröityneistä yhdistyksistä. OAJ haluaa veteraaniopettajat samanlaiseen jäsenrekisterisysteemiin kuin muutkin OAJ:n jäsenrekisterissä olevat yhdistykset.

Hallitus valmistelee myös vaaliohjesääntöä hallituksen jäsenten vaalia varten. Se tuodaan todennäköisesti vuoden 2009 vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Sen mukaan maa jaetaan alueisiin lähinnä maakuntapohjalta ja hallituspaikat tulisivat näille alueille niiden jäsenmäärän mukaan. Ehdokasasettelu tapahtuu alueella neuvotellen.

Vuosikokous on liittomme ylin päättävä elin. Se linjaa toiminnan tavoitteet sekä päättää taloudesta. Vuosikokous kantaa myös vastuun päätöksistään.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja, Vuosikokouksen 2008 avauspuheessa

Veteraaniopettaja 2/2008

Pääkirjoitus: Puheenvuoroja eläkkeistä

Lähes päivittäin saamme lukea lehdistä meitä koskevia uutisia. Usein taustalla on valtakunnan merkittäviä vaikuttajia. Viimeisimmät silmiini sattuneet kommentit ovat Etlan toimitusjohtajan Sixten Korkmanin ja Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Seppo Honkapohjan esittämiä.

Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkmanin mukaan eläkeläisten olisi palattava takaisin työelämään. Palkintoina tästä heidän työtulojensa verotusta tulisi huojentaa. Korkman toteaa, että Suomessa on tehty juuri päinvastoin. Hallitus kevensikin eläkeläisten verotusta. Etlan puitteissa toiminut professorityöryhmä on samoilla linjoilla pohtiessaan Pohjoismaitten eläkeläisten asemaa. Professorienkin yksi pääviesti on työuran pidennys. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen osana säädettiin eläkkeen superkarttuma pidempään työssä oleville. Tämä ei heidän mielestään vielä riitä.

Korkman toteaa, että mitä korkeammaksi tulotaso nousee, sitä enemmän halutaan vapaa-aikaa. Miten tämä toteutuisi, jos eläkkeelläkin oltaisiin töissä?

Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Seppo Honkapohjan mukaan eläkeikä olisi nostettava 70 vuoteen. Perusteluna on se, että nykyisin eletään pidempään kuin ennen. Naisten keskimääräinen elinikä on 84 vuotta ja miehillä 78 vuotta. Aivan oikein hän toteaa, että moni on vielä ikäihmisenäkin hyvässä työkunnossa.

Olisi kuitenkin parempi pohtia sitä, miten pitkän työuran jälkeen eläkkeellä tullaan toimeen ja voidaan toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Työuran aikana niihin ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Diskussioner om pensionerna

Så gott som varje dag får vi läsa i tidningarna om nyheter som berör oss. Ofta finns betydelsefulla statliga påverkare i bakgrunden. De senaste kommentarerna jag lade märke till gjordes av Etlas verkställande direktör Sixten Korkman och medlemmen i Finlands Banks förvaltningsråd Seppo Honkapoja.

Enligt Etlas verkställande direktör Sixten Korkman borde pensionärerna återvända till arbetslivet. Som belöning för detta skulle de få en nedsatt beskattning på sina förvärvsinkomster. Korkman konstaterar att man har gjort precis tvärtom i Finland. Regeringen sänkte ju pensionärernas beskattning. En professorsgrupp som har verkat inom Etla är av samma åsikt då det gäller de nordiska pensionärernas ställning. Ett av professorernas viktigaste budskap är att tiden ute i arbetslivet borde förlängas. I samband med pensionsreformen 2005 bestämdes bland annat om en supertillväxtprocent för personer som stannar längre i arbetslivet. Detta är enligt deras mening inte tillräckligt.

Korkman konstaterar, att ju högre inkomstnivån stiger, desto mera finns det önskningar om fritid. På vilket sätt skall detta genomföras om man som pensionär ännu är ute i arbetslivet?

Medlemmen i Finlands Banks förvaltningsråd Seppo Honkapohjan anser att pensionsåldern bör höjas till 70 år. Orsaken är den, att man nuförtiden lever mycket längre än tidigare. Kvinnornas medellivslängd är 84 år och männens 78 år. Han påpekar helt riktigt, att mången äldre människa i dag är i gott arbetsskick.

Det vore dock bättre att fundera på hur man efter en lång livsgärning klarar sig på pensionen och hur man kan förverkliga saker som är viktiga för en själv. Ute i arbetslivet fanns det varken tid eller möjlighet till detta.

Harri Aartelo, vice ordförande

Puheenjohtajan palsta: Uutta ajattelua indeksistä

Tammikuun alusta eläkkeet nousivat 2,39 %. Tammikuussa inflaatio oli 3,8 %, joten me emme pysy edes elinkustannusten nousun perässä. Kun työeläkejärjestelmä luotiin 50- ja 60-lukujen vaihteessa luotiin samalla suoja inflaatiota vastaan sitomalla eläkkeet indeksiin. Päädyttiin palkkaindeksiin ja todettiin, että se estää eläkeläistalouksia jäämästä jälkeen väestön yleisestä elintason noususta.

Tämä periaate ei ole toteutunut enää aikoihin. Työeläkeindeksi muutettiin ensin puoliväli-indeksiksi. Vuonna 1996 otettiin käyttöön taitettu indeksi ensin yli 65-vuotiailla ja vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä koskemaan kaikkia työeläkkeitä.

Työeläkeindeksi täytyy korjata, jotta tämä jatkuva jälkeenjääneisyys voitaisiin pysäyttää. Puoliväli-indeksin palauttamista on ajettu 1990-luvun puolivälistä saakka, tuloksetta. On syytä ajatella asiaa uudelleen.

Indeksiä korjattaessa on otettava huomioon tietyt vähimmäisehdot. Sen rakenteen tulee olla sellainen, että eläkkeet eivät koskaan laske ja että ne pysyvät aina vähintään elinkustannusten nousun tasolla. Tästä syystä indeksitarkistus pitää tehdä kaksi kertaa vuodessa, esimerkiksi tammikuun ja heinäkuun alussa. Näinhän aikoinaan olikin. Jos inflaatio tänä vuonna on tammikuun tilanteen mukaan lähellä neljää prosenttia me jäämme 1,5 prosenttiyksikköä jälkeen elinkustannusten noususta.

Kun työeläkeindeksiä korjataan yleinen ansiotason nousu tulee ehdottomasti ottaa paremmin huomioon. Nykyinen 20 prosenttia ei ollenkaan riitä.

Muutetaan nimeä

Vuosikokous on liittomme korkein päättävä elin. Hyväksymällä toimintasuunnitelma ja talousarvio siellä luodaan toiminnan puitteet. Tulevassa Tampereen vuosikokouksessa on esillä myös liiton nimen muuttaminen. Muutosta käsiteltiin jo vuoden 1998 sekä vuoden 2006 vuosikokouksessa. Silloin kokous päätti palauttaa asian valmisteluun. Viime vuonna kokouksessa oli asiasta kaksi aloitetta, joissa toisessa oli useiden henkilöiden allekirjoitukset. Jäsenkyselykin tehtiin, vastauksia oli vajaa tuhat. Muutosta kannatti runsas puolet vastanneista. Erilaisia vaihtoehtoja Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n lisäksi tuli 17 muuta. OSJ sai näistä eniten kannattajia.

Aloitteet nimen muuttamiseen ovat tulleet kentältä jo vuonna 1998. Kommentteja tulee ”nuorilta eläkeläisiltä”. Juuri eläkkeelle siirtyneet opettajat eivät koe itseään veteraaneiksi eivätkä siksi halua liittyä Veteraaniopettajat ry:n jäseniksi. Eri yhteyksissä joudutaan myös selvittämään, mitä tekemistä meillä on sotaveteraanien kanssa. Opetusalan Seniorijärjestö OSJ oli hallituksen esitys vuonna 2006. Hallitus on päättänyt esittää myös nyt, että nimeksi tulisi Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry.

Liittomme on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n seniorijäsenten yhdistys. On loogista siirtyä OAJ:sta OSJ:hin. Lyhenne OSJ on helppo tehdä tunnetuksi ja helppo käyttää jatkossa.

Kielitoimiston mielestä seniori on varteenotettava vaihtoehto, kun nimeä muutetaan. Se on lainasana, kuten monet yhteiskuntaelämän sanoista, esimerkiksi demokratia. Sen etuna on, että se sopii äänteellisesti suomenkieleen. Sanalla seniori on kahtalainen merkitys: toisaalta se tarkoittaa juuri eläkkeelle jäänyttä, siis eläkeläistä ja toisaalta yleensä vain ikä-ihmistä.

Yhdistysrekisteristä on tarkistettu, että nimi ei ole missään muualla käytössä.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 1/2008

Pääkirjoitus: Harhautustako?

Juuri ennen joulua uutisoitiin näyttävästi kaikissa valtakunnan medioissa, kuinka eläkeläisillä menee hyvin.Verot alenee ja eläkkeiden tasokin on yleistä käsitystä parempi. Eläketurvakeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoitti, että eläkkeen tavoitetaso eli 60 % palkasta saavutetaan nykyään kirkkaasti. Kun eläkettä verrattiin viiden viimeisen työvuoden keskiarvotuloihin oli keskimääräinen eläke 63 % eläkkeelle jäämistä edeltäneistä tuloista. Kansankin mielipidettä kyseltiin.

Mitä tällä tiedolla haluttiin sanoa? Sitäkö, että puheet eläkkeiden ostovoimasta on syytä lopettaa? Jos näin on, kysymys on suuresta harhautuksesta.Ainakin Veteraaniopettajat ry on koko ajan tuonut esille epäkohdan, joka kohdistuu eläkkeisiin välittömästi eläkkeelle jäännin jälkeen. Otan selventävän esimerkin.Vuoden 1995 alusta eläkkeelle jääneen opettajan eläkkeeseen on vuoden 2007 loppuun mennessä tullut indeksikorotuksia, joiden vaikutus lähtötasoon on 29,3%.Työssä olevan opettajan palkka on samassa ajassa noussut 53,3 %.Alunperin 66% eläkkeen arvo palkkaan verrattuna on siis enää noin 55 %.

Jos palkka vuonna 1995 oli 2000 euroa, 66 % eläke olisi ollut 1320 euroa.Vuoden 2007 loppuun mennessä palkka on noussut 3066 euroon ja eläke vastaavasti 1706 euroon, kun sen pysyäkseen palkkakehityksen tasossa olisi pitänyt nousta 2023 euroon. Eläkkeen ostovoimasta on kuukausitasolla poistunut 317 euroa.

Tästä on syytä huolestua ja vaatia selvän epäkohdan korjaamista, kuten Veteraaniopettajat ry on jo tehnytkin. On tietenkin hyvä, että eläkkeen lähtötaso pysyy ainakin 60 %:ssa, mutta tärkeintä on, että ostovoima ei heikkene. Nykyinen taitettu indeksi sekä myös tasaindeksi kasvattavat eroa koko ajan.Ainoastaan palkkaindeksin käyttö säilyttäisi eläkkeen lähtötason.

Asiat eivät ole aina sitä, miltä niiden halutaan näyttävän.

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää vuotta 2008.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Skenmanöver

Straxt före julen slogs på synlig plats upp i alla massmedier nyheten om huru bra det går för pensionärerna. Skatterna sjunker och nivån på pensionerna är bättre än man i allmänhet trott. En färsk undersökning gjord av Pensionsskyddscentralen och Löntagarnas forskningsinstitut visade, att pensionens intjäningsprocent på 60 % av lönen nu allmänt uppnås. Då man jämförde de sista fem årens medelinkomst med pensionen uppgick den senare till 63 % i medeltal för dem som gick i pension. Man gjorde också en opinionsundersökning.

Vad ville man säga med dessa uppgifter? Att man borde upphöra med pratet om pensionärernas köpkraft? Om så är fallet, är det fråga om en stor skenmanöver. Åtminstone Veteranlärarförbundet har hela tiden framfört det missförhållande som drabbar pensionärerna genast efter att de gått i pension. Jag tar fram ett förtydligande exempel. En person som gick i pension i början av år 1995 har fram till slutet av år 2007 erhållit indexförhöjningar, vars inverkan på grundbeloppet har varit 29,3 %. En lärare i arbetslivet har under samma period fått en löneförhöjning på 53,3 %. En pension som från början motsvarade 66 % jämfört med lönen uppgår numera till endast 55 %.

Om lönen år 1995 var 2000 euro, skulle en pension på 66 % ha varit 1320 euro. I slutet av 2007 har lönen stigit till 3066 euro och pensionen till 1760 euro. Om pensionen skulle ha följt löneutvecklingen borde den ha stigit till 2023 euro. Pensionens köpkraft har sjunkit med 317 euro per månad.

Det är orsak att oroa sig över detta och kräva, att missförhållandena repareras. Så har Veteranlärarförbundet också gjort. Det är naturligtvis bra, att pensionens basbelopp åtminstone förblir 60 %, men det viktigaste borde vara, att köpkraften inte minskar. Det nuvarande brutna indexet och också ett jämnt index får skillnaden att öka hela tiden. Endast genom ibruktagande av ett löneindex kunde man bevara pensionens utgångsnivå.

Situationen är inte alltid sådan som man vill att skall synas vara.

Alla läsare tillönskas ett riktigt gott nytt år.

Harri Aartelo, vice ordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Ostovoimaa ja laadukkaita palveluja!

