Suomessa on joidenkin arvioiden mukaan noin 300 000 ikäihmistä vailla Internetiä, jolla pankkiasioita hoitaisi. Osalla heistä ei ole enää kykyä omaksua uusia asioita eikä tietokoneen käyttöä. Internetiä ei ole kaikilla nuoremmillakaan käytössään. Näin ollen pankkien suunnittelemat uudet Internetin käyttöä edellyttävät asiakaspalvelumuodot eivät ole hyväksyttäviä.
Myös kirjekuorimaksatuksessa on vaikeuksia. Joihinkin pankkeihin ei voi lähettää postitse laskua maksettavaksi kirjekuoressa, vaan kirje on vietävä pankin sisätiloissa olevaan laatikkoon, siis pankin auki ollessa. Matkaa lähimpään pankkiin voi olla kymmeniä kilometrejä.
Lisäksi suoravelotuksessa on pienituloisilla eläkeläisillä erityisiä vaikeuksia. Heidän taloutensa voi häiriintyä jo pientenkin satunnaisten sairaus- ym. kulujen vuoksi. Tällöin laskujen maksua on ajoitettava uudella tavalla, eikä maksaminen käy enää kaavamaisella suoraveloitusmaksulla. Tämän johdosta tarvitaan toimiva mahdollisuus kirjekuorimaksatukseen.
Pankkien alati nousevat toimenpidepalkkiot ovat niin ikään suuri kustannus pienituloisille. Mainittakoon, että valtaosa Suomen eläkeläisistä voidaan katsoa pienituloiseksi. Esimerkiksi keskipalkan tasoon yltää vain erittäin pieni osa eläkeläisistä.
Valtakunnallisten eläkeläisjärjestöt VENK ry esittää, että Finanssialan Keskusliitto pyrkii osaltaan vaikuttamaan pankkien palvelutoimintaa niin, että ikäihmisten toimintakyky otetaan huomioon pankkipalveluja muutettaessa. Palvelut tulee saada läheltä ja sellaisina, että ikäihmiset voivat toimia itsenäisesti osaamallaan tavalla. Ikäihmisten toimeentuloakaan ei voida rasittaa enempää palvelumaksuilla.
Ikäihmiset ovat kaikissa pankeissa merkittävä asiakasryhmä, jonka merkitys tulee kasvamaan. Tämä kannattaa suunnitelmia tehtäessä ottaa huomioon.
2.10.2011
Edellisen hallituksen aikana sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli vanhuspalvelulain, joka oli kesän aikana lausuntokierroksella.
VENKin mielestä vanhuspalvelulain säätäminen on tarpeellista ja kiireellistä. Se tulisi saada eduskunnan käsittelyyn viimeistään kevätkaudella 2012.
Laissa pitää taata ikäihmisten subjektiivinen oikeus tarvittavaan hoitoon ja palveluihin. Ikäraja ei saa olla ainoa kriteeri hoidon saamiselle, vaan hoitoa ja palveluita tulee saada myös henkilön tarpeen mukaan.
Lakiluonnokseen sisältyy esitys vanhusneuvostojen lakisääteistämisestä. Se on myönteinen asia. Vanhusneuvostoihin pitää saada kunnissa toimivien eläkeläisjärjestöjen edustus.
Toivomme, että lakiin kirjataan selkeät laatukriteerit, joita viranomaisten on helppo valvoa. Henkilökunnan velvollisuus valvoa hoidon laatua ei ole riittävä. Lakiin tulisi saada myös määräykset henkilökunnan määrästä, koska vain riittävällä henkilöstöllä voidaan taata hoidon hyvä laatu.
Lakiluonnokseen sisältyvien myönteisten asioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnille osoitettavaa rahoitusta lain täytäntöönpanoon.
2.10.2011
Valtiovallan tulee huolehtia siitä, että kaikilla kunnilla on riittävät resurssit lakisääteisten palvelujen toteuttamiseen. Vanhuksille tulee taata subjektiivinen oikeus tarvitsemiinsa palveluihin ja hoitoon. Se voidaan toteuttaa säätämällä vanhustenhuoltolaki, jonka avulla kunnat velvoitetaan palvelujen järjestämiseen ja myös valvonta järjestetään.
Vanhusneuvostot tulee tehdä lakisääteiseksi ja perustaa samassa yhteydessä vanhusasiamiehen virka. Ikäihmiset tarvitsevat oman asiamiehen neuvomaan vanhuksia ja valvomaan palvelujen toteutumista kunnissa.
KELA:n lääke- ja sairaanhoidon korvaus perusteet ovat jääneet huomattavasti jälkeen hintojen kehityksestä. Vanhuksille lääkekustannukset ovat merkittävä kuluerä.
KELA:n lääke- ja sairaanhoidon kustannusten korvausperusteet tulee saattaa ajan tasalle ja lääkekorvausten kattoa alentaa.
30.6.2009
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut kunnille ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset, joilla on tarkoitus parantaa ja yhtenäistää kuntien toimenpiteitä. Laatusuositukset eivät kuitenkaan riitä turvaamaan vanhusten oikeutta tarvitsemaansa hoitoon, koska niillä ei ole samanlaista sitovuutta kuin lailla eikä noudattamatta jättämistä seuraa mitään sanktioita.
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n mielestä tulee säätää vanhustenhuoltolaki, johon kirjataan kriteerit ja määräajat, joiden perusteella henkilö on oikeutettu tarvitsemiinsa palveluihin ja hoitoon. Kunnille tulee taata riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen.