Kaikille ikäihmisille tulisi turvata laadukkaat palvelut vanhustenhuoltolailla. Lataa ›

Veteraaniopettaja 5/2007

Pääkirjoitus: Yhteistyö on voimaa

Julkisuudessa tuodaan esille varsin usein kansamme ikääntyminen ja siihen liittyvät haasteet. Miten me, joita tämä koskee, vastaamme osaltamme omien asioidemme eteenpäin viemisestä? Emme saa paljon yksin aikaan. Siksi verkostoituminen on avainasemassa.

Yhdysvalloissa eläkeläiset ovat oivaltaneet joukkovoiman merkityksen. Se toimii järjestöitymisen kautta.AARP (American Association of Retired Persons ) on yksi maailman suurimmista jäsenjärjestöistä. Se syntyi vuonna 1958, kun eläkkeelle jäänyt lukion rehtori Ethel Andrus loi kattojärjestön ajamaan eläkeläisten etuja. Tänään hänen luomuksensa on kolmenkymmenenkuuden miljoonan jäsenen poliittinen, kulttuurinen ja taloudellinen voimatekijä, josta nämä ovat tehneet amerikkalaisen politiikan ehkä vahvimman eturyhmittymän. Järjestön tukea tarvitsevat niin presidentit kuin pormestarit ja siitä on amerikkalaisessa politiikassa kehittynyt vahva hyvinvointipalvelujen puolustaja.

Miten sitten meillä? Vielä kesään 2006 asti meillä oli lähes kaikkien eläkeläisten niin sanottu kattojärjestö VENK. Sitten tapahtui sellaista, jonka syistä ei ainakaan minulla ole vielä selkeää käsitystä. Suurimmat eläkeläisjärjestöt erosivat VENKistä ja perustivat oman EETUnsa.

Olikohan tässä mitään järkeä? Kaikkialla, missä ovat selkeät osapuolet, asioihin vaikuttaminen ja niissä onnistuminen vaatii yhtenäistä voimaa. Jo historiasta tunnemme sanonnan ”hajoita ja hallitse”. Tällä periaatteella on voitu tyrmätä monia hyviä asioita.

Eläkeläisten ongelmat ovat lähes kaikilla samat. Nyt meillä on pohdinnan paikka.Yhteisesti asioita eteenpäin viemällä voimme vaikuttaa ja saavuttaa tavoitteitamme. Uuden toiminnanjohtajamme ensimmäisiä haasteita tulee olla yhteistoiminnan aloittaminen nykyisen VENK:n ja EETU:n välillä. Johtaako se johonkin suurempaan, jää nähtäväksi. Esimerkki ison meren takaa on hyvä pitää mielessä.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

Ledare: Samarbete är styrka

Det framförs ofta i offentligheten att vår befolkning åldras och de problem detta medför. På vilket sätt kan vi, som detta gäller, föra fram våra egna frågor? Ensamma kan vi inte åstadkomma mycket. Därför är det en nyckelfråga att vi bildar nätverk.

I Förenta staterna har pensionärerna insett betydelsen av att medverka i stora grupper. Detta fungerar genom att man organiserar sig.AARP (American Association of Retired Persons) är en av världens största medlemsorganisationer.Verksamheten inleddes år 1958 då den pensionerade gymnasierektorn Ethel Andrus skapade en takorganisation som skulle bedriva pensionärernas intressen. I dag är hennes organisation bestående av trettiosex miljoner medlemmar en politisk, kulturell och ekonomisk maktfaktor och bildar en av den amerikanska politikens främsta förgrundsgrupperingar.Organisationens understöd behövs av såväl presidenter som borgmästare och den har utvecklats till en stark försvarare av amerikansk välfärdspolitik.

Hur är då hos oss? Ännu under sommaren 2006 hade vi en takorganisation VENK till vilken nästan alla pensionärer hörde. Sedan inträffade något som jag ännu inte har fått en förklaring till. De största pensionärsorganisationerna avgick från VENK och bildade sitt eget PIO.

Var detta en vettig lösning? Överallt där det finns tydliga motparter, där man vill lyckas med att påverka krävs det en enhetlig kraft. Vi känner redan från historien till begreppet ”söndra och härska”. Genom denna princip har man kunnat avslå många goda idéer.

Pensionärernas problem är likadana nästan överallt. Nu är det tid för oss att tänka efter. Vi kan påverka och uppnå våra mål genom att samarbeta.Till vår nya verksamhetsledares första uppgifter hör att påbörja samarbetet mellan det nuvarande VENK och PIO. Vi få se om detta leder till något större. Det är bra att hålla exemplet från andra sidan Atlanten i gott minne.

Harri Aartelo, viceordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Toiminnanjohtaja, jäsenkyselyt, eläkeindeksit

Toiminnanjohtaja

Veteraaniopettajat ry:n hallitus päätti kokouksessaan 13.11. valita toiminnanjohtajaksi vuoden 2008 alusta FM, lehtori Kirsti Lehtisen Helsingistä. Hakijoita oli seitsemän, joista kolmea haastateltiin ja kaksi testattiin rekrytointitoimisto Mercuri Urvalin toimesta.Tervetuloa joukkoomme.

Jäsenkyselyt

Veteraaniopettaja-lehdessä on tänä vuonna tehty kaksi jäsenkyselyä. Lehden numerossa 3 kyseltiin jäsenistön mielipidettä liiton nimestä.Vastausprosentti jäi valitettavan pieneksi.Vain noin 4 % jäsenistöstä otti kantaa. Tästä luvusta 305 kannatti entistä nimeä ja 463 jotakin muuta vaihtoehtoa, joista OSJ sai 189 kannattajaa. Valitettavasti tämän kyselyn perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä nimen suhteen.

Lehden numerossa 4 oli lukijatutkimus, jossa kysyttiin jäsenistön mielipidettä lehdestä, sen ulkoasusta, sisällöstä ja kiinnostavuudesta. Määräaikaan mennessä vastauksia tuli vain 113 kappaletta. Eli vastausprosentti oli 0,65 %. Yhteenvetoa tuloksesta ei vielä ole tehty.

On kuitenkin päätetty talousarvion suunnittelun yhteydessä, että ensi vuonna julkaistaan Veteraaniopettaja-lehteä 6 numeroa.Toiminnanjohtaja lisää mahdollisuuksia hankkia juttuja sekä tiedottaa omasta toiminnastamme. Päätös piti jo tehdä, koska aikataulumme on kiinni Opettajalehden aikataulusta.

Eläkeindeksit

Vuodesta 1996 alkaen on keskusteltu niin sanotusta taitetusta indeksistä. Eläkeläisten ostovoima jää sen ansiosta jatkuvasti jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä. Tammikuun alussa 2008 ensimmäisen kerran taitettu indeksi tuottaa korkeamman prosentin kuin puoliväli-indeksi. Kansaneläkeindeksin prosentti on korkein. Nyt kysytään mistä tämä johtuu ja minkälainen indeksi oikein on paras vaihtoehto.

Indeksimuutokset lasketaan vuoden kolmannen vuosineljänneksen lopusta seuraavan vuoden kolmannen vuosineljänneksen loppuun.Tänä ajanjaksona tapahtuneet palkankorotukset ja kuluttajahintojen nousu vaikuttavat eläkeindekseihin.

Miksi nyt taitettu indeksi tuottaa paremmin kuin puoliväli-indeksi? Elinkustannukset ovat nousseet, erityisesti polttonesteiden hinnat ja sähkön hinta. Toisaalta tulopoliittinen ratkaisu oli yli kaksivuotinen 2005 – 2007, jolloin merkittävimmät korotukset painottuivat sopimuskauden alkupuolelle.

Mielestäni kannattaa edelleen pyrkiä puoliväli-indeksiin. Se näyttäisi olevan parempi vaihtoehto. Palkat nousevat enemmän kuin elinkustannukset. Jos sopimuskaudet ovat edelleen pidempiä kuin yksi vuosi, niin kahden vuoden aikana indeksit tasoittuvat.

Indeksiasia pitää edelleen olla esillä edunvalvonnassamme. Vähitellen voitaisiin hivuttautua 50/50 tilannetta kohti.Tässä kaivataan eläkeläisjärjestöjen yhteistyötä.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 14.11.2007

Veteraaniopettaja 4/2007

Pääkirjoitus: Hukkaan heitettyä rahaa?

Palkansaajien tutkimislaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan eläkeläisille suunnattu veronkevennys on hallituksen hukkaan heittämää rahaa, koska se ei edesauta työllisyyden parantamista. Kansalaisten käyttöön lisätty raha on siis hänen mukaansa eri kansanryhmien osalta eriarvoista.

On ajatusharha, jos palkansaajien verotusta kevennetään ja heidän käyttöönsä tulee enemmän euroja niin se työllistää,mutta jos eläkeläisille tehdään samalla tavalla sen työllistävä vaikutus on nolla. Eikö sama raha kulutukseen ja palvelujen laajempaan käyttöön toimikaan molemmilla kansanosilla samalla tavoin?

Myöhemmin oli lehdessä SAK:n ekonomistin kirjoitus, jossa hän tyrmää täysin tarpeettomana eläkeläisten veroalen. Ei voi kun hämmästellä näitä lausuntoja. Molemmat kannanotot ovat outoja eivätkä ensinkään puutu siihen, mistä eläkeläisten verohuojennuksessa on kysymys. Mehän vain vaadimme samaa verokohtelua kuin palkansaajat. Hallitus on sen nyt luvannut. Kysymys ei ole muusta kuin oikeudenmukaisesta kohtelusta, ei siis jostain meille tulevasta lisäedusta. Paljon ja monille saamme vielä selittää ja todistella, jotta kaikki ne epäkohdat, joita vuosien saatossa on meihin kohdistunut, korjataan. Tätä työtä Veteraaniopettajat ry on ponnekkaasti ja tuloksellisesti tehnyt ja tulee edelleen tekemään.

Viimeaikaisissa kannanotoissa on tullut esiin jälleen uusi kummajainen. Veroratkaisua ei voida tehdä ennen kuin siihen on rahat ansaittu. Siis kuinka? Pitääkö meidän ansaita jotain, jotta meihin kohdistuva epäkohta voidaan poistaa? Ajatus ei voi olla muu kuin mätäkuun vitsi.

Hyviäkin uutisia toki on.Valtiovarainministeri ehdottaa ensi vuoden verotukseen eläkeläisten ajamaa muutosta. Korjauksia on mahdollista saada, kun vain jaksaa pitää tarpeeksi kauan vaatimuksia esillä.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja 31.7.2007

Ledare: Bortslösade pengar?

Enligt Löntagarnas forskningsinstitutions ledare Jaakko Kiander är den skattelättnad som regeringen riktar mot pensionstagarna bortslösade pengar då den inte ökar antalet arbetsplatser. Då medborgarna får mer pengar till sin användning är alltså olika folkgruppper olika värda.

Det är ett feltänkande att tro, att om löntagare får mer euron till sitt bruk skapar det arbetsplatser medan om samma sak händer med pensionstagare är inverkan noll. Inverkar inte samma mängd pengar till konsumtion och större användning av service på samma sätt i båda grupperna?

Senare ingick i tidningen en skrivelse av en ekonom från FFC där han avfärdar skattesänkningen för pensionärer som fullständigt onödig. Man kan inte annat än förvåna sig över dessa uttalanden. Båda åsikterna är underliga och man tar inte ståndpunkt till vad sänkningen av pensionärernas beskattning baserar sig på.Vi kräver bara samma beskattningskriterier som löntagarna. Regeringen har lovat oss det. Det är inte fråga om någonting annat än en rättvis behandling, inte en kommande extra förmån. Vi får ännu förklara och bevisa mycket och åt många för att alla de orättvisor som vi under årens lopp har råkat ut för skall rättas till. Detta arbete har Veteranlärarna kraftfullt och med resultat gjort och kommer ännu att göra i framtide n.

I senare tids ställningstaganden har en ny konstighet uppenbarat sig. Man kan inte göra ett skattebeslut innan man har tjänat in pengar det. Alltså vad? Måste vi förtjäna någonting innnan ett missförhållande kan tas bort? Denna tanke måste väl vara ett rötmånadsskämt.

Det finns också goda nyheter. Finansministeriet föreslår för nästa års budget den förändring i beskattningen som pensionärerna har förespråkat. Det är alltså möjligt att få igenom förändringar om man bara orkar framföra kraven tillräckligt länge.

Harri Aartelo, Vice ordförande 31.7.2007 (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Vuoden 2008 talousarvioesitys ja SATA-hanke

Uusi hallitus vahvisti toukokuun lopulla valtion talouden kehykset vuosille 2008 – 2011. Kehykset ovat tiukat ja sisältävät energia- ja polttoaineverotuksen korotuksia. Lisäksi on tiedossa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korotuksia.Toivottavasti kehyspäätökset eivät ole liian tiukkoja.Valtion talouden kulloinenkin kehitys ja kansalaisten tarpeet tulee voida ottaa huomioon.

Ensimmäisiin konkreettisiin toimiin vaalilupausten ja hallitusohjelman toteuttamiseksi on ryhdytty, kun Vanhasen II:n ensimmäinen budjettiesitys on syntynyt.Vuoden 2008 talousarvioesitystä pohjustettiin keskustelemalla taloustilanteesta. Suomen talouden kuten maailmantaloudenkin kasvu on jatkunut vahvana. Jonkin verran on ilmaantunut häiriöitä maailmalla,mutta vakaan kasvun uskotaan edelleen jatkuvan.

Talousarvioesityksen mottona on:Työllisyyttä edistetään ja pienituloisempien asemaa parannetaan.Veroratkaisujen perusteena on vastuullisuus, ympäristönäkökohdat ja oikeudenmukaisuus. Mitä tämä periaate sitten pitää sisällään? Budjetissa todetaan, että eläkeläisten verotus uudistetaan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Palkansaajien ja eläkeläisten verotuksen ero poistetaan korottamalla valtionverotuksen eläketulovähennystä. Tämän arvioidaan vähentävän verotuottoa noin 200 miljoonalla eurolla. Toivottavasti ratkaisu on sellainen, että eläkeläisen ei enää tarvitse missään tuloluokassa maksaa enempää veroa kuin palkansaajien. Ongelmana on edelleen työeläkevakuutusmaksu, joka lasketaan palkansaajilla veroksi, vaikka se ei sitä ole.

Palkansaajien tuloverotusta kevennetään korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Tuloveroasteikkoja lievennetään ja tehdään niihin 2 prosentin inflaatiotarkistus. Alkoholiverotusta nostetaan, energiaveroja tarkistetaan ylöspäin, ruuan arvonlisäveron alennus toteutetaan lokakuun alusta 2009.

Perintöveroa kevennetään ensi vuoden budjetissa merkittävästi. Erityisesti pyritään parantamaan lesken ja alaikäisten lasten asemaa.

Pienituloisten toimeentuloa parannetaan tekemällä kansaneläkkeisiin 20 euron tasokorotus. Lisäksi kuntien kalleusluokituksen poistaminen nostaa kansaneläkettä noin 40 eurolla noin 75 prosentin kohdalla kansaneläkkeen varassa elävistä.

Valtioneuvosto on käynnistänyt merkittävän sosiaaliturvan uudistuksen. ns. SATAhankkeen. Tehtävää varten on asetettu sosiaaliturvan asiantuntijoista komitea, jota johtaa valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komiteaan kuuluu neljä alajaostoa. Sen tehtävänä on uudistaa sosiaalilainsäädäntöä niin, että se turvaa kansalaisille riittävän toimeentulon kaikissa elämän vaiheissa. Sosiaaliturvan tulee myös kannustaa työn vastaanottamiseen. Samalla selvitetään sosiaaliturvan rahoitus. Nykyinen lainsäädäntö on syntynyt pala palalta vuosien kuluessa aina tarpeen ilmennyttyä ja on varsinainen lakien ja asetusten viidakko. Selkeyttämistä ja yksinkertaistamista kaivataan.

Eläkkeitä korottavan indeksin rakennetta tullaan myös tarkastelemaan. Siinä työssä ovat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt.Tuloksella on suuri merkitys työeläkeläisten ostovoiman kehityksen kannalta. Nykyjärjestelmässä ei eläkeläisiä eikä heidän järjestöjään oteta mukaan.Työeläkeindeksi on se, jonka avulla eläketulon ostovoima seuraa yleistä ansiotason kehitystä. Palkkaneuvottelut ovat meneillään, ja esillä olevat korotusprosentit ovat korkeita. Nämä ratkaisut heijastuvat eläkkeisiin vasta vuoden 2009 alusta ja vai 20 prosentin painoarvolla.

*

Veteraaniopettaja-lehdessä numero 3 julkaistiin jäsenkysely liiton nimestä. Vastaukset pitää toimittaa omalle yhdistykselle syyskuun loppuun mennessä. Ne, jotka eivät kuulu yhdistykseen voivat lähettää kannanottonsa Veteraaniopettajat ry:n toimistoon postissa tai sähköpostilla osoitteeseen veteraanit (at) oaj.fi OTA KANTAA,VIELÄ EHDIT MUKAAN.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 4.8.2007

Veteraaniopettaja 3/2007

Pääkirjoitus: Vuosikokouksen kannanotto Kuusamossa 21.4.2007

Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n mielestä on hyvä, että eläkeläisten verotus korjataan. Sen tulee tapahtua vuoden 2008 alusta alkaen. Lataa ›

Puheenjohtajan palsta: Jotain on saatu aikaan monen vuoden yrityksellä

Meidän tehtävämme on nyt seurata, miten asiat toteutuvat. Lataa ›

Veteraaniopettaja 2/2007

Pääkirjoitus: Ikäihmiset - rasite vai voimavara

Kun olen seurannut viime aikoina julkisuudessa käytyä keskustelua, olen ihmetellyt sitä, miten ikääntyminen on tuotu esiin. Oli sitten kyse kuntien henkilöstörakenteen muutoksesta tai eläköitymisestä, niin aina asia saa negatiivisen sävyn. On luotu käsitys, että ikääntyvä ihminen on ”ongelmajätettä”. Ei siis ole mikään ihme, että meihin suhtaudutaan niinkuin olisimme yhteiskunnan suurimpia rasitteita.

Asianlaitahan ei ole näin. Monissa vanhoissa kulttuureissa osattiin jo aikoja sitten ottaa huomioon se valtava kokemus ja tietotaito, mikä vanhemmalla väestöllä oli.He olivat yheiskuntiensa voimavara. Tämän asian oivaltamista tarvittaisiin tänäkin päivänä.

Me eläkkeellä olevat olemme erittäin merkittävä osa yhteiskuntaa. Meidän maksamat verotulot ovat huomattavat yksittäisten kuntien talousarvioissa. Kun tiedetään, että 13000-33000 euron vuosituloa maksavat eläkeläiset kartuttavat kuntien kassaa suuremmalla määrällä kuin vastaavan vuositulon ansaitsevat palkansaajat, on ihme, ettei meidän panostamme mitenkään huomioida. Meidän vaikutuksemme kulttuuripalvelujen käyttäjinä on jopa merkittävämpää kuin aktiiviväestön. Me käytämme paljon myös kuljetus- ja matkailupalveluja osallistumalla runsaslukuisasti monille valmismatkoille.

Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälti. Entäs sitten rakkaat lastenlapsemme? Kuinka moni pappa ja mummi onkaan auttamassa kiireisiä vanhempia monissa lasten riennoissa ja näin antamassa myös tärkeää omaa näkemystään kasvatustyöhön.

Näin vaalien alla kaikki ehdokkaat allekirjoittavat edellämainutut asiat. Me vaadimme, että asiat konkretisoituvat myös teoissa.

Pidetään huolta, että meidät otetaan yhteiskunnan voimavarana myös vaalien välisenä aikana.

Harri Aartelo, varapuheenjohtaja

P.S. Vanhuudenpäivät eivät ole pelkurien paikka. - Bette Davis-

Ledare: Äldre människor, börda eller resurs
Då jag under senaste tid har följt med de offentliga diskussionerna har jag förundrat mig över det sätt på vilket åldrandet har förts fram. Om det så handlar om förändringarna i kommunernas befolkningsstruktur eller om pensioneringar så är tonen negativ. Man har skapat den uppfattningen att åldrande personer är ett “problemavfall”.

Det är alltså inte underligt, att man uppfattar oss som en av de största bördorna i samhället.

Så är det dock inte. I många gamla kulturer tog man i beaktande den enorma erfarenhet och kunskap som den äldre befolkningen ansågs ha. De var en resurs i samhälllet. I dagens samhälle skulle vi också behöva denna insikt.

Vi pensionärer utgör en viktig del av samhället. De skatter vi betalar till kommunen utgör en betydande del av budgeten i de enskilda kommunerna. Då de pensionärer som har en årsinkomst på mellan 13000 – 33000 euro betalar en högre skatt till kommunerna än motsvarande löntagare är det underligt, att vår insats inte tas i beaktande.Vi använder kulturtjänster mycket mer än den del av befolkningen som är i aktiv ålder.Vi använder också transport- och resetjänster genom att delta i många färdigplanerade resor.

Listan kunde göras mycket längre. Hur är det med våra kära barnbarn? Hur mången farfar och mommo hjälper inte de stressade föräldrarna med barnens alla aktiviteter? På de viset hjälper de också till med det viktiga arbetet med uppfostran.

Så här inför valet skriver alla kandidater under det ovannämnda.Vi kräver, att de också tar itu med problemen i verkligheten.

Låt oss verka för att vi uppfattas som en resurs även under tiden mellan valen.

Harri Aartelo, vice ordförande (övers. Ulla Bäck)

PS. Ålderdomen är inte till för ynkryggar. -Bette Davis-

Puheenjohtajan palsta: Euroopan ikäpommi ei räjähdä

Näin otsikoi numerossaan 1/2007 Eurooppa- lehti, joka on Euroopan komission Suomen edustuston lehti. Se on haastatellut johtaja Hannu Uusitaloa Eläketurvakeskuksesta, tulosaluejohtaja Mikko Kauttoa Stakesista ja professori Juhani Ilmarista Työterveyslaitokselta.

Asiaintuntijoiden mielestä Suomessa on varauduttu ikääntymisen haasteisiin muita EU-maita paremmin ja aikaisemmin. Suuret ikäluokat syntyivät meillä heti sotien jälkeen, muissa maissa vasta myöhemmin.

Vuoden 2005 alusta voimaan tulleen eläkeuudistuksen, jonka mukaan eläkkeelle voi jäädä 63-68 vuotiaana, tavoitteena on nostaa todellista eläkkeellejäänti-ikää 2-3 vuodella. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuosina 2005-2006 on jo tapahtunut kehitystä tähän suuntaan. Tarvitaan kuitenkin merkittävää asennemuutosta työnantajien puolella, jotta osataan antaa arvoa ikääntyvän työntekijän kokemukselle.

Muutosta on jonkin verran havaittavissa. Ikäsyrjintä ei ole pelkästään suomalainen tai pohjoismainen ilmiö. Sitä esiintyy paljon myös Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa samoin kuin Etelä-Euroopan maissakin. Vaikka joissakin Etelä-Euroopan maissa saman katon alla asuu useita sukupolvia, ikääntyneitä kollegoja ei työmarkkinoilla kohdella yhtään sen paremmin kuin muuallakaan.

Julkisen sektorin rahoitus ja taloudellinen tilanne näyttää Suomessa olevan hyvällä mallilla, arvioi Mikko Kautto Stakesista. Kun verrataan julkisen talouden rahoitustilannetta ja ikääntymisen aiheuttamia kustannuksia, Suomi, Viro ja muut Pohjoismaat ovat komission mukaan alhaisen riskin maita. Kreikassa, Kyproksella, Portugalissa, Sloveniassa, Tsekissä ja Unkarissa taloudelliset riskit ovat suurimmat. Kysymyshän on viimekädessä työikäisten määrästä. EU:ssa on tällä hetkellä yhtä eläkeläistä kohti neljä työikäistä. On ennustettu, että vuonna 2050 on enää kaksi.

Euroopan komissio on esittänyt viittä keinoa EU:n väestökehityksen aikapommin purkamiseksi:

1. Työ-, perhe- ja yksityiselämän tasapainottamista on helpotettava.
2. Ikääntyvien mahdollisuutta työntekoon on parannettava.
3. Työelämässä jatkavien tuottavuutta ja kilpailukykyä on edistettävä
4. Julkisen talouden kestävyys ja sosiaaliturva on taattava.
5. Maahanmuuton myönteiset vaikutukset hyödynnettävä.

Siinä on haastetta Suomenkin tulevalle hallitukselle. Lisäksi voisi toivoa, että asenteet muuttuisivat myös niin, että hedelmällisessä iässä olevat kansalaiset lisääntyisivät ajattelematta aina taloudellista puolta. Lapset ovat henkinen rikkaus niin työntekijöille kuin työnantajillekin.

Edunvalvontaa

VENKin toimesta on lähetetty taas kerran puoluehallituksille kannanotto, jossa tuodaan esille ne tavoitteet, jotka ikäihmisten kannalta ovat keskeisiä hallitusohjelmaa laadittaessa. Ne ovat eläkeläisten verotuksen ja työeläkeindeksin korjaaminen. Vanhuksille tulee taata subjektiivinen oikeus tarvitsemaansa hoitoon. Kun valmistellaan eläkeläisiä koskevia asioita, heidän edustuksensa tulee olla mukana tässä työssä.

Järjestöasiaa

Hallitus on päättänyt tehdä Veteraaniopettaja-lehteä koskevan lukijatutkimuksen sekä jäsenkyselyn liiton nimestä. Järjestötoimikunta valmistelee asiaa ja kyselyt tehdään lehdessä numero 3, joka ilmestyy kesäkuun alussa.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 4.3.2007

Veteraaniopettaja 1/2007

Pääkirjoitus: Hallitusohjelmaan toteutettaviksi

Suomessa on jo vuosia oltu tilanteessa, jossa hallitus istuu koko eduskunnan vaalikauden. Tämä on osoitus vakaudesta, joka antaa hallitukselle mahdollisuudet toteuttaa hallitusohjelmaansa kirjattuja tavoitteita.

Päättymässä oleva hallituskausi on ollut Suomelle taloudellisesti merkittävää kasvun aikaa. Ennusteita on voitu jatkuvasti korjata ylöspäin ja todeta moneen kertaan, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Voidaan kuitenkin ihmetellä, mihin rahat ovat menneet.

Kaikki puolueet lupasivat vaalien alla panna kuntoon terveyden- ja sairaanhoidon, korjata vanhusten hoidon epäkohdat, vähentää työttömyyttä ja parantaa köyhien asemaa. Kasvun hedelmät luvattiin myös jakaa tasapuolisesti.

Terveydenhoidossa on onnistuttu parhaiten. Jonot on monin paikoin purettu puolen vuoden mittaisiksi. Työttömyys on vähentynyt, vaikka yritykset saneeraavatkin.

Ikäihmisten kohdalla saldo on jäänyt tosi pieneksi. Asumistuesta poistui 7 %:n omavastuu, kansaneläkkeitä nostettiin kaksi kertaa yhteensä 12 eurolla. Veronalennusten seurauksena eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen ero tietyissä tuloluokissa vain kasvoi. Taitettu indeksi tuli voimaan vuoden 2005 alusta kaikissa maksussa olevissa eläkkeissä. Se merkitsee jatkuvaa eläkkeiden ostovoiman jäämistä jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä.