Jotta vanhusten oikeudet laadukkaisiin palveluihin toteutuvat, tulee lisätä valtion ohjausta ja valvontaa. Tätä tehtävää varten tulee perustaa valtakunnallinen eläkeläis- ja vanhusasiainvaltuutetun virka. Vanhuksilla tulisi olla oikeus ottaa häneen yhteyttä ongelmatapauksissa. Ikäihmisille tämä olisi normaalia valitustietä helpompi vaihtoehto.
VENK ry paheksuu hallituksen yksipuolista esitystä eläkeiän nostamisesta 65 vuoteen ja kolmikantavalmistelun sivuuttamista.
6.3.2009
Ikäihmisten määrä kasvaa jatkuvasti. Ihmiset elävät myös entistä vanhemmiksi. Yli 80 ja 85-vuotiaiden määrä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Tämä merkitsee myös sitä, että hoidon tarve, myös laitoshoidon tarve lisääntyy.
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n mielestä pitkäaikaishoidon laitospaikkoja ei tule vähentää ennen kuin on riittävästi tarjolla muita vaihtoehtoja kuten kotisairaanhoidon ja kotihoidon palveluja.
4.2.2009
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry esittää, että perustetaan valtakunnallinen eläkeläis- ja vanhusasianvaltuutetun virka ja toimisto.
Valtuutetun tehtävänä olisi seurata lakisääteisten vanhuspalveluiden toteutumista ja niiden laatua. Valtuutetun tulisi raportoida päättäjille ja tehdä palveluihin muutos- ja parannusehdotuksia.
Vanhuksilla tulisi olla oikeus ottaa häneen yhteyttä ongelmatapauksissa. Ikäihmisille tämä olisi normaalia valitustietä helpompi vaihtoehto. Valtuutetun tehtävänä olisi myös toimia yhteyshenkilönä valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen ja valtioneuvoston välillä
18.11.2008
Vuonna 2006 silloisesta VENKistä erosi 6 eläkeläisjärjestöä, joilla on taustallaan kansanedustajia. Jäljelle jäivät lähinnä ammattialapohjaiset järjestöt. Nämä jatkoivat VENKin toimintaa ja rekisteröivät sen Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n nimellä keväällä 2008.
VENKiin kuuluu seuraavat 8 valtakunnallista eläkeläisjärjestöä:
Järjestössä on yhteensä noin 36 000 jäsentä.
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry esittää että, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kuulisi tulevaisuudessa myös Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:n edustajaa eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskevissa asioissa.
18.11.2008
Eräs keino vahvistaa ikäihmisten vaikutusmahdollisuuksia on vanhusneuvostojen toiminnan parantaminen. Nykyisin vanhusneuvoston perustaminen kuntaan on vapaaehtoista ja sen kokoonpano sekä toimintamahdollisuudet ovat hyvin kirjavat eri puolella Suomea. On tarpeellista kehittää vanhusneuvostot todellisiksi ikäihmisten asiantuntijoiksi ja vaikuttajiksi kunnissa.
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry esittää, että
Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry esittää, että säädetään vanhustenhuoltolaki, johon kirjataan
Esimerkkinä tästä käy nykyinen tilanne: Elinkustannukset nousivat vuodessa 3,8 % (tammikuu 2007–tammikuu 2008) Palkat nousivat loka–joulukuussa 2007 5,2 % Eläkkeet nousivat 1.1.08 2,39 –2,5 %
Eläkeläiset saavat odotella hyvitystä edellä mainituista elinkustannusten ja palkkojen noususta aina 1.1.2009 asti, ja silloinkin korotus on vain osittainen. Korotukset tulevat Suomen kaltaisen kalliin hintatason maassa kohtuuttoman myöhään. Eniten korotusten myöhäisyys vaikuttaa pienituloiseen kansanosaan, sillä keskimääräinen eläke on vain noin 1 200 euroa kuukaudessa bruttona.
Esittämällämme uudistuksella varmistetaan, että eläkkeiden ostovoiman kehitys seuraa paremmin kustannus- ja palkkatason nousua.
18.7.2008
Uudessa hallitusohjelmassa tulee sitoutua huolehtimaan siitä, että ikääntyvä väestö pystyy itsenäiseen elämään mahdollisimman kauan ja saa aikanaan asianmukaista ja ammattitaitoista hoivaa ja hoitoa.
Eläkkeiden ostovoima on tällä hallituskaudella edelleen jäänyt selvästi jälkeen muun väestön ostovoiman kehityksestä. Tulevalla vaalikaudella tämä epäkohta tulee korjata muuttamalla työeläkeindeksiä niin, että elinkustannusten ja yleisen ansiotason kehitys otetaan siinä tasapuolisesti huomioon.
Eläketuloverotus on kireämpää kuin palkkatulon verotus 13.000 euron – 33 000 euron tulosta. ero on viimevuosina vain kasvanut. Esitämme, että eläkkeiden verotusta korjataan niin, että eläketulosta ei missään tilanteessa makseta korkeampaa veroa kuin palkkatulosta.
Vanhusten hoivapalvelut eivät ole kaikissa kunnissa toivotulla tasolla. Vaikka tarve hoivaan ja hoitoon todetaan, se ei vielä takaa toimenpiteitä. Vanhuksille tulee taata subjektiivinen oikeus tarvitsemaansa hoitoon.
Eläkeläiset ovat yhteiskunnassamme jatkuvasti kasvava ryhmä, joka ei sopimustoiminnan kautta voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämä epäkohta tulee korjata yhteiskunnan oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen kehityksen takaamiseksi.
19.3.2007