Säädettiin ns. hoivatakuulaki, jonka mukaan 80 vuotta täyttäneellä on oikeus saada hoivan tarpeen arviointi. Lailla ei ole mitään merkitystä, koska arviointi ei välttämättä johda hoivan saantiin. Kunta voi jättää hoivan antamatta rahapulan vuoksi. Sama ongelma on omaishoidon järjestämisessä. Vanhuuden turva pitää myös taata lailla niin, että tarvittaessa hoitoon ja hoivaan on subjektiivinen oikeus. Verotuksen vääryydet ja taitettu indeksi tulee korjata. Nämä eivät saa jäädä vain vaalilupauksiksi. Ne pitää saada hallitusohjelmaan toteutettaviksi.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 15.1.2007

Ledare: Regeringsprogrammet bör genomföras

I Finland har under många år rått en situation, där regeringen sitter under riksdagens hela valperiod. Detta är ett tecken på en stabilitet, som har givit regeringen möjligheter att genomföra de mål som har funnits i regeringsprogrammet.

Den snart avslutade regeringsperioden har för Finlands del betytt en tid av betydande ekonomisk tillväxt. Prognoserna har upprepade gånger visat en stigande tendens och Finland är nu rikare än någonsin. Dock kan man fråga sig vart pengarna har tagit vägen.

Alla partier lovade i samband med valet att förbättra hälso- och sjukvården, ta bort orättvisorna rörande åldringsvården och förbättra de fattigas situation. Dessutom lovade man fördela frukterna av tillväxten rättvist. I samband med hälsovården har man lyckats bäst. Köerna har på många orter blivit ett halvt år långa. Arbetslösheten har minskat, även om företagen genomför saneringar.

I fråga om den äldre befolkningen har saldot blivit verkligen litet. I samband med bostadsbidraget avlägsnades självrisken på 7 %. Folkpensionen höjdes två gånger med sammanlagt 12 euro. Som en följd av skattelättnaderna blev skillnaden mellan pensionstagare och inkomsttagare större i vissa inkomstgrupper. Det brutna indexet togs i början av år 2005 i bruk i alla pensionsgrupper. Detta innebär att pensionernas köpkraft släpar efter i förhållande till löntagarnas.

Den s.k. vårdgarantilagen stiftades. Enligt denna lag har alla 80 år fyllda rätt att få en utvärdering av den vård de är i behov av. Lagen är betydelselös, eftersom utvärderingen inte ger någon garanti för att vård finns tillgänglig. Kommunen kan låta bli att ge vård hänvisande till brist på pengar. Samma problem finns då det gäller arrangemangen av vård av nära anhörig.

En garanti för en trygg ålderdom bör genomföras så, att behovet av vård blir en subjektiv rättighet. Den orättvisa beskattningen och det brutna indexet bör rättas till. Detta bör inte endast bli ett vallöfte. Dessa frågor bör införas i nästa regeringsprogram för att kunna genomföras.

Sirkka-Liisa Tarjamo, ordförande 15.1.2007 (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Tärkeä jäsenhankinta

Aktiivinen toimintavuotemme 2006 on ohitse. Se oli Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry:n 31. toimintavuosi. Jäsenmäärä kasvoi yli tuhannella jäsenellä ja oli vuoden vaihteessa 18 751. Vuosikokous muutti sääntöjä niin, että Veteraaniopettajat ry on nyt liitto, jossa voi olla henkilöjäsenten lisäksi myös yhteisöjäseniä. Kerhoja rekisteröityi viime vuoden aikana 5, näistä uusia yhdistyksiä oli yksi. Rekisteröityneitä yhdistyksiä on nyt 23, näistä 9 on liittynyt liiton jäseniksi.

Tältä pohjalta on hyvä lähteä katsomaan eteenpäin. Sääntöjen muuttaminen siten, että Veteraaniopettajat ry on liitto, tähtää tulevaisuuteen, jolloin valtakunnallisessa liitossa on vain yhteisöjäseniä. Toisin sanoen kaikki jäsenemme kuuluvat johonkin rekisteröityneeseen paikalliseen yhdistykseen, jotka sitten ovat valtakunnallisen liiton jäseniä. Tällä tavalla jämäköitämme toimintaa molemmilla tasoilla. Käytännön asiat myös helpottuvat. Voimme esimerkiksi kerätä jäsenmaksun keskitetysti yhdellä maksulomakkeella ja palauttaa sitten yhdistyksille niiden jäsenmaksua vastaavan osan. Vuosikokous voi myös tulevaisuudessa olla edustuksellinen.

Jotta tähän päästään, on yhdistyksissä syytä aloittaa jäsenhankinta, joka tähtää edellä mainittuun tavoitteeseen. Uskon, että vähitellen tavoite toteutuu. Paikallisten yhdistysten jäsenhankinta on syytä kohdistaa heti myös eläkkeelle jääviin uusiin jäseniin. Tässä OAJ:n paikallisyhdistykset voivat varmasti olla avuksi. Näin saadaan myös uusia toimijoita mukaan. On syytä muista, että Veteraaniopettajat ry:hyn voivat liittyä kaikki opetusalalla toimineet henkilöt. Tämä koskee myös paikallisia yhdistyksiä.

Arvoisat jäsenet. Ottakaa yhteyttä oman alueenne veteraaniopettajayhdistykseen tai -kerhoon ja liittykää mukaan, jos ette vielä ole mukana. Yhteystiedot löytyvät kotisivultamme www.veteraaniopettajat.fi.

Vuosikokouksessa 2006 oli esillä myös liiton nimen muuttaminen. Hallitus esitti nimeä Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry. Vuosikokous päätti, että nimenmuutos palautetaan takaisin hallituksen valmisteltavaksi. Hallitus on käsitellyt asia ja päättänyt, että valmistelua jatketaan eikä tuoda saantomuutosasiaa vielä vuoden 2007 vuosikokoukseen. Vuosi sitten ei oltu valmiita päättämään. Jäsenkunnan on hyvä edelleen miettiä asiaa kaikessa rauhassa omissa yhdistyksissään ja kerhoissaan sekä koulutuspäivillä. On löydettävä nimi, joka yleisesti ollaan valmiit hyväksymään.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 15.1.2007

Veteraaniopettaja 5/2006

Pääkirjoitus: Verotus

Eläketuloa on eräissä tuloluokissa verotettu ankarammin kuin vastaavia palkkatuloja viime vuosisadan puolelta alkaen. Tulopoliittisissa ratkaisuissa on vuosi toisensa jälkeen sovittu palkansaajien veron alennuksista, joista merkittävä osuus on toteutettu nostamalla ansiotulovähennystä. Kun tätä vähennystä ei tehdä eläketulosta, ero on syntynyt ja viime vuosina koko ajan kasvanut.

Epäkohdan korjaaminen on ollut Veteraaniopettajien ja muidenkin eläkeläisjärjestöjen tavoitteena jo vuosia. Poliittiset päättäjät eivät kuitenkaan ole tehneet asialle mitään. Veronmaksajain Keskusliitto on nyt tarttunut pässiä sarvista ja tehnyt selkeän korjausesityksen. Korjaus on valtion verotuksessa tehtävä vähennys, joka kohdistuu niihin eläketuloluokkiin, joissa verotus on vääristynyt. Se koskee noin puolta miljoonaa keskituloista eläkeläistä.

Tähän ryhmään kuuluvat lähes kaikki Veteraaniopettajat ry:n jäsenet.Vähennys pienentäisi valtion verotuloja noin 160 miljoonaa euroa.Veronmaksajain ehdotus on hyvä ja kannatettava.Toivottavasti se otetaan seuraavaan hallitusohjelmaan ja toteutetaan jo vuoden 2008 verotuksessa.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen on myös uudelleen noussut keskusteluihin, kun valtion ja Pellervon tutkimuslaitosten ja Turun yliopiston yhteisten tutkimusten tulokset julkistettiin syyskuussa. Niissä todettiin, että arvonlisäveron alennus 17 prosentista 12 prosenttiin siirtyisi 80 prosenttisesti ruuan hintoihin. Eläkeläisten kohdalla alennus on vähintäänkin ongelmallinen. Ruuan hinnan alentaminen alentaa elinkustannuksia ja siis elinkustannusindeksiä. Työeläkeindeksissä elinkustannusindeksin osuus on 80 prosenttia. Ratkaisu merkitsee väistämättä eläkkeiden alenemista tai nousun leikkaamista, kun taitettu indeksi on voimassa.

Taitetun indeksin korjaaminen näyttää olevan kova pala eduskunnassa. Oppositio teki asiasta välikysymyksen syksyllä ja hävisi äänestyksessä.Kolmikanta on kantona kaskessa.Työmarkkinajärjestöt näkevät, että puoliväli-indeksin toteuttaminen vääjäämättä nostaisi työeläkevakuutusmaksuja.Työeläkerahastot olivat 10 vuotta sitten 34 miljardia euroa. Ne ovat nyt kolminkertaistuneet ja ovat 105 miljardia euroa. Eikö rahastojen kasvu anna mahdollisuuksia korjata indeksiä?

Kärkitavoitteinamme ovat edelleen verotuksen oikaiseminen ja taitetun indeksin korjaaminen, jotta eläkeläisten ostovoima taattaisiin.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 1.11.2006

Ledare: Beskattningen

Pensionsinkomsterna i vissa inkomstklasser har ända sedan senaste århundrade beskattats hårdare än motsvarande löneinkomster. I de inkomstpolitiska lösningarna har man år efter år avtalat om lägre beskattning för löntagarna. En stor del av dessa sänkningar har åstadkommits genom att höja löntagarnas inkomstavdrag. Eftersom dessa avdrag inte berör pensionsinkomsterna har det uppstått en för varje år ökande skillnad.

Ett mål för Veteranlärarna och andra pensionärsorganisationer har i åratal varit att rätta till denna orättvisa. De politiska beslutsfattarna har dock inte gjort något åt saken. Skattebetalarnas Centralförbund har nu fatttat tjuren vid hornen och uppgjort ett ändringsförslag. Ändringen skulle bestå av ett avdrag i statsbeskattningen i de pensionsinkomstklasser där beskattningen lett till orättvisa resultat. Detta berör ungefär en halv miljon pensionärer i medelinkomstklassen.

Till denna grupp hör nästa alla medlemmar i Veteraaniopettajat-Veteranlärarförbundet ry.Avdraget skulle minska statens skatteinkomster med ungefär 160 miljoner euro. Skattebetalarnas centralförbunds förslag är bra och bör understödas. Förhoppningsvis tas förslaget med i nästa regeringsprogram så att det kan verkställas redan under beskattningsåret 2008. En sänkning av mervärdesskatten på livsmedel har igen blivit ett föremål för diskussion då resultaten av gemensamma undersökningar gjorda av staten, Pellervo forskningsinstitution och Turun yliopisto publicerades i september. I dessa undersökningar framkom att en sänkning av mervärdesskatten från 17 till 12 procent till 80 procent skulle överföras till priserna på livsmedel. För pensionärerna skulle sänkningen vara minst sagt problematisk.

En sänkning av priserna på livsmedel skulle sänka levnadskostnaderna och därmed också levnadskostnadsindexet. I arbetspensionsindexet utgör levnadskostnadsindexet en andel på 80 procent. Beslutet skulle oundvikligen leda till en sänkning av pensionerna eller en nedskärning av ökningarna så länge det brutna indexet är i kraft.

En förändring av det brutna indexet tycks vara en svår nöt att knäcka för riksdagen. Oppositionen gjorde en interpellation i frågan på hösten och förlorade i omröstningen.Trepartsbeslutet utgör ett stort hinder.Arbetsmarknadsorganisationerna har insett att införandet av ett fifty-fiftyindex skulle leda till en förhöjning av arbetspensionsavgifterna. Arbetspensionskassorna uppgick till 34 miljarder euro för tio år sedan. De har nu tredubblats och uppgår till 105 miljarder euro. Ger inte ökningen av kassorna en möjlighet att ändra på indexet?

Huvudmålet för vår verksamhet är fortfarande att rätta till beskattningen och det brutna indexet så att pensionärernas köpkraft garanteras.

Sirkka-Liisa Tarjamo, ordförande 1.11.2006 (övers. Ulla Bäck)

Kerhot: Syysretki pintaa syvemmälle

Perinteiselle syysretkelle lähteviä yläsavolaisia veteraaniopettajia tervehti kevyen usvainen aamusää. Retkeilijöiden suuntana oli tällä kertaa Pohjois - Karjalan maakunnan länsiosassa sijaitseva Outokumpu.

Ensikohteenamme oli Outokummun Vanhakaivos. Jalkauduimme vanhan kaivosmiljöön piha-alueelle. Outokummun Veteraaniopettajakerhon vt. puheenjohtajan Heikki Soinisen ja sihteeri Tuula Nevalaisen järjestämän lyhyen, mutta lämminhenkisen tervetuliaisseremonian ja alkuohjeistuksen jälkeen siirryimme maan alle museotunneliin. Asettelimme vierailijoille varatut kaivoskypärät mallikkaasti kutreillemme ja aloitimme matkan maan syvyyksiin. Kosteahko luolamainen hämärä verhosi pian joukkomme sen edetessä alaspäin. Vain silloin tällöin pimeyttä puhkaisivat katossa siellä täällä olevat valaisimet.

Kaivostunnelissa meitä johdatteli erinomaisena oppaana ja loistavan huumorin omavana nuori outokumpulainen Simo Rautava.

Asiantuntevalla selostuksellaan hän loi elävän kuvan eteemme suomalaisesta kaivoshistoriasta ja kuparikaivoksen toiminnasta porauksineen, räjäytyksineen ja kaivosmiesten taukotupineen. Oppaamme kertoi meille lisäksi mielenkiintoisen ja yllätyksellisen tarinan "kaivoskaneista". Mikä kaivoksessa "elävä" kaivoskani oikein oli? Se jääköön meidän jälkeemme vieraileville retkeilijöille omakohtaiseksi ja ikiomaksi tutkimuskohteeksi.

Mielenkiintoamme herätti myös kaivostyön koneellistumisessa vuosikymmenien aikana tapahtunut kehitys. Louhintatekniikan kehittymisestä huolimatta kaivostunnelissa aisti sen karut ja mainareitten terveyttä kuluttavat työskentelyolosuhteet. Ei siksi ollut ihme, että varsin moni kaivosmies jo lyhyenkin kaivoksessa tehdyn työskentelyajan jälkeen altistui työn ammattisairauksille. Varsinkin kaivoshistorian alkuaikoina, jolloin henkilökohtaisina suojaimina olivat vain kasvatetut tuuheat viikset ja piippu hampaissa.

Museotunnelikierroksen jälkeen poikkesimme Kaivosmuseon näyttelytiloihin. Siellä olevien esineet, pienoismallit ja valokuvat sekä multimediaesitys kertoivat elävästi suomalaisesta kaivoshistoriasta. Kokonaiskuvana Vanha Kaivos ja hieman edempänä sijaitseva Keretin 96 - metrinen torni kertovat tarinaa modernin suomalaisen kaivosteollisuuden synnystä.

Kaivosalueelta suuntasimme matkamme Outokummun Erä- ja luontokeskukselle. Alue on varsin uusi ja siellä on helppo kulkea huonompijalkaisenkin vaeltajan. Sitä on kehitetty mielenkiintoisesti liikkumisen kannalta paikoin esteettömäksi. Kulku siellä onnistuu niin rullaten kuin rollatenkin.

Nousimme alueen vieressä olevalle harjulle, josta avautui hieno järvimaisema katsottavaksemme. Näkymä sai retkeläiset virittämään kaikille tutun laulun "Mä oksalla ylimmällä". Kun alkuun päästiin niin pian kaikuivat sitten ympäristöön niin Karjalaisten kuin Savolaisenkin laulut.

Särkiselän camping-alueen kahvilassa nautimme lähtökahvit. Sen aikana meitä viihdytti Outokummun veteraaniopettajakerhon laulukvartetti vahvistettuna yhdellä yläsavolaisella. Lämpimät kiitoksemme paikallisen veteraaniopettajakerhon emäntä- ja isäntäväelle mielenkiintoisesta ja hyvin järjestetystä retkipäivästä!

Osmo Naakka

Kysymyksiä ja vastauksia: Leski- ja orpokassa

Lukijamme esitti kysymyksen: Mihin aikoinaan joutuivat entisen Kansakoulunopettajain Leski- ja orpokassan varat?

Eduskunnassa säädettiin lokakuussa 1966 laki, jonka perusteella kunnallisen kansakoululaitoksen opettajille, keskikoulun lehtoreille ja oppilasasuntolan hoitajille perhe-eläke, hautausapu ja hautauskustannusten korvaus maksetaan valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavusta säädettyjen perusteiden mukaan. Laki tuli voimaan 1.1.1967.

Perhe-eläkelain mukaan Kansakoulunopettajain leski- ja orpokassa lakkasi lain voimaan tullessa. Kassan varat sekä vastuu kassan sitoumuksista ja muista velvoitteista siirtyivät valtiolle. Kansakoulunopettajat pääsivät perhe-eläkkeiden osalta tasavertaiseen asemaan valtion virkamiesten kanssa.

Lähde: Matti Rinne: Suomen Opettajain Liitto 1893-1973

Veteraaniopettaja 4/2006

Pääkirjoitus: VENK hajotettiin

Kesäkuussa saapui kirje Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan VENKin sihteeriltä, joka ilmoitti, että kuusi eläkeläisjärjestöä: Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska Pensionärsförbundet rf ovat eronneet VENKistä. Sihteeri ilmoitti myös, että tämä oli hänen viimeinen tehtävänsä neuvottelukunnan sihteerinä. Kirje tuli täytenä yllätyksenä kaikille muille VENKin jäsenille. Ilmoitus herätti ihmetystä ja hämmennystä.Vuoden alusta oli neuvottelukuntaan otettu vielä uusi jäsenyhdistys.

Maakuntalehdistä saatiin sitten lukea, että mainitut järjestöt olivat perustaneet uuden etujärjestön, EETU ry. Kaikilla EETU ry:n perustaneilla järjestöillä on taustalla eduskuntapuolue. Lehdistötiedotteessa luvataan tehostaa eläkeläisten edunvalvontaa. EETU ei tule tiedotteen mukaan toimimaan katto-organisaationa vaan järjestöjen yhteistyöelimenä.

Tulee mieleen roomalainen sanonta ”divide et impera”, hajoita ja hallitse.Tulee mieleen myös kysymys, miksi VENKiä ei kehitetty tehokkaaksi edunvalvojaksi. Neuvottelukuntaa johti työvaliokunta, johon kuuluivat neljä ensiksi mainittua järjestöä. Kun konsensusperiaatetta noudatettiin, asioista sovittiin aina työvaliokunnassa.Työvaliokunnan jäsenjärjestöjen todellisia mielipiteitä ei tullut julki yhteisessä kokouksessa. Niistä sai myöhemmin lukea näiden järjestöjen omista lehdistä.

Mainituilla järjestöillä oli kaikki mahdollisuudet tehokkaaseen edunvalvontaan neuvottelukunnassa sekä kehittämään sitä haluamaansa suuntaan. Eläkeläisten edut ovat samansuuntaiset niin myös järjestöjen tavoitteet.Yhdessä toimiminen on aina voima, jota kannattaisi käyttää. On vahinko, että hajotetaan.

Tämän ratkaisun kanssa eletään eteenpäin ja etsitään uusia toimintamalleja yhdessä sekä erikseen kuitenkin pitkälti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Budjetista

Taloudellisten tutkimuslaitosten selvitysten mukaan valtio on saanut 4–5 miljardia ennakoitua enemmän verotuloja palkansaajien veronkevennyksistä huolimatta. Ratkaisu on siis tältä osin toiminut, kuten oli tarkoituskin. Keskituloiset eläkeläiset on näissä ratkaisuissa unohdettu. He maksavat huomattavasti enemmän veroa samasta tulosta kuin palkansaajat. Eläkeläisjärjestöt ovat tuoneet tämän epäkohdan selkeästi esiin, mutta korjausta ei ole tehty. Nyt siihen olisi hyvä tilaisuus, kun hallituksella on uutta rahaa käytettävissä seuraavalla hallituskaudella.Tätä rahaa tulee nyt suunnata keskituloisten eläkeläisten epäoikeudenmukaisen verotuksen korjaamiseen. Tämäkin veronkevennys lisäisi kulutusta ja vaikuttaisi samaan suuntaan kuin palkansaajien verohelpotuksetkin.

Huimaksi kohonneen bensiinin hinnan vaikutusta helpotettiin palkansaajilla korottamalla työmatkavähennystä verotuksessa. Eläkeläiset unohdettiin taas. Polttoaineveron alennus olisi koskenut kaikkia kansalaisia.

Valtion ensi vuoden budjetissa löytyy täsmennetty sosiaalipaketti, jossa pienituloisten eläkeläisten asumistukea korotettaan ja omaishoitajien asemaa parannetaan. Ne ovat positiivisia ratkaisuja, mutta merkittävät korjaukset kuten verotuksen oikaiseminen ja työeläkeindeksin korjaaminen viipyvät.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Ledare: VENK upplöstes

Ijuni kom det ett brev från sekreteraren för Delegationen för de riksomfattande pensionärsorganisationerna VENK, där det meddelades att följande sex organisationer har avgått från VENK: Pensionsförbundet rf, Pensionärerna rf, Pensionstagarnas Centralförbund rf, Kansallinen Senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry och Svenska pensionärsförbundet rf. Sekreteraren medddelade också, att detta var hans sista uppgift som delegationens sekreterare. Brevet kom som en fullständig överraskning för alla övriga medlemmar i VENK. Meddelandet skapade förundran och förvirring. I början av detta år hade delegationen ännu godkänt en ny medlemsorganisation.

I den lokala pressen kunde man senare läsa, att de ovannämnda organisationerna hade grundat en ny organisation, PIO rf. Alla de organisationer som har varit med om att grunda PIO rf har sin bakgrund i ett riksdagsparti. Enligt en uppgift till pressen har man lovat förbättra pensionärernas påverkningsmöjligheter. PIO kommer enligt uppgiften inte att fungera som en takorganisation, utan som ett samarbetsorgan för de olika förbunden.

Man kommer osökt att tänka på det romerska talesättet ”divide et impera”, söndra och härska. Dessutom väcks också frågan varför VENK inte utvecklades till en effektiv påverkare. Delegationen leddes av en arbetskommitté, till vilken de fyra först nämnda organisationerna hörde. Eftersom man följde konsensusprincipen fattades alla beslut i kommittén. Medlemsorganisationerna i arbetskommittén framförde aldrig sina verkliga åsikter i samband med de gemensamma mötena. Om dessa åsikter fick man senare läsa i dessa organisationers egna tidningar. De ovannämnda organisationerna hade alla möjligheter till en effektiv intressebevakning i delegationen och dessutom möjlighet att utveckla VENK i önskad riktning. Pensionärernas intressen är likvärdiga liksom också organisationernas. Samverkan är alltid en kraft som borde användas. Det är synd att splittra på krafterna.

Med detta beslut får vi nu leva framledes och söka nya verksamhetsformer tillsammans och separat.Viktigt är att uppnå de gemensamma målen.

Om budgeten

Enligt de ekonomiska forskningsinstitutionerna har staten fått 4-5 miljarder högre skatteinkomster av löntagarna trots skatttelättnaderna. Beslutet om skattelättnader fungerade alltså, vilket också var meningen. Pensionärerna med medelstor inkomst glömdes dock bort i samband med dessa beslut. De betalar betydligt högre skatt än löntagare med samma inkomst. Pensionärsorganisationerna har tydligt fört fram detta missförhållande, men någon korrigering har inte gjorts. Nu skulle det finnas en god möjlighet till detta då regeringen har nya pengar till sitt förfogande under nästa regeringsperiod. Dessa pengar borde användas för att korrigera den orättvisa beskattningen av medelstora pensionsinkomster. Också denna skattelättnad skulle öka konsumtionen och påverka ekonomin i samma riktning som löntagarnas skattelättnad.

Det kraftigt ökade bensinprisets inverkan kompenserades av att löntagarna fick ett större avdrag i beskattningen för arbetsresor. Pensionärerna glömdes igen bort. En sänkning av bränsleskatten skulle ha berört alla medborgare.

I statens budget för nästa år finns ett detaljerat socialpaket, där pensionärer med låg inkomst får ett förhöjt bostadsstöd och anhörigvårdarnas ställning förbättras. Detta är positiva beslut, men betydande korrigeringar som tillrättaläggande av beskattningen och arbetspensionsindexet dröjer.

Sirkka-Liisa Tarjamo, ordförande (övers. Ulla Bäck)

Puheenjohtajan palsta: Yllättäviä ja merkittäviä muutoksia

Kesän aikana tapahtui eläkeläisjärjestöjen toiminnassa yllättäviä ja merkittäviä muutoksia. VENKin puitteissa oli eläkeläisten yhteistyöhön koottu 14 valtakunnallista järjestöä, mikä olisi voinut oikein kehitettynä olla todellinen voima eläkeläisten asioiden hoidossa. Näin ei kuitenkaan nähty kaikissa järjestöissä. Nyt ollaan uuden tilanteen edessä. Samoja asioita on tehtävä kahdella eri taholla.

Omassa liitossamme jäsenmäärä kasvaa. Paikallinen organisaatio edistyy tavoittelemaamme suuntaan. Tätä kirjoitettaessa Veteraaniopettajissa on jo 21 rekisteröitynyttä paikallista yhdistystä. Kehityksen suunta on oikea. Vuosikokouksessa hyväksyttiin ponsi, jonka mukaan tulee selvitellä liiton ja yhdistysten keskitetyn jäsenmaksun keruun mahdollisuuksia. Tämä voidaan toteuttaa, kun kaikki jäsenemme kuuluvat paikallisiin yhdistyksiin, jotka ovat liiton jäseniä.

Yhdistyksissä ja kerhoissa tehdään monipuolista ja hyvää työtä.Toiminta on vilkasta ja monipuolista. Tästä kiitos ahkerille paikallisille toimijoille.

Valtakunnallinen edunvalvonta, joka hoidetaan liiton toimesta, tulee jatkuvasti haasteellisemmaksi.

Veteraaniopettajat ry on viidenneksi suurin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö Suomessa. Meillä on yksi päätoiminen työntekijä, toimistosihteeri. Muilla järjestöillä on toimistoissaan 5 - 10 päätoimista työntekijää. Jäsenmaksut ovat näillä järjestöillä pienet, mutta ne saavat RAY:n avustusta tänä vuonna 4 071 000 euroa. Seitsemän järjestöä saa tämän summan. Meille ilmoitettiin, että uusille järjestöille ei enää toiminta-avustuksia anneta.

Hallitus tulee esittämään vuosikokoukselle jäsenmaksun korotusta vuodelle 2008, jotta voisimme palkata päätoimisen toiminnanjohtajan. Talkootyönä ei enää oikein pystytä vastaamaan haasteisiin. VENKin vetovastuukin on meillä tämän ja ensi vuoden.

Vuosikokous päätti liittomme nimikysymyksessä, että valmistelu jatkuu.

Edunvalvonnan kannalta ovat keskeisiä asioita tulevat eduskuntavaalit ja vaikuttaminen valtakunnan hallitusohjelmaan, jotta tavoitteitamme saataisiin kirjatuksi ja toteutetuksi.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 2/2006

Pääkirjoitus: Eläkeuudistus toimii, indeksi puree

Lataa ›

Veteraaniopettaja 1/2006

Pääkirjoitus: Eläkkeistä ja palveluista

Lataa ›

Veteraaniopettaja 5/2005

Pääkirjoitus: Ajatuksia vuoden päättyessä

Lataa ›

Veteraaniopettaja 4/2005

Pääkirjoitus: Laiha tulos budjetissa

Lataa ›

Veteraaniopettaja 3/2005

Pääkirjoitus: Vuosikokous Hämeenlinnassa 23.4.2005

Lataa ›

Veteraaniopettaja 1/2005

Pääkirjoitus: Eläkeläisten ostovoima alenee

Ennen joulua saatiin aikaan laaja tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja sen tueksi valtiovallan tuhti veropaketti. Näiden ratkaisujen tarkoituksena on tukea työllisyyttä, kilpailukykyä ja ostovoimaa.

Veronmaksajain Keskusliiton laskelmien mukaan palkansaajilla palkankorotusten vaikutus vuonna 2005 on 3,5 % ja ostovoima nousee 1,5 %. Vuonna 2006 vastaavat luvut ovat 2,5 % ja 1,7 %. Veroratkaisu ulottuu vuoteen 2007 ja se koostuu taulukkomutoksista ja kunnallisverosta tehtävän ansiotulovähennyksen nostamisesta. Vuonna 2007 luodaan vielä uusi ansiotulovähennys valtionverotukseen. Nämä vähennysratkaisut merkitsevät sitä, että eläketulon verotus tulee entisestään kiristymään eräissä eläketuloluokissa suhteessa palkkatulon verotukseen. Eläketuloa on jo nyt verotettu ankarammin kuin palkkatuloa 13 000 euron vuositulosta alkaen.

Eläkeläisiä veroratkaisu koskee ainoastaan valtion tuloveroasteikon muutoksen osalta ja siis vain niitä eläkeläisiä, jotka maksavat valtionveroa. Ansiotulovähennykset eivät koske eläketuloa. Veronmaksajain Keskusliiton tekemien laskelmien mukaan sekä palkansaajien että eläkeläisten verotus pysyy tänä vuonna suunnilleen ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Laskelma on tehty keskimääräisen kunnallisveroprosentin 18,3 mukaisesti. On kuitenkin huomattava, että monet kunnat ovat nostaneet veroprosenttiaan ja koska eläketulosta maksetaan enemmän kunnallisveroa kuin vastaavasta palkasta, monien eläkeläisten verotus kiristyy. Valtio on myös nostanut kiinteistöveron perusteita ja mahdollistanut näin kiinteistöveron korotukset.

Matalista indeksikorotuksista johtuen käteen jäävän eläkkeen ostovoima laskee vuonna 2005 kaikissa eläketuloluokissa 0,4 - 0,7 %. Indeksikorotus on 0,93 %. Siihen heijastuu vuoden 2004 matala inflaatio. Taitettu indeksi koskee tämän vuoden alusta kaikkia työeläkkeitä.

Indeksiratkaisun ja veroratkaisujen häviäjiä ovat eläkeläiset. Sama linja jatkuu aina vuoden 2007 loppuun. Valtion tekemät veroratkaisut on lyöty lukkoon sinne asti. Eduskunta on päättänyt, että taitettu indeksi on voimassa. Sitä on yritetty muuttaa useita kertoja, tuloksetta.

Tähän on tultu. Ratkaisut ovat olleet tietoisia poliittisia arvovalintoja, jotka eduskunta on tehnyt. Vaalilupaukset on unohdettu. 1,3 miljoonaa kansalaista on kohdeltu kaltoin. Tästä pitää tehdä johtopäätökset ennen seuraavia eduskuntavaaleja elleivät linjaukset muutu.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 12.01.2005

Puheenjohtajan palsta: Juhlitaan ja muutetaan sääntöjä

Uusi vuosi on alkanut. Tämä on Veteraaniopettajat -Veteranlärare ry:n 30. toimintavuosi ja juhlavuosi. Yhdistyksemme perustettiin 25.4.1975 ja siitä tuli OAJ:n ulkojäsenyhdistys. OAJ:n hallitus nimesi Veteraaniopettajien hallituksen veteraanitoimikunnakseen jo aikaisemmin olleen eläkeläistoimikunnan tilalle. Eläkeläistoiminta oli alkanut SOL:n piirissä 1969 uuden eläkelain (Valtion eläkelain) vaikutusten seuraamista ja jäsenistön neuvontaa varten.

Edunvalvonnan ohella toimintaan tulivat mukaan veteraanimatkat ja joka vuosi pidettävät veteraaniopettajapäivät, joista muodostui laajoja kulttuuritapahtumia. Kolmeenkymmeneen vuoteen mahtuu paljon monipuolista toimintaa, johon palataan 30-vuotisjuhlassa ja myöhemmissä lehdissä.

Juhlavuonna 2005 hallitus aikoo järjestää kahdet kerhopäivät, kehittää alueellista yhteistoimintaa ja edistää kerhojemme rekisteröintiä. Edunvalvonnassa, joka on keskeisin osa toimintaamme, tulee panostaa eläkeläisten verotuksen korjaamiseen, indeksin muuttamiseen, hoitotakuun toteutumisen seurantaan sekä vanhusneuvostojen toimintaan.

Hallitus valmistelee myös laajaa sääntömuutosta vuosikokoukselle esitettäväksi. Tässä yhteydessä on vakavasti pohdittu sitä, että Veteraaniopettajat ry:n pitäisi olla liitto eikä enää yhdistys. Olemme iso valtakunnallinen yhdistys, jossa on henkilöjäseniä yli 17 000. Valtakunnallisena toimijana liitto tai järjestö on uskottavampi nimitys edunvalvontatoiminnassa toisten valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen rinnalla. Nimitystä liitto tai järjestö voidaan käyttää, jos jäseninä on rekisteröityjä yhteisöjä. Meillähän alkaa olla paikallisia kerhoja, jotka ovat rekisteröityneet. Nämä voivat liittyä jäseneksi, kun säännöt tältä osin muutetaan.

Viime aikoina on useissa yhteyksissä tullut jäsenistöltä ehdotuksia nimen muuttamisesta. Tätä asiaa käsiteltiin vuosikokouksessa 1997, jolloin ehdotus Senioriopettajat ry hävisi reilusti äänestyksessä. Vanha nimi piti pintansa. Hallitus on vakavasti keskustellut asiasta sääntömuutoksen yhteydessä. Liitto tai järjestö ja virallinen naseva lyhenne pitäisi saada mukaan nimeen. Tällöin nimen käyttö olisi helpompaa. Kävisikö esim. Opetusalan Seniorijärjestö, OSJ?

Sääntömuutosehdotusta ja nimiasiaakin käsitellään maaliskuussa kerhopäivillä. Asiaan palataan seuraavassa lehdessä, jolloin hallitus on saanut esityksensä valmiiksi. Miettikääpä ja keskustelkaa kerhoissa.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 14.01.2005

Veteraaniopettaja 4/2004

Pääkirjoitus: Vain yhdessä onnistumme

Suomen väestöstä on eläkkeensaajia 1 300 000 juuri ilmestyneen Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan. OECD:n raportin mukaan väestön ikääntyminen uhkaa suomalaisten elintasoa. Vuosikymmen on jo puhuttu eläkepommista ja huoltosuhteen heikkenemisestä.

Kunnallisvaaleissa AOVA:n (Akavan opiskelijavaltuuskunnan) mainos houkutteli nuoria äänestämään iskulauseella: "Äänestä, tai eläkeläinen äänestää puolestasi". Miksi näin? Eivät ikäihmiset halua vaikeuttaa nuorempien elämää. Päinvastoin he ovat luoneet korkeamman elintason ja hyvinvointiyhteiskunnan jälkeläisilleen kuin mitä heillä itsellään on nuoruudessa ollut. Kaikenikäisillä ihmisillä täytyy olla oma paikkansa, tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa yhteiskunnassa.

Ikääntyminen on kaikkien EU-maiden ongelma, mutta asiaa ei pitäisi kuitenkaan liioitella. Yhteiskuntatieteiden tohtori Eeva Leena Vahtio, joka väitteli lokakuussa, sanoi radiohaastattelussa, että eivät eläkkeinä maksetut rahat häviä kuin tuhka tuuleen. Eläkeläiset maksavat veroa kuten muutkin, maksavat vuokransa ja ruokansa sekä televisiolupansa. Jokainen meistä tietää, että ikäihmiset käyvät paljon teatterissa, konserteissa, museoissa, taidenäyttelyissä ja matkustelevat. Ikäihmiset ovat merkittävä voimavara jatkuvasti lisääntyvässä vapaaehtoistyössä. Isovanhempien panosta unohtamatta. Eeva Leena Vahtio korosti lisäksi sitä, että edelliset sukupolvet ovat rakentaneet jo infrastruktuurin valmiiksi. Meillä on jo sairaalat ja rautatieverkosto. Ei tarvitse aloittaa alusta.

Voitaisiinko päästä asialliseen eri ikäryhmien keskinäiseen yhdessäeloon ja toistensa kunnioittamiseen?

*

Suomessa asuu siis 1 300 000 eläkeläistä. Kuka ja miten tämän suuren ryhmän asioita hoitaa ja ajaa? Eläkejärjestelmästä on säädetty lailla. Eläkkeen ostovoiman kehityksestä on päätetty samoin, koska indeksikorotusten perusteet on kirjoitettu lakiin. Valtioneuvosto päättää indeksikorotuksen suuruudesta vuosittain. Myös palveluista, joita ikäihmiset tarvitsevat, tehdään poliittisia päätöksiä. Sanotaan, että eläkeasioista ei voi sopia. Tosiasiassa asioiden valmistelu on tapahtunut työryhmissä, joissa ovat olleet edustettuina työmarkkinaosapuolet. Eivät eläkeläisten edustajat.

Eläkeläisjärjestöjä on useita. Kaksitoista (12) valtakunnallista järjestöä kuuluu VENK:iin, Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaan, joka on luotu yhteistyöfoorumiksi ja edunvalvontanyrkiksi. VENK:issä on jäsenjärjestöjensä kautta vain noin 300 000 jäsentä. Missä ovat loput miljoona? Jos eläkeläiset järjestäytyisivät tehokkaammin ja puhaltaisivat yhteen hiileen, painoarvomme asioiden hoidossa olisi merkittävästi suurempi. Järjestöt ja VENK tekevät parhaansa saadakseen äänensä kuuluville. Jos jäsenmäärät lisääntyisivät, uskon vaikuttavuuden kasvavan. Päästäisiinkö miljoonalla jäsenellä neuvottelupöytään?

Eläkeläisjärjestöjen jäsenmaksut ovat todella pieniä ( 7-20 euroa vuodessa ) verrattuna ammattijärjestöjen maksuihin. Useampi voisi maksaa sen ja tuoda järjestölleen ja samalla itselleen lisää painoarvoa edunvalvonnassa sekä mahdollisuuksia toimia eläkeläisten hyvinvoinnin puolesta.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 14.11.2004

Veteraaniopettaja 3/2004

Pääkirjoitus: Tervetuloa

Tervetuloa aloittamaan syksyn toimintaa. Toivottavasti meillä kaikilla riittää tarmoa, vaikka kesä olikin sateinen eikä aurinko hemmotellut.

Veteraaniopettaja-lehti uudistunut

Tämä lehti tuli Opettaja-lehden välissä ja värillisenä. Tähän uudistukseen päädyttiin, kun lähdettiin tarjouspyyntöjen avulla etsimään edullista painopaikkaa. Forssan Kirjapainon tarjous oli edullisin. Samassa yhteydessä Opettaja-lehti tarjosi yhteistyötä postituksessa ja lupasi jäsenillemme vielä Opettaja-lehden oman lehtemme mukana. Näillä toimenpiteillä pääsimme huomattavaan taloudelliseen säästöön. Toivottavasti saamme myös entistä paremman lehden. Lehden kehittämiseen tähtää myös perustettu toimitusneuvosto, jonka kautta toivottavasti saamme uusia ideoita ja monipuolisuutta sisältöön. Jäsenistön mielipiteitä otetaan mieluusti vastaan. Jäsenten panos sisällön tuottamisessa ja kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää.

Missä mennään edunvalvonnassa?

Julkisen alan eläkeuudistus on vahvistettu presidentin esittelyssä 30.7.2004 ja astuu voimaan vuoden 2005 alusta kuten yksityispuolenkin uudistus. Jo eläkkeellä olevien kannalta tämä merkitsee sitä, että ns. taitettu indeksi tulee koskemaan kaikkia maksussa olevia eläkkeitä eli siirrytään yhtenäisindeksiin. Siis huononnus koskee myös alle 65 vuotiaita eläkeläisiä.

Kun eduskunta äänesti kunnallisen ja valtion eläkelakien uudistuksesta, eräät kansanedustajat esittivät puoliväli-indeksin käyttöön ottoa kunnan ja valtion eläkkeissä. Ehdotus ei mennyt läpi. Sen toteutuessa olisi saatu pää auki ja ehkä muutosta muuallekin. Indeksi on kuitenkin eläkeläisten toimeentulotason kannalta keskeinen asia. Tämän vuoden alussa indeksien erotus oli 1 prosenttiyksikkö ja samaan viittaavat elokuun puolenvälin arviot ensi vuodelle. Indeksiasiaa tulee pitää pöydällä edelleenkin.

Valtion budjettiesitys ensi vuodelle ei tuo mitään merkittäviä parannuksia eläkeläisille. Keskeinen esitys on kansaneläkkeen tasokorotuksen ( 7 €/kk) aikaistaminen. Budjettikehyspäätöksen mukaan korotuksen piti tapahtua vasta vuonna 2006. Korotus nostaa myös eläketulovähennystä ja vaikuttaa näin verotukseen. Meidän jäsenistössämme on vain pieni määrä niitä, joita eläketulovähennys koskee. Talousarvioesityksessä hallitus esittää valtion tuloveroasteikkoon tehtäväksi 2 prosentin suuruista inflaatiotarkistusta. Jos maltillinen tulopoliittinen ratkaisu syntyy, tulee hallitus esittämään eduskunnalle mittavaa ansiotulojen verojen kevennystä. Entä eläketulot?

Budjettiesityksessä parannetaan ikääntyneen väestön terveys- ja muita hyvinvointipalveluja lisäämällä kansallisen terveyshuollon hankkeeseen 75 miljoonaa, ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen ja henkilöstön täydennyskoulutukseen 24 miljoonaa euroa. Hoitotakuu astuu voimaan ensi vuoden alkupuolella. Kunnat suhtautuvat sen toteutumiseen hyvin kriittisesti. Hoitotakuun toteutuminen on eläkeläisille ensiarvoisen tärkeää ja siis keskeinen edunvalvonta kysymys, jota pitää seurata.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 30.8.2004

Veteraaniopettaja 1/2004

Pääkirjoitus: Voimme vaikuttaa

Kokemuksen kukka kantaa viisauden hedelmää.
Kiinalainen sananlasku.

Uusi vuosi on alkanut. Uudet haasteet ja ratkaisut ovat edessä jokaisella henkilökohtaisesti ja myös kansakunnallamme. Meillä ikäihmisillä on myös mahdollisuutemme vaikuttaa siihen, mihin suuntaan mennään. Ajattelusta ei jäädä eläkkeelle. Meillä on elämänkokemusta ja sen tuomaa tietoa, jota yhteiskunnassa pitäisi käyttää hyväksi. Emme voi odottaa, että joku tulee sitä meiltä kysymään, vaan se täytyy tuoda julki. Päättäjien joukkoon tulee saada entistä enemmän ikäihmisiä. Nuoruuden ihannointi on ollut pitkään vallalla, elämänkokemukselle ei ole annettu arvoa. Ikäihmisetkin äänestävät nuoria ehdokkaita vaaleissa. Miksi?

Nuoruudelle on annettava tilaisuutensa, mutta kokemuksella on myös tärkeä paikkansa yhteiskunnallisessa päätöksen teossa.

Tänä vuonna on taas edessämme kahdet vaalit: EU-vaalit ja kunnallisvaalit. On tunnettua, että yli 50 vuotiaat ovat uskollisimpia äänestäjiä. Heille kaikki vaalit ovat yhtä tärkeitä. Tilaisuutta voi käyttää hyväkseen ja täyttää ikäihmisten valtatyhjiötä.

Kuluttajina ikäihmiset ovat myös merkittävä kasvava ryhmä (vuonna 2002 yli 65 vuotiaita 15,3 % väestöstä). Markkinoijat eivät vain ota sitä huomioon. Mainonta on pääasiassa suunnattu nuorille aikuisille ja jopa lapsille, ikäihmiset unohdetaan. Myydään seksillä ja napapaidalla. Se ei enää meihin tehoa. Mainonnan tehtävä on antaa tietoa tuotteista, joita on olemassa ja mistä niitä saa. Tämä ei toteudu, jos ikäihminen on lähdössä esim. vaateostoksille. Ei nykyajan ihminen eläkkeelle jäätyään siirry tohvelit jalassa keinutuoliin vaan hän harrastaa, matkustaa ja osallistuu. Odotamme asennemuutosta.

*

Yhdistyksemme Veteraaniopettajat-Veteranlärare ry kasvaa voimakkaasti OAJ:n jäsenistön eläköityessä. Jäsenmaksulomakkeita lähti tammikuun pulivälissä 16400, kun virallinen jäsenmäärä vuoden 2002 lopussa oli 14900. OAJ:n jäsenrekisterin antamien tietojen mukaan eläkkeelle siirtyvien määrä vuodessa kasvaa koko ajan. Tämä on haaste yhdistyksellemme. Miten me kehitämme ja organisoimme toimintaa niin, että tarjoamme jäsenillemme mahdollisimman hyviä mahdollisuuksia osallistua ja toimia? Kerhojen tehtävä on huolehtia jäsenistöstä paikallistasolla . Edunvalvonta keskittynee edelleen pääosin valtakunnan tasolle.

Kuntatason palveluihin vaikuttaminen on kuitenkin kerhojen tehtävä. Kunnissa toimii nykyään vanhusneuvostot, joihin mukaan on syytä pyrkiä ja tehdä yhteistyötä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Kunta päättää viime kädessä terveys- ja vanhuspalveluiden tasosta. Jos haluamme vaikuttaa, tarvitsemme rekisteröidyn yhdistyksen.

Raha-automaattiyhdistys RAY ei antanut veteraaniopettajille avustusta senttiäkään. Valtioneuvoston päätös vielä puuttuu, mutta ei se muutosta RAY:n hallituksen päätökseen tuo. Kirvestä ei heitetä kaivoon, yritetään uudelleen.

*

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ täytti 30 vuotta viattomien lasten päivänä 28.12.2003. Onnittelut ammattijärjestöllemme ja menestystä opettajien edunvalvonnassa.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 18.1.2004

Veteraaniopettaja 4/2003

Pääkirjoitus: Kansaneläkkeen pohjaosan korvaus

Eläkeläisille, joiden eläkettä on vähennetty kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen vuoksi, maksetaan korvausta lokakuusta alkaen. Korvauksen määrä päätettiin laskea työeläkelaitoksissa virkatyönä. Päätökset lähetettiin eläkkeensaajille hyvissä ajoin. Kaiken kaikkiaan korvaukseen on oikeus noin 110 000 - 115 000 eläkeläisellä. Korvausten painopiste on julkisella puolella. Valtiokonttori on lähettänyt noin 47 000, Kuntien eläkevakuutus noin 36 000. Varma Sampo lähetti lähes 9 200 päätöstä.

Hämmennystä on syntynyt niiden eläkeläisten keskuudessa, jotka eivät ole saaneet päätöstä eivätkä lokakuun eläkkeessä korvausta. Monet katsovat kuuluvansa tähän ryhmään, kun he ovat jääneet eläkkeelle 1975 - 1995 välisenä aikana, yhteensovitus on tehty ja pohjaosa poistettu. Työeläkkeen vähenemistä ei ole eläkepäätöksistä helposti ymmärrettävissä. Eläkematematiikka ja yhteensovitustekniikka ei ole tavallisen eläkeläisen hallinnassa. Informaatio asiasta on ollut puutteellista. Kyselijöitä on varmasti löytynyt. Jokainen kyselijä ansaitsee kirjallisen, eritellyn ja perustellun vastauksen. On turha aiheuttaa lisää epävarmuutta ja epäluuloa eläkeläisten keskuudessa. Moni ajattelee helposti, että meitä on taas huijattu.

Eläkeläisjärjestöt mukaan kolmikantasopimusmenettelyyn?

Eläkeuudistuksista ja eläkkeitä koskevista muutoksista on vuosia sovittu kolmikantaneuvotteluissa valtiovallan ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen kesken. Nämä sopimukset ovat johtaneet lähes sellaisinaan hallituksen esityksiksi ja eduskunnan päätettäviksi. Kysymys on ollut eläkeuudistuksista, mutta lähes poikkeuksetta on sovittu myös jo eläkkeellä olevien etuuksista. Näissä sopimuksissa on esitetty 1995 taitettua indeksiä yli 65 vuotiaille, sairausvakuutusmaksun nostamista eläkeläisille, kansaneläkkeen pohjaosan poistamista ja 2002 eläkeuudistuksen yhteydessä taitetun indeksin ulottamista kaikkiin maksussa oleviin eläkkeisiin. Eläkeläisjärjestöt ovat voineet vaikuttaa vasta ministereihin ja kansanedustajiin. Tuntuu siltä, että eläkeläisiä ei juuri kuunnella, koska he voivat vaikuttaa todella vain vaaleissa. Vaalilupaukset unohdetaan jo hallitusohjelmaneuvotteluissa. Eläkeläisten keskuudessa on tullut esiin kysymys, miksi ei eläkeläisjärjestöjen edustus voi olla mukana ns. kolmikantaneuvotteluissa silloin, kun jo eläkkeellä olevien etuuksista sovitaan.

Syyskuussa eduskunnassa tehtiin kirjallinen kysely eläkeläisten mukaan ottamisesta ns. kolmikantasopimusmenettelyyn. Kysyttiin, onko valtioneuvostossa valmiuksia kehittää sopimusmenettelyä niin, että päätettäessä eläketulosta eläkeläisjärjestöt otetaan mukaan päätöksen tekoon. Ministeri Mönkäre vastasi kysymykseen 9. pnä lokakuuta. Ministeri tuo vastauksessaan esille vanhus- ja eläkeläisasioiden neuvottelukunnan, jonka valtioneuvosto asettaa määräajaksi. Neuvottelukunta toimii yhdyssiteenä ja keskustelufoorumina vanhus- ja eläkeasioihin vaikuttavien tahojen välillä ja antaa pyydettäessä lausuntoja. Neuvottelukunnassa on edustettuna STM, Kuntaliitto, yliopisto, ympäristöministeriö, Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskus, Vanhustyön keskusliitto sekä viisi suurinta eläkeläisjärjestöä. Neuvottelukunta on mainio yhteistyöelin ja voi toimia aloitteentekijänä alaansa kuuluvissa asioissa ja siis tarpeellinen ja hyödyllinen. Mutta se ei korvaa sitä, että eläkeläisjärjestöt pääsisivät vaikuttamaan heti alkuvaiheessa, kun heidän toimeentulostaan sovitaan.

Valtioneuvostolta ei näyttänyt löytyvän valmiutta. Työmarkkinajärjestöiltä pitäisi löytyä tässä asiassa myönteinen kanta. Erityisesti työntekijäjärjestöt voisivat huolehtia entisistä jäsenistään.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Veteraaniopettaja 3/2003

Pääkirjoitus: Verokohtelu epätasa-arvoista

Eduskuntavaalien jälkeinen uusi hallitus on päässyt työn alkuun. Vanhasen hallitus toteuttaa Jäätteenmäen hallituksen ohjelmaa, jonka pohjalta ensimmäinen budjettiesitys on tehty.

On mielenkiintoista tarkastella, miten vaalilupaukset eläkkeensaajien osalta konkretisoituvat hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä.

Vaaliohjelmassaan Keskustapuolue päätti esittää mm. tasokorotusta pienimpiin kansaneläkkeisiin, eläkeindeksin yhtenäistämistä, kansaneläkkeiden pohjaosan leikkausten oikeudenmukaista palauttamista, omaishoidon merkityksen tunnustamista, elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamista ja julkisen terveydenhoidon kunnossapitämistä.

SDP:n mielestä on sopeuduttava eläkeläisten määrän kasvuun. Eläkeläiset ovat oikeutettuja toimiviin palveluihin, eläkeläisten omatoimisuutta on tuettava ja mahdollistettava kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Palvelujen kehittämisen painopisteenä ovat avopalvelut.

Hallitusohjelman eläkepoliittisessa osassa todetaan, että saatetaan loppuun eduskunnan vuoden alussa hyväksymä yksityisalojen työeläkeuudistus. Uudistukset ulotetaan myös muihin ansioeläkkeisiin. Työeläkkeitä koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Jo eläkkeellä olevia koskevista asioista ei mainita sanaakaan. Kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen aiheuttaman työeläkkeen vähenemisen oikeudenmukaisesta korvaamisesta ei ole mainintaa, ei myöskään taitetusta indeksistä. Valmistelussa voitaisiin kuulla myös eläkeläisjärjestöjä.

Verohuojennuksissa pääpaino on työhön kohdistuvassa verotuksessa: ansiotuloverotusta alennetaan. Eläketulon verotuksesta ei ole mainintaa.

Tavoitteena vanhustenhuollossa on ikääntyvien kotona asumisen tukeminen. Lisätään kuntouttavaa toimintaa ja avopalveluja. Nostetaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ikäihmisten palvelujen vahvistamiseksi ja laadun parantamiseksi. Selvitetään, kuinka omaishoitoa voidaan kehittää. Viimeksi mainitut asiat ovat kuntien vastuulla. Valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä rahoja. Kunta päättää, mutta valtion tehtävä on valvoa.

Hallitusohjelman mukaan kansaneläkkeen tasokorotus toteutetaan vuoden 2006 alusta.

Hallituksen vuoden 2004 budjettiesitystä on luonnehdittu verobudjetiksi ja viinabudjetiksi.

Valtion tuloveroasteikkoon tehdään 1 prosentin inflaatiotarkistus. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Tulonhankkimisvähennyksen ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismääriä korotetaan; lisäksi ansiotulovähennyksen kertymäprosentteja korotetaan ja poistumaa jyrkennetään. Alkoholivero alenee keskimäärin 33 %. Tupakkaveroa ei alenneta. Ajoneuvoveroa korotetaan 10 euroa.

Valtion tuloverotuksen kevennys on vuositasolla 364 miljoonaa euroa, kuntien verotulot vähenevät 359 miljoonaa euroa, mikä kompensoidaan kunnille täysimääräisenä korottamalla valtionosuuksia.

Mitä tästä jää eläkeläisten käteen? Meitä koskee vain valtion tuloveron kevennys. Lisäksi alennus koskee vain puolta 1,2 miljoonasta eläkeläisestä, koska toinen puoli ei maksa valtionveroa.

Kansallinen terveyshanke ja sosiaalihanke etenevät. Vanhustenhuollon kehittämiseen lisätään valtionosuutta 14 miljoonaa euroa ja palvelusetelin käyttöönottoa edistetään 10 miljoonalla eurolla.

Hallitus kutsuu budjettia hyvinvointibudjetiksi.

Edellisen eduskunnan ja hallituksen toimesta eläkeläisiä kohdeltiin todella kaltoin. Vaalien ja uuden hallituksen toivottiin tuovan muutosta, mutta melkein yhtä laihalta tämä näyttää. Odotettavissa ei ole ainakaan lähitulevaisuudessa huonoja uutisia, mutta ei juuri parannuksiakaan.

Veteraaniopettajat ry ei kuitenkaan unohda tavoitteitaan. Taitetun indeksin korjaamista vaaditaan edelleen. Ensi vuoden indeksit on jo päätetty: alle 65 vuotiailla eläke nousee vuoden alusta 2,5 % ja yli 65 vuotiailla (taitettu indeksi) 2,0 %. Kun indeksi yhtenäistetään vuoden 2005 alusta, kaikilla menee yhtä huonosti. Pyrkimys kansaneläkkeen pohjaosan työeläkevähenteisyyden täsmäkorvaukseen on edelleen olemassa. Haluamme, että eläkkeellä olevien verokohtelu on tasa-arvoista palkansaajien kanssa. Tavoitteenamme on myös edelleen elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen.

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja

Puheenjohtajan palsta: Ajankohtaista edunvalvonnassa

Kesäkuussa julkistettiin Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen tutkimus eläkeläisten toimeentulosta 1990-luvulla. Eläkkeensaajien reaalitoimeentulo nousi tuona aikana keskimäärin 8 %. Palkansaajilla 14 %. Monet eläkeläiset voivat todeta, ettei tämä pidä paikkaansa. Prosenttilukua nostavat uudet eläkkeet, jotka ovat korkeampia palkkatason nousun vuoksi. Koko 90-luvun eläkkeellä olleen kohdalla reaalinousua ei käytännössä ole ollenkaan. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus, korkea sairausvakuutusmaksu ja indeksiratkaisut sekä verokohtelu ovat pitäneet siitä huolen.

*

Valtion vuoden 2003 lisäbudjetin yhteydessä päätettiin alentaa valtion tuloveroasteikon ennakonpidätysprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä. Alennus hoidettiin siten, että työnantajia velvoitettiin alentamaan valtionveroprosenttia 1,5 prosenttiyksiköllä heinäkuun alusta. Eläkeläisiä ei mainittu ollenkaan. Eläkeläisjärjestöjen taholta alettiin asiaa kysellä ja sitten ilmoitettiin, että on mahdotonta toteuttaa eläketulon valtionveroprosentin alennusta kesken vuotta. Eläkeläisillä huojennus otetaan huomioon lopullisessa verotuksessa vuoden 2004 lopulla. Miten tämä on ymmärrettävissä nykyisessä tietotekniikan mallimaassa?

Vetraaniopettajat ry toimitti kansanedustajille kirjeen yhdessä Kunnallisten Eläkeläisten Liiton, Tieveteraanien ja VR-Yhtymä Oy:n ja sen tytäryhtiöiden Eläkeläisten Liiton kanssa. Paheksuimme syrjintää ja esitimme, että verohuojennus toteutetaan eläkeläisten kohdalla samaan aikaan kuin palkansaajillakin (kirje kotisivulla). VENKin edustaja oli kuultavana valtiovarainvaliokunnan verojaostossa 4.6.2003. Hän luovutti jaostolle kannanoton, jonka mukaan eläkeläisten ennakonpidätysprosentin alentaminen voitaisiin toteuttaa 1.9. alkaen ja määritellä alennuksen suuruus ajankohdasta riippuen. Tällöin jäisi enemmän valmisteluaikaa. Samalla esitettiin myös hallitusohjelmassa olevan kansaneläkkeen tasokorotuksen aientamista vuoden 2006 alusta vuoden 2004 alkuun, jolloin myös eläkkeensaajien, joilla ei ole valtion verotettavaa tuloa, käytettävissä oleva tulo nousisi. Me myös allekirjoitimme esityksen.

Valitettavasti vetoomukset eivät tuottaneet tulosta.

*

VENK järjesti perinteisen eläkeläisparlamentin 27. pnä elokuuta. Luennoitsijoiksi oli saatu ministerit Sinikka Mönkäre ja Liisa Hyssälä. Kummankin aiheena oli oma hallinnonalansa hallitusohjelmassa ja budjettiesityksessä vuodelle 2004. Tätä asiaa on käsitelty pääkirjoituksessa.

Tilaisuudessa luennoi myös apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen STM:stä aiheenaan sairausvakuutusjärjestelmän uudistaminen. Ministeriön työryhmä on julkaissut raporttinsa huhtikuun alussa.

Työryhmä ehdottaa, että etuudet ja niiden rahoitus jaetaan kahteen ryhmään: sairausvakuutuksen työelämään liittyviin etuuksiin ja sairaanhoitoon liittyviin etuuksiin. Työelämään liittyvien etuuksien kustannuksista vastaisivat työnantajat, palkansaajat ja valtio.

Sairaanhoitovakuutus koskisi koko väestöä, maksajana palkansaajat, eläkkeensaajat, sosiaalietuuksia saavat ja valtio.

Työryhmän ehdotus:
Sairausvakuutuksen työelämään liittyvistä etuuksista:

• työnantajan sairausvakuutusmaksulla rahoitetaan 70 prosenttia päivärahamenoista ja työterveyshuolto kokonaan
• 30 prosenttia päivärahoista rahoitetaan uudella palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävällä vakuutetun työtulovakuutusmaksulla, joka on verotuksessa vähennyskelpoinen
• valtio rahoittaa sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahat
• valtiotyönantajalta ja Ahvenanmaan maakunnalta perittävät alennetaan samalle tasolle kuin muilla työnantajilla

Sairaahoitovakuutuksen menoista:

• 90 prosenttia katetaan kaikilta vakuutetuilta perittävällä sairaahoitovakuutusmaksulla, joka korvaa vakuutetun sairausvakuutusmaksun
• valtio rahoittaa EU-vakuutukset ja 10 prosenttia sairaanhoitoetuuksista (vakuutetut, joilla ei ole kunnallisverotettavaa tuloa)

Rahoitusmalli merkitsee sitä, että

• työnantajan sairausvakuutusmaksu nousee 2,05 prosenttiin palkoista. Maksun noin 0,45 prosenttiyksikön nousu kompensoitaisiin vastaavan suuruisella työnantajan kansaneläkemaksun alennuksella.
• vakuutetun työtulovakuutusmaksun suuruus olisi noin 0,75 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja yrittäjän työtulosta
• sairaanhoitovakuutusmaksun suuruus olisi noin 2,35 prosenttia kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta.
• Vakuutettujen maksujen yhteensä keskimäärin 1,50 prosenttiyksikön suuruinen nousu kompensoitaisiin muuttamalla vakuutettujen verotusperusteita siten, että veroaste ei nouse.

Työryhmä pitää tärkeänä, että sairausvakuutuksen rahoitusperiaatteet määriteltäisiin laissa pysyvällä tavalla. Valmistelua jatketaan yhteistyössä: STM, VM, KELA ja keskeiset työmarkkinajärjestöt. Yrittäjät ovat kuulemma myös halukkaita mukaan. Kysyimme seminaarissa, voisiko mukana olla myös eläkeläisjärjestöjen edustus. Apulaisosastopäällikkö ei ottanut kantaa.

Tarkoitus on antaa esitys eduskunnalle vuoden vaihteen jälkeen ja uudistus tulisi voimaan vuoden 2005 alusta.

Uudistus merkitsisi eläkeläisten sairausvakuutusmaksun nousua 1,5 prosenttiyksiköstä 2,35:een. Kompensointi verohuojennuksilla sisältyy ehdotukseen. Tässä on taas edunvalvonnan paikka, ettei meitä unohdeta.

Veteraaniopettaja 2/2003

Puheenjohtajan palsta: Katsaus edunvalvontaan

Veteraaniopettajat ry:n hallituksen toiminnassa edunvalvonta on ollut korostetusti esillä, koska edellisen eduskunnan ja tasavallan hallituksen aikana tehtiin monia merkittäviä eläkepoliittisia ratkaisuja. Laman aikana eläkeläisten etuuksia kavennettiin merkittävästi. Viime vuosina eläkeläisjärjestöt ovat yrittäneet vaikuttaa päättäjiin tavoitteena heikennysten korjaaminen ja uusien estäminen.

Kansaneläkkeen pohjaosa

Kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin vähitellen vuoteen 2001 mennessä. Yhteensovituksen seurauksena 1.7.1975-31.12.1995 välisenä aikana eläkkeelle jääneillä pohjaosan poisto aiheutti työeläkkeen pienenemisen. Tätä on yritetty korjata. Eläkeläisjärjestöt ovat aktiivisesti ajaneet asiaa. Monien vaiheiden jälkeen kesäkuussa 2002 eduskunta hyväksyi lain, jonka mukaan työeläkettä muutetaan niiden kohdalla, joilla se on pienentynyt. Korjaus tehdään 1.10.2003 alkaen ja korvaus on 5 – 50 euroa menetyksen suuruudesta riippuen. Ratkaisu merkitsee sitä, että opettajien kohdalla menetys ei tule kokonaan korvatuksi. Taannehtivasti korvauksia ei suoriteta ollenkaan. Emme ole tyytyväisiä tähän ratkaisuun. esitämme edelleen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamista.

Sairausvakuutusmaksu

Vuodesta 1993 lähtien vuoteen 2003 saakka eläkeläiset ovat maksaneet korkeampaa sairausvakuutusmaksua kuin palkansaajat. Korkeimmillaan ero oli 3 prosenttiyksikköä vuosina 1994-97. Vuodesta 1999 alkaen palkansaajien sairausvakuutusmaksu on ollut 1,5 % , eläkeläisillä päästiin samaan prosenttiin vasta 2003. On hyvä, että nyt on päästy eroon ikäsyrjinnästä tämän veron osalta, mutta kauan se kesti.

Eläkeindeksi

Laman johdosta eläkeindeksiin myös puututtiin. Vuonna 1994 eläkkeitä ei korotettu ollenkaan. Luvattua korvausta ei ole tehty. Muutamana vuonna indeksiä myös alennettiin ja 1996 siirryttiin kahteen eläkeindeksiin ottamalla käyttöön ns. taitettu indeksi 65 vuotta täyttäneillä. Tämä on merkinnyt vuosien 1997-2003 aikana 6,4 prosenttiyksikön eläkkeiden jälkeen jääneisyyttä. Helmikuussa eduskunta hyväksyi yksityisen sektorin työeläkeuudistuksen. Sen yhteydessä päätettiin, että vuodesta 2005 alkaen otetaan käyttöön taitettu indeksi kaikissa maksussa olevissa eläkkeissä. Eduskunta äänesti tästä ystävänpäivänä 14. helmikuuta. Tapahtui uusi heikennys, joka kohdistuu nimenomaan eläkeläisen perustoimeentuloon eli työeläkkeeseen.

Verotus

Edellisen hallituksen aikana kevennettiin myös veroja. Eläkeläisetkin hyötyivät näistä ratkaisuista siltä osin, kun helpotukset kohdistettiin taulukoihin. Tapahtui kuitenkin niin, että merkittävä osa veron kevennyksistä kohdistui ansiotulovähennykseen, jolloin eläkeläiset jäivät ulkopuolelle. Eläkkeellä olevilla on suhteessa korkeammat verot kuin palkansaajilla.

Pitkäaikaishoidon kustannukset

Eduskunta hyväksyi uuden lain pitkäaikaishoidon kustannuksista. Laki tuli voimaan 1.4.2003. Vanhan käytännön mukaan pitkäaikaishoidon kustannukset kuukaudessa ovat 80 % potilaan nettotulosta. Ongelmana on ollut kotiin jäävän vähemmän ansaitsevan puolison toimeentulo. Lakia muutettiin puolisoiden osalta. Jos potilas on ennen laitoshoidon alkamista elänyt avioliitossa tai avoliitossa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin kotiin jäävän puolison, kustannukset lasketaan seuraavasti: pitkäaikaishoidossa olevan paremmin ansaitsevan puolison hoitokustannus on 40 % puolisoiden yhteen lasketuista kuukausituloista. Laitoshoidossa olevan käyttöön tulee jäädä vähintään 80 euroa kuukaudessa. Jos molemmat ovat hoidossa tai jos vähemmän ansaitseva puoliso on hoidossa, on kustannus 80 % asianomaisen puolison kuukausituloista.

*

Näiden asioiden ollessa valmisteluvaiheessa Veteraaniopettajat ry on pyrkinyt vaikuttamaan päättäjiin yksin, yhdessä julkisen alan eläkeläisjärjestöjen kanssa sekä VENK:in (Valtakunnallisten Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta) kautta kirjelmillä kansanedustajille, eduskuntaryhmien puheenjohtajille, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille sekä kannanotolla eduskunnan puhemiehille.

Lisäksi hallituksen jäsenet ovat ottaneet puhelimitse yhteyttä yksittäisiin kansanedustajiin. Myös muita edunvalvonta-asioita on ollut esillä. Emme ole antaneet periksi. Vuosikokouksen kannanotossa tulevat ilmi ne asiat, jotka edelleen ovat keskeisiä edunvalvontatyössämme. (Kannanotto pääkirjoituksena)

Sirkka-Liisa Tarjamo, puheenjohtaja 17.4.2003